maanantai 18. kesäkuuta 2018

Polka dots




Tämän kesän alennusmyynnit ovat omalla kohdallani jääneet toistaiseksi täysin käymättä. Tarvetta kyllä olisi, sillä uudet mustat kangashousut ja toimistokelpoiset siistit farkut ovat ostoslistalla. Vaatekaupat saavat kuitenkin olla ainakin tämän viikon rauhassa, sillä kuluvan viikon vietän maalla lomaillen ja juhannusta odotellen.
Asukuvissa sen sijaan on alelöytö parin vuoden takaa. Tykästyin tuolloin Soyaconceptin mekon malliin niin, että ostin tuntuvassa alennuksessa olevia mekkoja kahdella erilaisella kuosilla. Malli on osoittautunut erittäin kivaksi, sillä se on riittävän rento, jotta siihen voi pukeutua vapaa-ajalla tuntematta itseään ylipukeutuneeksi, toisaalta mekko sopii loistavasti myös työpukeutumiseen. Pese ja pue -ominaisuus on myös mieluinen: ripustaa mekon illalla koneesta vaatepuulle kuivumaan ja vetää aamulla yllensä - mikäs sen helpompaa.









Oikein mukavaa juhannusviikkoa!






maanantai 11. kesäkuuta 2018

Rento työasu


Vuosien aikana totuin siihen, että välillä on "joutunut" pukeutumaan hyvinkin virallisesti. En siten karsasta edes liituraitaa, jota vaatekaapista löytyy edelleen useamman jakkupuvun verran. Välillä innostun yhdistämään asiallisen jakun farkkuihin, mutta liituraitahousujen ja -bleiserin kombinaatiota en ole käyttänyt aikoihin. Tuntuukin mukavalta vaihtoehdolta, kun nykyinen työni ei vaadi yltiömuodollista pukeutumista. Siistin asiallinen asu on useimpina päivinä passeli ja lämpimien säiden myötä asut ovat vielä himpun rennompia kuin aiemmin. Yksi lempiyhdistelmiäni jo talvella oli suorien housujen ja neuleen kombo. Samalla linjalla olen jatkanut myös kesäpukeutumisessa, vaikkakin materiaalit ovat ohentuneet. 






Ohut valkoinen neule on noussut yhdeksi viime viikkojen suosikikseni. Se sopii monenlaisten alaosien pariksi ja läpikuultava materiaali luo kepeän vaikutelman, jota hihojen pitsikaitaleet vain lisäävät. Viime vuonna ostamieni ruutuhousujen malliin tykästyin niin, että hankin saman tyyppiset myös yksivärisenä harmaana ja valkoisena.




Hauskaa viikkoa!










tiistai 5. kesäkuuta 2018

Filmitähtien jäljillä -näyttely



Viime torstaina Helsingin kaupungintalon aulassa avattiin Filmitähtien jäljillä -niminen näyttely, jonka avajaisiin pääsin osallistumaan. Näyttelypäällikkö Kirsi Hasun sekä näyttelyn käsikirjoittajan ja kuraattorin Joanna Weckmanin lyhyiden tervetuliaissanojen jälkeen hurmaava Esko Salminen kertoi muutamia hauskoja muisteloita elokuvien tekovaiheista ja julisti näyttelyn avatuksi. Avajaisseremonian jälkeen pääsimme tutustumaan itse näyttelyyn.




1930-luvulta 1960-luvun alkuun saakka Helsingissä tehtiin ahkerasti elokuvia ja Virka-gallerian näyttelyssä kerrotaan elokuvien tekemisestä ja siitä, miten suomalaisen elokuvan kultakaudella helsinkiläisyydestä rakennettiin mielikuvia ja kerrottiin kaupunkilaisuudesta roolihahmojen kautta. Näytillä on kuvia elokuvista ja niiden kuvauksista sekä 15 aitoa roolipukua, joita käytettiin Suomen Filmiteollisuus Oy:n ja Suomi-Filmi Oy:n elokuvissa. Seiniä koristavat valokuvat iki-ihanista elokuvatähdistä ja välillä voi istahtaa sohvalle katsomaan klippejä yli kahdestakymmenestä nostalgisesta elokuvasta. 









Vuosikausiin en ole katsonut vanhoja kotimaisia elokuvia, mutta lapsena ja varhaisteininä ne olivat lemppareitani. Näyttely palautti mieleen monet unohtuneet leffat ja herätti innostuksen katsoa vaikkapa Kaivopuiston kaunis Reginan, Katariina ja Munkkiniemen kreivin, Prinsessa Ruususen tai Kulkurin valssin jälleen kerran.



Filmitähtien jäljillä -näyttely on esillä 26.8.2018 saakka ja se onkin Virka-gallerian viimeinen näyttely. Kannattaa käydä tutustumassa!






torstai 31. toukokuuta 2018

Yksi hame, kaksi asua

Jo muutaman vuoden ajan olen kesän kynnyksellä uskollisesti kaivanut esiin midi-mittaisen raitahameen. No, totuuden nimissä on kyllä tunnustettava, että viime vuonna hame päätyi talvivarastosta kaappiin, mutta enpä ole varma, käytinkö sitä kertaakaan. Muina kesinä sen sijaan puolihame on ollut sitäkin suositumpi. Hameen eri väriset raidat - kahdet sinisävyiset, valkoiset ja punaiset - mahdollistavat erilaisia vaihtoehtoja yläosan ja kenkien väreiksi ja asukokonaisuuksiin on siten lukuisia mahdollisuuksia.
Viime viikolla hame oli ylläni kahtena peräkkäisenä päivänä. Tiistaina valitsin hameen seuraksi hillitympiä sävyjä: vaaleansinisten raitojen värinen hihaton toppi ja sen seuraksi valkoinen neuletakki, joka oli jälleen kerran tarpeellinen lisuke ilmastointia vastaan. Kätköistä löytyi tismalleen topin värinen lasiriipus ja -korvikset, jotka olen aikoinaan tehnyt sulatuslasikurssilla.







Seuraavana päivänä kokonaisuus oli huomattavan paljon dynaamisempi, kun yhdistin hameeseen punaista. Olo oli koko päivän ajan huippuenerginen, johon tosin saattoi vaikuttaa voimaannuttavan värin lisäksi myös edessä häämöttävä pitkä viikonloppu maalla.


Asujen valkoiset ja punaiset kengät ovat Aimyn pehmeät loaferit, jotka ostin tänä keväänä. Niiden käyttömukavuus on huippuluokkaa ja hakusessa onkin vastaavanlaiset mustana. 





Aurinkoisia päiviä!






maanantai 28. toukokuuta 2018

Viikon huiput - viikonloppu maalla



Vietimme viikonlopun maalla jo toista kertaa toukokuun aikana. Tällä kertaa kuten pari viikkoa sitten pystyimme lähtemään sinne jo keskiviikkona. Pidennetyn viikonlopun ja huippuhienojen säiden ansiosta molemmat käynnit tuntuivat aivan minilomilta. Tänä vuonna varsinainen lomani on hyvin pirstaleinen, joten nautin täysin siemauksin pitkien viikonloppujen joka hetkestä. Sisällä en malttanut juurikaan viettää aikaa ja pidin tarkoituksella lomaa myös some-maailmasta. Muutaman kerran vierailin blogeissa, mutta omat päivitykset saivat jäädä. Instan kuvavirtaa kyllä selailin ja lisäilin omiakin kuvia, mutta muuten pieni irtiotto someilusta teki hyvää.

Viime vuosina käynnit maalla ovat olleet niin työn täyteisiä, että olemme kutsuneet paikkaa työleiriksi. Tänä keväänä olen opetellut ottamaan asiat vähän rennommin ja keveämmällä otteella. Touhusin hommien parissa, mutta maltoin aiempaa useammin istahtaa pihakeinuun nauttimaan kesäisestä säästä ja lintujen laulusta tai järvimaiseman häikäisevästä sinestä. 


Talviturkin heitin jo edellisellä käynnillä, jolloin parin ensimmäisen päivän aikana vesi oli vain 7 asteista. Huh, tuntui tosi kylmältä! Parissa päivässä se nousi neljääntoista ja tällä käynnillä mittari näytti jo reilut 19 astetta. Kelpasi käydä uimassa ilman saunomista.



Luonnon herääminen on meidän maalla jonkin verran myöhäisemmässä kuin täällä Etelä-Suomessa. Oli hauska todeta, miten huimaa vauhtia kevät oli kuitenkin edennyt parin viikon poissaolomme aikana. 

Päätalolta mökille johtava tie samoin kuin naapurin koivikko näyttivät uskomattoman kauniilta ja suorastaan loistivat heleän vihreää sävyä.



Toukokuun puolessa välissä siellä skillat ja käenrieskat loistivat kauneimmillaan, tänä viikonloppuna kukoistivat omenapuut, syreenipensaat, rentukat, mäkitervakot ja kielot. Huumaavan tuoksuisia kieloja ja syreeneitä toin kodinkin kaunistukseksi.







Pihan antimia hyödynsin myös herkutteluun: kevään ensimmäinen raparperipiirakka maistuu aina äärettömän hyvälle ja nuoret nokkoset päätyivät piirakkaan fetajuuston seuraksi. 




Maaseudun rauhan jälkeen jaksaa puurtaa arkirutiinien parissa.

Hyvää alkanutta viikkoa!