keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Harmaan sävyjä

Viime aikoina on ollut mielenkiintoista seurata, miten vaihtelevasti ihmiset pukeutuvat näin alkusyksystä. Katukuvassa näkee asuja kepeistä kesävaatteista talvivarusteisiin. Eilen Espalla ja Aleksilla vastaan käveli useita naisia, joiden asu koostui reippaasti polven yläpuolelle ulottuvasta hameesta tai mekosta ja yläosan pitkähihaisesta paidasta tai ohuesta neuleesta. Sääret olivat paljaat ja jalassa sandaalit. Hrrrr, heitä katsellessa minä kiedoin takkia tiukemmin ympärilleni ja palelin jo pelkästä ajatuksesta noin kevyestä pukeutumisesta. Oli sitten myös niitä, jotka olivat varustautuneet huomattavan paljon runsaammalla vaatetuksella. Eräällä parin pikkulapsen kanssa liikkuvalla äidillä oli yllään kiva midihame ja paksut sukkahousut sekä puolipitkä syysvillakangastakki paksuine kaulahuiveineen. Jalassa tukevat talvisaappaat, joiden varsien yläreunassa oli paksu, monen sentin levyinen karvareunus. Hän ei ainakaan palellut.

Oma pukeutumiseni on edelleen jotain noiden kahden ääripään väliltä. Kaikista keveimmät kesävaatteet ja -kengät olen jo jättänyt suosiolla odottamaan ensi vuotta. Toisaalta en ole vielä etsinyt syystakkeja, -nilkkureita tai -vaatteita käyttöön. Värivalinnoissa sen sijaan huomaan yhä useammin suosivani tummahkoja sävyjä ja esim. monen kuukauden ajan suosimani puuteripinkki ei oikein jaksa innostaa tällä hetkellä. Yksi viime viikon asuista koostui harmaan eri sävyistä.


Vaalean harmaita kangashousuja olen käyttänyt kesän ja alkusyksyn ajan erittäin usein. Vielä ne eivät tunnu liian kesäisiltä, kun niihin yhdistää tummia sävyjä. Neulospaita on suloisen pehmeä ja sen jujuna on poikkeava kaula-aukko. Neuletakin eläinkuosi ei ole silmiinpistävä, oikeastaan se korostuu vain silloin, kun valo kuultaa ohuen kankaan läpi.







Ihastuttavia syyspäiviä!









sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Viikon 37 huiput



Meidän oli aikomus viettää viikonloppu maalla, mutta sattumien johdosta emme päässeetkään lähtemään. Nyt olen enemmän kuin tyytyväinen, että jäimme kotiin. Edellisen kerran vietin kotiviikonloppua ilman ennalta sovittuja menoja heinäkuun alussa ja sitä ennen huhtikuussa. Nyt olen nauttinut täysin siemauksin siitä, että olen voinut tehdä juuri sitä mitä haluan silloin kun haluan.

Jos perjantai-ilta meni täysin laiskotellessa, sen vastapainoksi lauantai oli varsinainen puuhapäivä. Parveke on yksi lempparipaikoista kotona, ja minua on vaivannut suunnattomasti, kun en ole ehtinyt laittaa sitä syyskuntoon. Hellesäiden jäljiltä ja kastelusta huolimatta kesäkukat olivat surkeassa kunnossa, sillä aurinko oli polttanut niin ruukku- kuin köynnöskasvienkin lehdet keltaisiksi ja muutenkin kukat olivat aika rähjäisen oloisia. Sain vaihdettua ruukkuihin syysistutukset ja etsin varastoista lisää kynttilöitä ja lyhtyjä pimeiden iltojen iloksi.



Myös olohuone sai syksyisempää ilmettä. Viime kuukausien hento vaaleanpunainen tehosteväri vaihtui syksyyn sopivaan burgundiin. Viininpunainen oli myös viime talven väri olohuoneessa ja tykkäsin siitä kovasti. Niinpä päädyin samaan väriin uudemman kerran.


Tänään lähdin kaupungille päämääränä käydä Kampissa järjestettävillä kansainvälisillä suurmarkkinoilla. Teemana oli Makujen maailma ja tarjolla olikin jos jonkinlaisia suolaisia ja makeita herkkuja. Eniten aikaa vietin kuitenkin kukka- ja korukivimyyjien kojuilla. Iso, monivärinen krysanteemi olisi ollut ihana parvekkeelle, mutta en viitsinyt lähteä kuskaamaan sitä pyörällä kotiin.




Samalla reissulla piipahdin myös syyskuun lopussa ovensa sulkevassa Postitalon kirjasto 10:ssä, jossa en ole aiemmin käynyt. Musiikkiin ja tietotekniikkaan painottuvassa kirjastossa on myös kaupunkiverstas, jossa voi vaikka ommella tai tulostaa 3D-laitteella. Mielenkiintoinen paikka!





Viikkoon mahtui myös syksyn ensimmäinen viiniklubi-ilta. Teemana oli riistaviinit, joita maistelimme sommelier Antti Uusitalon johdolla. Omiksi suosikeiksini nousivat chileläinen Tabali Reserva Especial Cabernet Frank 2015 sekä ranskalainen Chapoutier les Meysonniers 2015. Jompaa kumpaa täytyykin hankkia, kun seuraavan kerran teen hirvipataa.


Hyvää alkavaa viikkoa!





keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Tehosteena punaiset asusteet


Viime viikolla iski punainen villitys, kun kolmena aamuna valitsin ylleni jotain punaista: yhtenä päivänä asuun kuului kokopunainen paita, toisena punavalkoista raitaa. Torstain asu koostui klassisesta farkut, valkoinen paita ja musta bleiseri -yhdistelmästä, jota höystivät punaiset asusteet. Ne toimivat kivasti kokonaisuuden piristeenä. Pitäisi oikeastaan vielä useammin lisätä asuun vaikka pienikin punainen yksityiskohta tehosteeksi.



Bleiseri on aina kuulunut vaatekaappini peruspilareihin. Vaikka läheskään aina jakun sisältävät asut eivät päädy kuviin asti, niitä on täällä blogissakin näkynyt ylläni erittäin usein. Jakun käytössä oli poikkeuksellisen pitkä tauko, kun en koko kesänä pitänyt niitä kertaakaan. Nyt syksyn tullen olen jälleen innostunut niistä ja harva se päivä skarppaan asun bleiserillä.




Mukavaa iltaa!





keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Elokuun huiput

Palataanpa näin syyskuun alkajaisiksi vielä elokuun parhaisiin paloihin ja tunnelmiin. Elokuussa...

... tartuin pitkästä aikaa hopeatyökaluihin ja valmistin pari riipusta. Kummityttö sai rippilahjaksi ristin ja rusettiriipuksen valmistin tilaustyönä, molemmat omaa suunnitteluani. Herttainen nuori nainen oli googlettanut rusettikoruja ja törmännyt jossain netin syövereissä tekemiini koruihini. Hän oli ihastunut rusettisettiin ja tilasi niistä kaulakorun itselleen.



... kaivoin pitkästä aikaa esiin myös villalangat ja puikot. Mies tykkää käyttää landella vihreitä maastokuviollisia housuja ja halusi niiden väreihin sopivat villasukat. Vihreä ei kuulu omiin suosikkeihini, mutta sitä saa, mitä tilaa.


... kävimme maalla. Puolessa väliä kuuta sää oli kesäisen lämmin ja järvivesikin yli 20 astetta. Puskat notkuivat viinimarjoja.




... päiväreissun Tallinnaan. Siellä kävelin pitkin vanhankaupungin katuja nenä pystyssä, kun ihastelin vanhojen talojen, kattojen ja tuuliviirien kauneutta.





... söimme hyvin usein ulkona - kirjaimellisesti. Lämpimien säiden johdosta en malttanut keskittyä keittiöhommiin, vaan sen sijaan kävimme picniceillä tai söimme ravintoloiden terasseilla.



... maistelin herkkudrinksuja




... vietin työkavereiden kanssa tyhy-päivää Helsingin edustalla purjelaiva Astridilla.


Hauskaa loppuviikkoa!






sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Kukkamekkopäivä


Pikkuhiljaa alkaa syksy hiipiä meikäläisenkin ajatuksiin ja pukeutumiseen on alkanut tulla kesän hempeilyn jälkeen tummempia sävyjä. Kesävaatteita tosin en ole vielä yhtään laittanut pois ja useimmat asut koostuvatkin kesä- ja syysvaatteiden iloisesta sekamelskasta. Syksyn lähestyminen on tuntunut (nimenomaan tuntunut) myös töissä, sillä helteiden loputtua ilmastointi alkoi toimia normaalisti. Toimistotilat ovat siten entisenlaisesti turhankin viileät, joka puolestaan vaikuttaa vaatevalintoihin. Lyhythihaisia paitoja ei voi kuvitellakaan käyttävänsä sellaisenaan ja on päiviä, jolloin jopa pitkähihaisen paidan päälle kaipaa jotain lisuketta.





Näin kävi myös tiistaina. Valitsin asuksi mustapohjaisen kukkamekon ja työmatkalle aamun viileyttä vastaan varustauduin lisäksi paksulla neuletakilla. Mekko on hieman paksumpaa trikoota ja siinä on puolipitkät hihat. Kuvittelin, että tarkenisin mekossa palelematta, mutta mitä vielä. Neuletakki oli pakko vetäistä päälle myös sisällä. 
Ensi viikoksi on taas luvattu kesäisen lämmintä, joten ehkäpä töissäkin tarkenee ilman neuletta.




Hyvää alkanutta syyskuuta!