Viikonloppujen huiput

Edellisestä viikon huiput -kirjoituksesta on jonkin verran aikaa, mutta tällä kertaa voisin tehdä katsauksen siihen, mitä olen puuhaillut viikonloppujen aikana elo-syyskuussa.

Pitkästä aikaa vietin viime viikonlopun kotona ilman yhtäkään ennakkoon tehtyä suunnitelmaa tai tapaamista. Lauantaina käväisin kaupungilla, sunnuntaina keskityin kotitöihin. Tarkoitus oli vaihtaa kaapeista kesähepenet syksyisempiin, mutta aika hurahtikin ihan toisenlaisessa hommassa: kylppärin pesun ja pyykkäyksen jälkeen koti sai syksyisen ilmeen. Olen koko alkusyksyn ajan yrittänyt metsästää ruskan sävyisiä koristetyynyjä, mutta turhaan. Eilen kaupungilla käydessä löysin vihdoin yhden poltetun tiilen värisen. Tyynyssä oli juuri se väri, mitä halusin. Kuosi sen sijaan tuo auttamattomasti mieleeni villakoiran, joten yksi puudelityyny sai riittää. Yhden tai kaksi ruosteen väristä kuitenkin vielä haluaisin, joten vinkkaapa, jos tiedät kaupan, josta sellaisen saisin.

Edellisenä viikonloppuna teimme kaveriporukan kanssa perinteisin "syysretken", eli lauantaista sunnuntaihin kestävän matkan jonnekin lähitienoolle. Viime vuonna olimme Inkoon saaristossa Elisaaressa, tänä vuonna matkamme suuntautui Porvooseen. Ensin kuitenkin kävimme Fazer Vierailukeskuksessa brunssilla, jonka jälkeen tutustuimme Fazeriin opastetulla kierroksella. Tietysti pääsimme maistelemaan tuotteita ja hävettää tunnustaa, että homma vähän karkasi käsistä. Kaikkea piti tietysti maistaa - monia vieläpä useaan kertaan. Sellaista määrää makeaa en ole koskaan syönyt kerralla!

Porvoossa kiertelimme niin ikään oppaan johdolla ja saimme kuulla mielenkiintoisia yksityiskohtia niin itse kaupungin kuin koko Suomenkin historiasta. Välillä aurinko paistoi, mutta todellisuudessa suurimman osan aikaa oli pilvistä ja sää tuntui hyytävän kylmältä. Majapaikkamme oli kertakaikkisen viehättävä Pariisin Ville. Perinteisen vastaanottotiskin sijaan asiakkaat otetaan vastaan idyllisessä loungessa ja huoneet oli sisustettu yksilöllisesti. Sunnuntaina satoi koko aamupäivän, joten vanhassa kaupungissa kiertely jäi lyhyeksi. Lähes kaikki liikkeet olivat suljettu, mutta Brunbergilta sain ostettua  kotiin viemisiä.

Yleensä vietämme rapujuhlia vaihtelevan ystäväporukan kesken. Nuorisomme on vihjaillut useampaan kertaan, että heidänkin kanssaan voisimme joskus syödä rapuja. Yhtenä elokuisena lauantaina istuimmekin nauttimaan saksiniekkoja oman nuorisomme ja heidän aveciensa kanssa.

Maalle olemme suunnistaneet elo-syyskuun aikana aina kun siihen on ollut tilaisuus. Onneksemme joka kerta sää on suosinut ja olen päässyt viettämään aktiivista ulkoelämää. Sieniä on ollut lähimetsissä vähän, mutta kanttarelleja löysin pariin-kolmeen ruokaan. Syötävän sijaan poimin  useimmiten luonnon materiaaleja - jäkälää, sammalta, varpuja, oksia ja heiniä - syysasetelmiin. Osan toin kotiin, osan käytin pihakoristeisiin.
Iltaisin nautin jälleen kerran hiljaisesta järvimaisemasta ja pimenevistä illoista, joihin lyhtyjen loiste toi tunnelmaa.

Aronian oksat notkuivat marjoista, jotka eivät kuitenkaan olleet vielä ihan kypsiä. Tulevana viikonloppuna lähdemme taas maalle, saa nähdä riittääkö marjoja kerättäväksi vai ovatko linnut herkutelleet pensaan tyhjäksi, kuten kävi viime vuonna.

Oikein mukavaa tiistai-iltaa!

Viikon 52 huiput

Viikon huipuissa tällä kertaa kooste joulutunnelmistamme.
Meillä joulupyhät sujuivat kotona hyvin rauhallisissa merkeissä yhdessäolosta ja tunnelmasta nauttien. Facebookissa ja instassa käväisin muutaman kerran, mutta muuten vietin some-lomaa. Sen sijaan olen rentoutunut mm. pelaamalla jälkikasvumme kanssa joululahjaksi saamaani lautapeliä, lukemalla, leffoja katsomalla, saunomalla ja herkuttelemalla.

 

Joulupöydän herkkuja nautimme välillä kahden kesken, kun taas joulupäivänä kokoonnuimme pöydän ääreen yhdeksän henkilön voimin. Perinteisten jouluherkkujen lisäksi tarjolla oli pari uutuutta:
Jouluchutneyn tekoa kokeilin ensimmäistä kertaa. Mm. taateleista, viikunoista ja aprikooseista tehty hilloke onnistui aika hyvin. Kinkun lisukkena en sitä testannut, mutta brien kanssa se maistui oikein maukkaalta.
Toinen kokkailukokeiluni oli bataattilaatikko. Tykkäsin siitä kovasti ja sitä aion valmistaa joulupöytään myös ensi vuonna.

Muutamaa päivää ennen joulua innostuin tekemään kukka- ja kynttiläasetelmia ja tänä vuonna niitä olikin aiempaa useampi niin sisätiloissa kuin parvekkeellakin. Päävärinä asetelmissa, joulukuusessa kuin muutenkin joulusisustuksessa oli valkoinen, mutta kyllä ripaus punaistakin mahtui mukaan. 

Joulupöydän antimien lisäksi makeita ja suolaisia makupaloja tuli nautittua aivan liikaa. Yltäkylläisen herkuttelun vastapainoksi teimme tapaninpäivänä ja tänään kunnon kävelylenkit. Eilen suunnistimme Seurasaareen, jossa olen edellisen kerran käynyt yli 20 vuotta sitten. Olipa mukavaa, siellä täytyy käydä kävelyllä piakkoin uudelleen. Tänään puolestaan kiertelimme Munkkiniemen rantoja. Aurinkoinen sää oli kertakaikkisen upea ulkoiluun.

Miten joulupyhät sujuivat teillä, olitteko kotona vai vietittekö pyhät muualla?

Hyvää alkavaa viikkoa!

Tunnelmia marraskuulta

Joulukuun alkajaisiksi ohessa muutamia kuvia ja tunnelmia marraskuun parilta viimeiseltä viikolta.

Viime viikon pukeutuminen oli kokonaisuudessa aika tummapainotteinen ja musta hallitsi asuja lähes joka päivä. "Värikkäimmät" asut olivat keskiviikolta, jolloin päivällä ylläni oli harmahtavan ruskea kokonaisuus. Illalla piipahdin kyläilemässä kaverini luona ja vaihdoin päälle rennompaa. Vaaleaa lilaa käytän erittäin harvoin, enkä nytkään tuntenut oloani kotoisaksi, vaikka pusero ihan kiva onkin. Sinisen sävyt ovat paljon mieluisampia ja tämä toissasunnuntaina ylläni ollut neule on yksi suosikeistani.

Pari viikkoa sitten päiväkävelyllä ihanassa auringonpaisteessa ihmettelin useampaankin kertaan ruohon vihreyttä. Jopa muutama kukkakin näytti vielä kukoistavan. Ei olisi uskonut, että syksy oli jo pitkällä. Viikkoa myöhemmin lumivaippa peittikin maan, harmi vain, että lumi suli saman tien.

Monille marraskuu on vuoden kuukausista se kaikista inhottavin. Vaikka harmaan ankea sää ja pimeys eivät juuri mieltä kohota, minä en koe marraskuuta ikävimmäksi ajanjaksoksi. Löytyyhän silloin monia positiivisia asioita:
Mitä tylsempi sää, sitä ihanampaa on vetäytyä sohvan nurkkaan pehmeän torkkupeiton alle mukava kirja tai lehti ajankuluna. Eikä ole yhtään huono omatunto, kun laiskottelun sijaan jättää ulkoilun vähemmälle.

Marraskuussa on hyvä hetki avata myös glögikausi. Vaikka tykkään glögistä kovastikin, jostain syystä sitä ei tule nautittua kuin näin loppusyksystä ja jouluna.

Tähän aikaan vuodesta poltan kynttilöitä joka ilta. Erilaiset tuikut sekä pöytä- ja lyhtykynttilät luovat ihanaa tunnelmaa.

Kuten olen useampaankin kertaan todennut, rakastan erilaisia valosarjoja. Väriksi hyväksyn kuitenkin vain valkoiset, monen kirjavat ja välkkyvät valot eivät ole minun makuuni. Isojen ruukkujen vieressä olevaan lyhtyyn laitoin myös valosarjan, näin siinä loistaa valo jatkuvasti. Lisäksi oikeilla kynttilöillä varustettuja lyhtyjä poltetaan ahkerasti.
Minusta on tosi kiva käydä kaupoissa ja kauppakeskuksissa kun niissäkin on kauniit valokoristeet. Ihastelin mm. Forumin valoja kuin pikkutyttö, mielestäni ne ovat niin upeat!

Hyvää joulukuun alkua!

Asuja ja muuta viikon varrelta

Parin päivän asukuvien lisäksi tässä muutama kuva, jotka kuvaavat hyvin tämän syksyn ja hetken fiiliksiä.

Päivien asuni ovat edelleen jatkaneet helppoa farkut+neule tyyliä, eikä kuvia ei tule otettua läheskään joka päivä. Toinen aika luontevakin syy kuvien vähyyteen on tietysti yhä aikaisemmin laskeutuva hämärä, jolloin kuvien ottaminen ei oikein meinaa onnistua. Nämä pari asukokonaisuutta olemme saaneet kuvattua, kun olen päässyt kotiin ajoissa.

Marraskuun harmaan kosteat säät tuntuvat kieltämättä aika ankeilta, mutta tänä aamuna, kun aurinko paistoi, olokin oli heti virkeämpi. Mutta on näissä pimeissä syysilloissa hyviäkin puolia, joista yksi on ehdottomasti kynttilät ja lyhdyt. Lähes joka ilta sytytän kynttilät - paitsi jos istun koneella nukkumaan menoon saakka, heh  - ja ulkolyhdytkin palavat usein. Rakastan kynttilän lämpimän valon luomaa tunnelmaa.

Kuukausi sitten kerroin innostuksestani satsumoihin. Niitä kuluu edelleen, mutta nyt kärkisijalle hedelmien kulutuksessa ovat kiilanneet hunajapomelot ja persimonit. Voi, miten hyviä ne ovat.
Avokado-raejuusto-yhdistelmä on edelleen lemppari välipala, mutta nyt olen innostunut lisäämään usein joukkoon Chian siemeniä, joiden annan turvota ensin joko vedessä tai hyvin laimeassa viinimarjamehussa.
Ihan kamalan näköistähän tuo on, mutta maistuu hyvin raejuuston ja avokadon tai smoothien joukossa.

Olen vähän huono syömään aamiaista, niin terveellistä ja hyödyllistä kun kunnon aamiainen olisikin. Puuro tai leipä ei vaan maistu aikaisin aamulla. Aamukahvin lisäksi jotain on kuitenkin syötävä, jotta päivä lähtee käyntiin, joten jo pidemmän aikaa olen tehnyt itselleni smoothien. Nyt olen innostunut versiosta, jossa pieneen määrään maustamatonta jugurttia lisään useita eri hedelmiä sekä marjoja. Lisänä vielä kauraleseitä sekä joko Chian siemeniä tai pellavansiemenrouhetta. Smoothien koostumus tuleekin näillä aineksilla niin sakeaksi, että melkein voisi ennemminkin puhua tuorepuurosta. Nälän ainakin tämä herkku pitää poissa lounasaikaan saakka.

Onko Chia teille tuttu ja käytättekö leseitä tai siemenrouheita päivittäin?

Hauskaa viikon jatkoa!