sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Jouluisia tunnelmia


Joulun pyhät alkavat olla ohi, mutta palaan vielä jouluisiin tunnelmiin. Aina puhutaan, että joulu on rauhoittumisen aikaa. Omalta osaltani rauhoittuminen alkaa yleensä vasta tapanina, kun jouluaaton ja -päivän onnistun aina pitämään itseni touhukkaana.



Mikähän kumma siinä onkin, että tietyt asiat jäävät aina viime tinkaan. Esim. joululahjat käärin nytkin vasta maanantaina, vaikka osan lahjoista olin ostanut jo lokakuussa. Tyttäret olivat toivoneet villasukkia, joita niitäkin viimeistelin vasta pari päivää ennen joulua. Mutta tyttärien väritoiveiden mukaiset sukat ehtivät kuin ehtivätkin joulupakettiin.





Tänä vuonna meidän joulu oli kultainen - ensimmäistä kertaa aikuisiälläni. En ole ollut mikään keltakultaihminen, ja esim. koruissakin olen vuosien ajan suosinut hopeaa tai valkokultaa. Kuusen olen koristellut aina valkoisin ja hopeisin koristein, joskus aiemmin käytin paljon punaisia koristeita. Riisuessani vuosi sitten kuusen koristeista sain ajatuksen kokeilla vaihteeksi kultaa. Sen mukaisesti koristelin sitten kuusen, paperoin lahjat ja tein joulukortit. Äitini oli juuri ennen joulua käymässä Italiassa ja hän toi sieltä tuliaisiksi kerrassaan ihastuttavia koristeita.





Joka toinen vuosi nuorisomme viettää aaton meillä ja joka toinen vuosi he ovat tuolloin toisen vanhempansa luona. Aattoillan vietimme siten kahdestaan ja kokoonnuimme yhteen joulupäivänä ja mukana olivat äitini miehineen sekä isäni. Joulupäivän kattauksesta en muistanut ottaa ainuttakaan kuvaa, aaton juhlapöytäkattaus sen sijaan tuli ikuistettua.





Loppuviikkoon on kuulunut sopiva sekoitus leffojen katsomista, ulkoilua, lukemista, alennusmyyntejä, ripaus kulttuuria ja rentoutumista.
Viikon mittainen lomani on tehnyt tehtävänsä ja huomenna maanantaina jaksaa palata töihin uusin voimin.

Hyvää alkavaa vuodenvaihdeviikkoa!











keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Syksyyn sopiva kukkamekko

Viime viikonlopun vietin maalla, jonne lähdimme jo torstaina laittamaan paikka talviunille. Perjantaina tein aamupäivän töitä etäyhteyksien avulla ja loppupäivän vietin rennommissa merkeissä. Aurinko paistoi ja lämpötila oli nollan paikkeilla eli sää oli mitä mainioin ulkoiluun. Viikonlopun aikana kävin metsässä pariinkin kertaan. Ensin kävin tarkistamassa pari vakiosuppispaikkaani. Kovin paljon en sieniä löytänyt, mutta parin ruuan verran kohmeisia suppilovahveroita ja kanttarelleja koriin kertyi. Toisella kerralla poimin koriste- ja asetelmamateriaalia kuten mustikan ja puolukan varpuja, kanervaa, sammalta, naavaa ym. Onneksi olin lähtenyt sienimetsään jo perjantaina, sillä lauantaiaamuna pihamaisema näyttikin sitten aivan toiselta. Yön aikana satanut räntä oli kertynyt maahan monen sentin paksuiseksi kerrokseksi, jonka alta sieniä olisi ollut mahdoton löytää.


Asukuvat otettiin lokakuisena lauantaina, jolloin lumesta ei vielä ollut tietoakaan. Pari vuotta sitten ostamani kukkamekko on ollut tauolla, mutta tänä syksynä se on päässyt taas käyttöön. Monen kuukauden käyttämättömyyden jälkeen se tuntuukin oikein freesiltä. Tummasävyisenä se sopii erinomaisesti syys- ja talvikäyttöön jopa ilman neuletta tai jakkua, joilla yleensä pidennän kepeimpien vaatteiden käyttökautta.





Vaikka syksy on edennyt niin pitkälle, että yltäkylläiset värit ja paksut lehtimatot eivät enää samalla tavoin korista ympäristöä kuin viikko-kaksi sitten, minun puolestani talven tulo saisi jonkin aikaa vielä odottaa. Joko sinä kaipaat lunta ja talvea?

Ihanaa syksyn jatkoa!










sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Viikon 43 huiput

Kylläpä tänään on ollut varsinainen syyssää - harmaa ja sateinen. Mukavuudenhalu on vienyt voiton ulkoilusta, varsinkin kun kumisaappaat ja sadetakki ovat maalla eikä sateenvarjon kanssa reippailu jaksa innostaa. Onpahan tullut sen sijaan tehtyä kotona kaikkea sellaista, mikä arki-iltaisin jää tekemättä.


Perjantaina töiden jälkeen kävin messuilla ja muutaman tunnin ajan kiertelin niin kirja- kuin ruoka- ja viinipuolellakin. Vaikka nykyisin useimmiten luen e-kirjoja, mikään ei kuitenkaan vedä vertoja "oikeille" kirjoille. Niitä tarttui mukaan muutama kappale ja edessä on monta nautinnollista lukuhetkeä niiden parissa. Viinipuolelta löytyi uusi hyvä Amarone-viinituttavuus, joten olipa kannattava käynti.



Viikon erikoisimmat kosmetiikkakokeilut olivat etanavoide ja etikka. Äitini antoi kokeeksi ulkomailta tuomaansa etenavoidetta. Sen sanotaan korjaavan ihovaurioita, häivyttävän maksaläiskiä ja arpia sekä ennaltaehkäisevän ihon vanhenemista. Tiedä häntä, mutta ihan miellyttävän tuntuiseksi se jättää ihon ja kosteuttaa hyvin olematta liian rasvainen.
Toinen kokeiluni oli vedellä laimennettu etikka hoitoaineen sijaan. Lisäsin pariin desiin vettä 2-3 rkl viinietikkaa ja suihkutin sitä reilusti hiuksiin pesun jälkeen ja huuhtelin hiukset hyvin. Etikan happamuus sulkee hiussuomut ja saa ne sileämmiksi ja kiiltäviksi. Lisäksi se poistaa muotoilutuotteiden jäämiä tehokkaasti. Omat hiukseni tuntuivat etikkahuuhtelun jälkeen ilmavilta ja pehmeiltä. Taidanpa jatkossakin silloin tällöin huuhdella sillä tukkani.



Olen jo jonkin aikaa kaivannut kamelinruskeita korvakoruja samanväristen vaatteiden seuraksi. Lauantaina innostuin suunnittelemaan korvikset aventuriini-korukivistä. Korvikset valmistuivat nopeasti - enemmän meni aikaa niiden suunnitteluun - ja tykästyin malliin niin, että tein sitten samantien toiset, burgudilla kivillä varustetut. Ne sopivat värinsä puolesta lauantain asuuni.




Viikon himotuksen kohteena ovat olleet viikunat, mangot sekä persimonit, joita kaikkia on tähän aikaan vuodesta hyvin tarjolla. Ne ovat herkullisia sellaisenaan, mutta maistuvat ihanilta myös vahvojen juustojen tai prosciutton kanssa.


Vieläkään en ole hennonnut täysin korvata upeasti kukkivia kesäkukkia syysistutuksilla. Toistaiseksi saavat siis kukoistaa rinnatusten samassa ruukussa callunoiden kanssa.

Hyvää lokakuun viimeistä viikkoa!




keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Työkiireitä ja syysasu


Lokakuu on ollut töissä hirvittävän hektistä aikaa. Normaalitöiden lisäksi päivät ovat täyttyneet jos jonkinlaisesta säätämisestä, selvittelystä, sovittelusta, suunnittelusta ja kokouksista. Ja kun viime perjantain piti olla vaihteeksi rauhallinen, tiimin huoneessa halkesi patteri suihkuttaen vettä yltympäriinsä ja kastellen kokolattiamaton, työpöydät, tietokoneet, näytöt ym. Vesivahinko aiheutti monen tunnin ajaksi ylimääräistä hommaa, ja romutti omat suunnitelmani lähteä töistä ajoissa I love me -messuille. Asiat eivät aina mene niin kuin on suunnitellut!

Kaikesta yltiökiireestä huolimatta viihdyn työssäni äärimmäisen hyvin enkä tunne itseäni lainkaan stressaantuneeksi kiireestä huolimatta. Itse asiassa tykkään siitä, että töissä on mieluummin hieman kiire kuin siitä, että töitä on liian vähän. Olen silloin parhaimmillani, toimin tehokkaasti ja saan paljon aikaiseksi. Joskus kun on ollut pidempiä jaksoja, jolloin töitä on ollut liian vähän, tuntuu, että en saa sitä vähääkään tehtyä kunnolla.

Kaiken pyörityksen ja tohinan johdosta viikonloput ovat olleet enemmän kuin tarpeen. Perjantai-illat olen viettänyt zombina kotona toipuen työviikosta ja lauantaisin onkin sitten ollut jo aivan toisenlainen jaksaminen. Asukuvat otettiin pari viikkoa sitten, kun olimme lähdössä kaupungille hoitamaan vähän asioita. Samassa yhteydessä oli tarkoitus käydä syömässä.
Tavallisin asu viikonloppuisin on rentoakin rennompi, vaikkapa farkut ja neule. Nyt teki mieli pukeutua hippusen siistimmin, joten päädyin hameeseen. Viime aikoina olen suosinut midi-mittaisia hameita ja mekkoja ja polven yläpuolelle ulottuva kynähame oli kivaa vaihtelua niille. Ruutukuosin seuraksi valitsin raikasta punaista nilkkureiden innoittamana. Ostin ne jo kesällä, ja ehdin moneen otteeseen haikailla niiden perään ennen kuin otin ne syyskeleillä käyttöön.





Kesken kuvauksen alkoi sataa tihuuttaa eikä auttanut muu kuin kaivaa sateenvarjo esiin. Sade onneksi loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin.





Hyvää loppuviikkoa!





torstai 17. lokakuuta 2019

Syyssävyistä ruskeaa



Monen mielestä ruskea on tylsä ja tunkkainen väri. Monet ystävistäni eivät koskaan käytä mitään ruskeaan vivahtavaakaan. Minulle se sen sijaan on aina ollut yksi vaatekaappini perusväreistä. Tumman- tai keskiruskeat housut, hameet ja jakut ovat toimiva perusta asukokonaisuuksille, joihin on helppo yhdistää lähes mikä tahansa väri. Ja klassinen farkkujen ja kamelinruskean kombinaatio pysyy vuodesta toiseen lempparina.

Jo kesällä valitsin päälleni hyvin usein beigeä, maitokahvia, khakia tai viljaa ja syksyn edetessä sävyvalikoima on laajentunut kattamaan myös tummemmat lämpimät ruskean sävyt. Luonnonläheisestä ruskeasta onkin tullut tämän syksyn suosikkivärini ja se on vähentänyt mm. kokomustien asukokonaisuuksien käyttöni lähes täysin. 






Viikonloppuna olisi tarkoitus käydä I love me -messuilla ja uusi Triplakin olisi kiva käydä katsastamassa.  Onko sinulla samansuuntaisia suunnitelmia?

Mukavaa viikonloppua!







sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Parasta syksyssä


Syksy on edennyt jo pitkälle ja kesä sekä kesäloma ovat enää haikea muisto. Syksyssä on kuitenkin monia hyviä puolia, joista voi nauttia. Tähän listasin omia syyssuosikkejani.

Luonnon värikylläisyys 
Luonto on syksyllä henkeä salpaavan kaunis. Puiden ja pensaiden hehkuva loisto, pihlajanmarjaryppäät ja värikkäät aroniapensaat hivelevät silmiä. Auringonsäteet saavat kullankeltaiset lehdet loistamaan ja maahan pudonneet lehdet houkuttelevat kahlaamaan niissä. Syksylle ominainen kirpeä tuoksu kutittaa nenää, ilma on kirpeän raikas ja saa olon tuntumaan energiseltä. Puutarhasta ja metsästä voi vielä käydä poimimassa viimeiset luonnonantimet talven varalle ja kerätä oksia, varpuja, käpyjä, sammalta ja jäkälää, joista saa monenmoisia asetelmia pihalle, parvekkeelle ja kotiin.








Kotoilu
Kesällä ei millään malta pysyä sisätiloissa ja jos niin tekee, melkeinpä potee huonoa omaatuntoa. Syksyn edetessä sen sijaan voi hyvällä omatunnolla pysytellä kotona, vetäistä villasukat jalkaan, käpertyä sohvan nurkkaan ja kääriytyä torkkupeiton alle lukemaan. 
Syksyllä iskee sisustusinnostus ja se saa minut aina vaihtamaan raikkaat vaaleat kesäsävyt tummempiin. Lisätunnelmaa saan ripottelemalla kynttilöitä ja tuikkuja eri puolille kotia ja sytyttelemällä koristelevaloja. Rakastan myös lyhtyjä ja niitä ripustan niin parvekkeelle kuin maalla käydessä pitkin pihapiiriä.





Syysvaatteet
Yleensä jo loppukesästä mieleen tulvahtaa ensimmäistä kertaa ajatus syysvaatteista ja -jalkineista. Minusta onkin ihana kaivaa esiin kaappien kätköistä pehmeät neuleet, paksummat hameet ja housut sekä nilkkurit ja saappaat. Ulos lähtiessä on kiva pukeutua paksumpaan takkiin ja kietaista huivi kaulaa lämmittämään. Syksyn huomaan vaikuttavan aamuisissa vaatevalinnoinna myös väreihin ja esim. vaaleanpunaisen tai -sinisen sijaan useimmiten valitsen päälleni ruskean eri sävyjä, harmaata ja muutaman kuukauden jälkeen myös viininpunaista.





Aloittamisen aika
Minulle syksy on vielä enemmän aloittamisen aikaa kuin vuoden vaihtuminen ja tammikuu. Kesätauon jälkeen on mukava palata aktiiviseen arkeen ja jatkaa vanhoja tuttuja harrastuksia tai kokeilla jotain aivan uutta. Välillä laiskotuttaa eikä millään viitsisi lähteä jumppaan tai lenkille. Kun sitten kuitenkin on saanut itsensä liikkeelle, olo on mitä mahtavin. Minäkin innostuin ostamaan hittituotteeksi nousseen hulavanteen. Saa nähdä, tuottaako pyöritys tulosta vyötärön seudulle.
Liikkumisen lisäksi myös käsityöt ja koruilu innostavat jälleen. Puikot heiluvat tv:tä katsoessa ja uusia koruja syntyy syysvaatteita koristamaan.




Syysherkut
Syksy vaikuttaa myös ruokailuun. Kesäherkuttelun jälkeen arkiruokailu on palannut terveellisemmälle linjalle. Salaattien ja keittojen sijaan toisinaan on kuitenkin mukava hemmotella perhettä ja itseään syksyyn sopivilla herkuilla. Pitkään hautuvat pataruuat maistuvat ja raclettepannulle sekä fonduepadalle on taas käyttöä. Ja lasillinen hyvää punaviiniä kruunaa viikonloppuillan.





Yksi syksyyn kuuluva homma, josta pidän paljon, on kuitenkin vielä tekemättä - parveke on osittain vielä kesäterässä. Pelargonit kukkivat edelleen niin upeasti, etten ole raaskinut luopua niistä. Niinpä syysistutukset odottavat vielä tekemistä.

Syksy on monen mielestä vuoden parasta aikaa. Lukeudut sinä syysihmisiin?