Uusi koru asun piristeenä

Heräsin eilisaamuna aikaisin siihen, kun sade pieksi makuuhuoneen ikkunaa ja peltistä ikkunalautaa. Silmien raosta näin, että herätysvalo, joka alkaa lisääntyä vähitellen puoli tuntia ennen asettua herätysaikaa, oli vielä pimeä. Käänsin kylkeä, vedin peiton korviin ja kiittelin, ettei ihan vielä tarvinnut nousta ja lähteä sateen armoille. Takaraivossa käväisi ajatus, "se on sitten tummansinisten tai mustien farkkujen päivä". Kävelytyylini on nimittäin sellainen, että märällä säällä rapa roiskuu kantapäistä polvitaipeisiin saakka. Tummissa housuissa ei niin selkeästi näy märät roiskeet ja toisaalta napakka denim pitää kosteutta paremmin kuin moni muu kangas.

Niinhän siinä sitten kävi, että vaatteita valitessa mustat farkut valikoituivat päivän asuun jakun ja vaaleansinisen t-paidan seuraksi. Farkut osoittautuivatkin oivaksi valinnaksi myös eilen. Sinänsä asu oli perussettiä, mutta itseäni piristi suunnattomasti juuri valmiiksi saamani kaulakoru "Kevät". Se toi pienen ripauksen keväistä henkäystä kokonaisuuteen.

Jokunen vuosi sitten tein kaulakorun "Syksy", joka on näkynyt moneen otteeseen asukuvissa, viimeksi tässä postauksessa. Joku saattaa muistaakin, kun kerroin Viikon 9 huipuissa, että ostin Wanhan sataman käsityömessuilta korukiviä. Suunnittelin tekeväni Syksyä vastaavan korun, mutta vaaleammista kivistä. Tällä viikolla sain valmiiksi kaulakorun, joka väriensä lisäksi on ilmavampi myös malliltaan. Kiviä ja kivikerroksia on vähemmän, jolloin koru on kepeämmän oloinen. Korussa on useita eri värejä, joten se on yhteensopiva hyvin monen asun kanssa. Korvakoruja ja rannekorua en ole vielä ehtinyt tehdä, joten ranteeseen valitsin simppelin hopeaketjun ja korviin toisen korusetin korvikset.

Leppoisaa lauantaita!

Viikon 9 huiput

Eilen kävin Helsingin Wanhan Sataman Kädentaito messuilla. Viime kerta jäi väliiin, samoin marraskuun Tampereen messut. Nyt oli sitäkin mukavampi kierrellä ihailemassa taidolla tehtyjä tuotteita. Olisin voinut ostaa vaikka mitä ihanuuksia, mutta olin etukäteen päättänyt pitää jalat tukevasti maassa hankintojen suhteen. Tavaraa löytyy entuudestaan aivan liikaa ja tiedän, miten helposti messuilla homma lipeää käsistä ja intoudun ostamaan ties mitä. Sen sijaan olin suunnitellut ostavani korukiviä tai -helmiä ja koruntekoteeman ympärille hankinnat jäivätkin: jokunen kirja uusien ideoiden pohjaksi, siemenhelmiä ja muuta materiaalia helmikukkien tekoon, pienen pieniä lasiputkia sekä muutama nauha korukiviä.

Ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta vanha tehosekoittimeni hajosi toissa viikolla. Se ei ollut kovin vanha, mutta olin ostanut sen aikaa ennen smoothie-innostustani. Muutaman päivän ajan sinnittelin sauvasekoittimen kanssa, mutta kun blenderiin oli tottunut, sauvasekoittimen käyttö smoothien ja tuorepuuron valmistamisessa tuntui aikamoiselta puljaamiselta. Testiarvioiden perusteella Wilfan laite kuulosti tehokkaalta, joten päädyin hankkimaan sellaisen itsellenikin. Muutaman käyttökerran jälkeen olen aivan ihastunut uuteen vempaimeeni - blenderi tekee smootheista samettisen pehmeitä ja kuohkeita! En olisi ikinä osannut arvata, miten suuri ero eri laitteiden lopputuloksella voi olla.

En yleensä innostu somessa pyörivistä haasteista, mutta nyt otin sellaisen vastaan ja maaliskuun alussa aloitin 31 päivän kyykkyhaasteen. Siinä ensimmäisenä päivänä kyykättiin 50 kertaa, vähitellen kyykkäyksiä lisätään (yleensä 5 päivässä) ja maaliskuun viimeisenä päivänä niitä tulisi tehdä 250 kpl.
Haaste sattui mulle varsin sopivaan saumaan. Kävin reilu pari viikkoa sitten fysioterapeutilla ja muutaman muun liikkeen lisäksi hän "määräsi" minut tekemään päivittäin kyykkyjä. Kotijumpat ovat aina olleet mulle kiperiä; aloitan kyllä innolla ja teen jumppaliikkeitä ahkerasti. Pikkuhiljaa into laantuu ja homma jää sikseen. Nyt toivon, että tämän some-haasteen myötä innostun/muistan/jaksan/motivoidun tekemään myös niin ohjeistetut kuin muutaman muunkin jumppaliikkeen säännöllisesti. Ainakin nämä ensimmäiset maaliskuun päivät ovat menneet suunnitelman mukaan.

Kuva lainattu Motiviren sivulta.

Kevättä kohti mennään kovaa vauhtia, vaikkei säätä katsellessa oikein uskoisi. Tänään lähdin Hakaniemen torille maalaismarkkinoille ja käynti jäi vain kovin lyhyeksi, sillä olin pukeutunut aivan liian kevyesti ja kostean kylmä sää kävi luihin ja ytimiin. Keväämmällä täytyy käydä uudemman kerran, tapahtuma nimittäin järjestetään joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.
Jos sää ei vielä lupaa kevättä, meidän ruokailussa alkoi eräältä osin kevätkausi: eilen avasimme parsakauden. Parsat valmistin lempparireseptini mukaisesti, ohje löytyy täältä

Ihanaa alkavaa viikkoa!