sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Merinovillaa ja silkkiä


Pääsiäisen vietto jatkuu vielä ja sen tunnelmiin ja hetkiin palaan seuraavassa postauksessa. Laitanpa tänne sen sijaan kuvat maanantaisesta asusta. Kikkailematon kokonaisuus koostui culottes-housuista ja beigestä neuleesta. Asu oli töihin sopivan siisti, olematta millään tavoin muodollinen tai "jäykkä". Tällaiset simppelit yhdistelmät ovat pitkään olleet suosikkejani.




Beigen merinovillaisen neuleen löysin viime vuonna Hulluilta päiviltä. Se on ollut kiva yhdistää sellaisenaan housujen tai hameen pariksi, mutta ohuen koostumuksensa johdosta neule soveltuu myös jakun tai neuletakin alle.


Olen viime viikkojen - vai olisikohan oikeampaa todeta kuukausien - aikana ihastunut pikku hiljaa käyttämään entistä useammin silkkihuiveja. En muista, onko niitä päätynyt asukuviin saakka, mutta yksi jos toinenkin asu on jo pidemmän aikaa täydentynyt huivilaatikoiden kätköistä löytyneellä silkkihuivilla. Äidillekin oli vihjaissut, että jos hänen kaapistaan löytyy käyttämättömiä huiveja, otan niitä mielelläni vastaan. Ja kun viime viikonloppuna kävin hänen luonaan synttärikahvilla, oli minua odottamassa muutama kaunis vintage-huivi. Niistä yksi sopi ihanasti beigeen neuleeseeni. Kukkakuvio on sievä ja hillittynä oman makuni mukainen. Silittämättömästä huivikuvastakin näkyy kaunis kuvio ja tämän hetken suosikkivärini eli beige, roosa ja harmaa.






Oikein ihanaa pääsiäissunnuntain iltaa!



keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Konjakin värinen hame

Kyllä on upeaa, että on enää yksi työpäivä ja sitten koittaa neljän päivän vapaa!  Ja kyllä kelpaa sekin, että edessä on tämän viikon jälkeen vielä pari normaalia lyhyempää työviikkoa. Jossain vaiheessa mietimme pääsiäispyhien viettoa maalla, mutta suunnitelmat kariutuivat ja vaikka maalle on kova hinku, olen oikeastaan tyytyväinen kotiin jäämisestä. Ainoa etukäteen suunniteltu juttu on nuorison kanssa nautittu pääsiäisateria perjantaina. Ihana, laiskan rento viikonloppu siis tulossa.




Asukuvat ovat viime viikolta, jolloin jälleen kerran valitsin ylleni konjakin värisen hameen. Kapeaa kynähametta tykkään käyttää varsinkin työpukeutumisessa, mutta leveähelmainen, midimittainen hame on ehkä kuitenkin enemmän oma juttuni. Hame sai parikseen eläinkuosisen paidan, joka on parin vuoden takainen löytö Tallinnasta. Musta bleiseri ryhdisti kokonaisuuden.






Hyvää pääsiäisen odotusta!






maanantai 15. huhtikuuta 2019

Viikon 15 huiput

Viikon kosmetiikkasuosikki on Wild&Mild -merkin halpiskynsilakat. Maalla käydessä löysin lakat poistomyynnistä euron pullo. En ollut ottanut mukaan alus- tai päällyslakkaa, mutta vielä samana iltana lakkasin kynnet pinkillä värillä ilman niitä. En olisi ikinä uskonut, miten hyvin lakka pysyi kynsissä. Yhtenä iltana tein pientä paikkausta, mutta muuten lakka pysyi hyvän näköisenä yli viikon. Kolmea väriä neljästä olen toistaiseksi kokeillut, ja joka kerran lakka on kestänyt kynsissä loistavasti.


Viikon kosmetiikkaostoksena oli kolme Dermosilin tuotetta, jotka tilasin työkaverin innoittamana. Vielä en osaa sanoa, päätyvätkö silmänympärysvoide, kasvoöljy ja seerumi hitti vai huti -kategoriaan, mutta ainakin kollega kehui tuotteita kovasti. Muistaakseni olen joskus vuosia sitten kokeillut jotakin Dermosilin tuotetta, mutta en lainkaan muista, tykkäsinkö siitä. Onko kenelläkään kokemusta merkin tuotteista?


Viikon järkkäilyt kohdistuivat olohuoneeseen ja parvekkeeseen ja sunnuntai hurahti jälleen tavaksi tulleen Koti kuntoon -puuhastelun parissa. Äänestämässä toki kävin, mutta lyhyen kävelylenkin jälkeen jatkoin kotona hommia. Normirutiineiden eli pyykinpesun ja pikkusiivouksen ohella olohuone sai kevätvärityksen ja parveke siivoutui kesän odotukseen.

Olen viime aikoina ollut erityisen ihastunut hennon roosan sävyyn, jota olen suosinut pukeutumisessa usein. Samaa väriä halusin myös olohuoneeseen. Kätköistä löytyi mm. vuosi sitten ostamani koristetyynynpäälliset, jotka korvasivat talven ajan olleet siniset värit. Jo pelkkä tyynyjen värin vaihtaminen toi olkkariin keväisen tunnelman. Viime vuonna virkkasin isoäidin neliöitä tv:tä katsellessa. Vuoden verran ne odottelivat viimeistelyä, vielä muutama pisto alareunaan ja uusi sohvatyyny on valmis.


Olohuoneen kevätvärityksen lisäksi aloitin myös pääsiäisvalmistelut ja nimenomaan aloitin. Olen säilyttänyt pääsiäiskoristeita varastossa, jonka tyhjensimme heinäkuussa. Laitoin koristeet tuolloin kotona jonnekin niin hyvää talteen, että en onnistunut löytämään niitä eilen. Kolme coolia tipua oli onneksi jäänyt toiseen laatikkoon, joten niillä pääsin pääsiäiskoristelussa alkuun. Kerrankin muistin laittaa rairuohot ajoissa kasvamaan. Pituutta on tullut kivasti, mutta yhden pussin pyöreät siemenet kasvoivat harmillisen laikukkaasti, pöh.





Viikon järjestelyt eivät jääneet vain olohuoneeseen, sillä sen lisäksi innostuin kunnostamaan myös parvekkeen, josta korjasin pois talven jäljet. Tyhjensin isoista ruukuista kuusentaimet, kanervat ja koristekaalit. Kovin tyhjiltä ruukut näyttävät, mutta narsisseja en taida kuitenkaan viitsiä niihin laittaa. Ripottelen niitä mieluummin useampaan paikkaan pikkuruukkuihin. Mutta eipä mene kauaa, kun voin istuttaa ruukkuihin orvokkeja tai jotain muita kevätkukkia. Yrttiruukuissa talven jäljiltä ovat lähteneet kasvamaan lipstikka ja ruohosipuli. Sormet syyhyävät päästä istuttamaan niiden seuraksi lisää yrttejä.




Viikon viinisuosikki löytyi viiniklubin tastingissä. Sokkotastingiin oli valittu pääsiäiseen sopivia viinejä ja viiden viinin joukosta australialainen Wakefield Estate Shiraz nousi omaksi suosikikseni. Omaan pääsiäispöytääni kelpuuttaisin vain noin 14 euroa maksavan punkun mielelläni.


Aurinkoista pääsiäisviikkoa!















keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Kevätklassikko raitapaita

Olen kuukauden verran käynyt töissä uudessa työpaikassa, joka sijaitsee lähes yhtä kätevän työmatkan päässä kuin entinenkin. Iso plussa on myös se, että hyvin usein pääsen kulkemaan matkat miehen kyydissä. Silti en voi kieltää, että haikailen välillä edellisen työpaikkani sijainnin perään; nautin suunnattomasti työpisteestä kaupungin ydinkeskustassa. Miinuksena tosin oli se, että viime kesän hellejaksoa lukuun ottamatta vanhan talon toimistotilat olivat erittäin kylmät. Aina piti olla neule, jakku tai vaikkapa shaali lämmikkeenä.


Yksi uuden toimipaikan ilon aiheista onkin lämpimät työtilat. On ollut ihanaa, kun aamuisin vaatteet on voinut valita vain sen hetkisen mieltymyksen mukaan vaivaamatta päätään sillä, tarkeneeko asussa. Tähän aikaan vuodesta on aina kiva kaivaa esiin kepeämpiä vaatteita, mutta tänä vuonna olen edellä mainitusta syystä entistäkin innokkaampi siirtymään kevätvaatteisiin.




Yksi ensimmäisiä kevään merkkejä pukeutumisessani on aina raitapaidat. Talvikautena en niitä juurikaan käytä, mutta viimeistään maaliskuun loppupuolella niitä alkaa kaivata ylleen.

Eilen valitsin raitapaidan seuraksi beiget housut ja mustan jakun. Talvisemmat nilkkurit ja saappaat olen jo jättänyt odottamaan ensi talvea. Ohut vuoriset, konjakin väriset nilkkurit sen sijaan ovat juuri passelit näille lämpötiloille.




Jo kolmessa päivässä ovat silmut alkaneet avautua maalta keräämissäni oksissa ja varsinkin sireenissä on jo ihan hyvän kokoiset lehden alut.

Hyvää viikon jatkoa!









sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Viikonlopun fiilistelyä ja päivän asu



Takana on erittäin mukava viikonloppu, jonka vietin appivanhempien luona. Emme ole käyneet siellä pitkään aikaan ja nyt otin yhden päivän töistä vapaaksi, jolloin meille jäi hippuisen enemmän aikaa viettää heidän luonaan. Perjantaiaamuna suuntasimme kohti Etelä-Pohjanmaata, jossa ennen appivanhempien luokse menoa kävimme Seinäjoella. En ollut lainkaan innostunut seuraamaan vierestä miehen hoitamia vanhan ja uuden auton kauppamuodollisuuksia. Mieluummin jäin keskustaan tutustumaan muutamiin seinäjokelaisiin kauppoihin. Niistä löytyikin pari kivaa paitaa sekä mukavat kengät, joista sitten lisää joskus myöhemmin.


Rauhallinen viikonloppu rentoutti kummasti: ei tarvinnut huolehtia mistään ja sain jopa aina istua valmiiseen ruokapöytään herkullisten kotiruokapatojen ääreen. Se jos mikä on luksusta!

Kotimatkalla päätimme tehdä pienen koukaisun ja kävimme katsomassa, miltä oma kesänviettopaikka näyttää. Periaatteessa vanha maalaistalo on talviasuttavassa kunnossa, mutta me käymme siellä vain keväästä syksyyn. Tunnin verran ihmettelimme lumista pihaa ja fiilistelimme tunnelmaa, mutta niin paljon rantaan menevällä mökkitielläkin oli lunta, että emme viitsineet sitten lähteä päätalon pihapiiristä käymään rantamökillä. Voi kesä, tule pian!


Asukuvat on toissaperjantailta, jolloin hempeiden kevätvärien sijaan valitsin vaihteeksi ylleni mustaa. Paitaa koristavat pienet strassikuviot ja niiden innoittamana etsin korviini Prahasta ostamani Swarovski-kristalliset korvakorut. Joskus on päiviä, jolloin kaipaa kimallusta arkeen.







Maallekaipuuta lieventämään keräsin muutaman omenapuun, sireenin, tuomen ja mustaviinimarjan oksia kotiinvietäväksi. Nyt vaan odottelen, että risukimpun oksat alkavat jossain vaiheessa vihertää. Sireeninoksissa ainakin on jo valmiiksi lupaavat silmut.


Upeaa huhtikuun alkua!