Tänään päivän asuna oli kokomusta kokonaisuus, joka koostui rennoista housuista, ohuesta neuleesta ja vieläkin ohuemmasta pitkästä neuletakista. Olen aiemminkin täällä hehkuttanut epäsovinnaisten liituraitahousujen mukavuutta. Ihanat jalassa, jakun kanssa ne sopivat siistimmän kokonaisuuden osaksi, mutta neuleen, farkkupaidan tms. kanssa ne ovat aivan loistavat myös rennompaan menoon. Tänään niiden sekä neulesetin yhdistelmästä muodostui riittävän asiallinen, mutta kuitenkin huippumukava asu, joka oli onnen omiaan marraskuun kostean ankeaan säähän. Koruiksi riittivät korvikset ja nippu hopeisia ohuita rannerenkaita.
All black -asusta tuli mielleyhtymä Suomeenkin rantautuneeseen Black Friday -teemaan. Multa 'Musta perjantai' meni ostosten näkökulmasta aivan ohi. Lehti-ilmoitusten, tv-mainosten ja sähköpostiin tulvineiden viestien mukaan tavaroita olisi saanut vaikkapa joululahjoiksi ihan mukavin alennuksin. Jos viikonlopun ruokaostoksia ei lasketa mukaan, perjantai onkin sujunut osaltani pikemminkin toisen teeman eli kansainvälisen Älä Osta Mitään -päivän tunnelmissa. Sinänsä ironista, että sekä kulutukseen yllyttävä että omaa kulutuskäyttäytymistä ja ekologista jalanjälkeä pohtimaan kannustavat teemapäivät sattuvat tänä vuonna samalle päivälle.
Kumman aihealueen merkeissä teidän perjantainne on mennyt?
Mahtavaa viikonloppua!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rannerengas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rannerengas. Näytä kaikki tekstit
perjantai 27. marraskuuta 2015
maanantai 30. maaliskuuta 2015
Leveästi farkuissa
Olen aika hyvin onnistunut viime kuukausina välttämään valitusta säästä tai haikailua kevään tulosta; sää on mikä on ja se ei valittamalla parane. Mutta on kyllä myönnettävä, että nyt tekee mieli sanoa, että kökkö juttu! Vaikka keväisen lämpimiä päiviä ei vielä olisikaan, ei myöskään takatalven olisi tarvinnut iskeä. Lunta ja räntää on tänään satanut koko päivän ajan ja loskaa kertynyt maahan monta senttiä. Se hyvä puoli asiassa on, että päälle valittu valkoinen poolo sekä nilkkurit tuntuivat juuri sopivan talvisilta sään puolesta.
Muutama viikko sitten kaivoin esille vanhoja leveälahkeisia farkkuja, joista yhdet pääsivätkin jo asukuviin viikko sitten mokkatrenssin kanssa täällä. Tänään valitsin ylleni jälleen yhdet noista vanhoista, jo muutama vuosi sitten hankituista housuista.
Farkkutyyppinä tykkään käyttää farkkuja myös töissä. Lähes poikkeuksetta ne ovat tuolloin tummat ja siistit, ns. toimistokelpoiset. Poikkeus vahvistaa säännön ja tänään ylläni olleet leveät farkut ovat yksi noista poikkeuksista. Leveitä vaaleita olen käyttänyt töissä lukuista kerrat ja itse asiassa saattaa olla jopa niin, että ne ovatkin olleet useammin käytössä töissä kuin vapaa-ajalla. Farkkujen väri on tasaisen vaalea eivätkä ne näytä kuluneen haalistuneilta. Lisäksi prässit tekevät niistä astetta asiallisemmat. Vielä kun useimmiten käytän lisänä jakkua, vaaleatkin farkut toimivat hienosti myös työasuna.
Koruina olivat kaulariipus -60-luvulta sekä rannerengas, joka on äitini saama rippilahja -50-luvulla. Ne sopivat mielestäni kivasti mennyttä aikaa henkivään asuun.
Talvisen oloista maanantai-iltaa!
Muutama viikko sitten kaivoin esille vanhoja leveälahkeisia farkkuja, joista yhdet pääsivätkin jo asukuviin viikko sitten mokkatrenssin kanssa täällä. Tänään valitsin ylleni jälleen yhdet noista vanhoista, jo muutama vuosi sitten hankituista housuista.
Farkkutyyppinä tykkään käyttää farkkuja myös töissä. Lähes poikkeuksetta ne ovat tuolloin tummat ja siistit, ns. toimistokelpoiset. Poikkeus vahvistaa säännön ja tänään ylläni olleet leveät farkut ovat yksi noista poikkeuksista. Leveitä vaaleita olen käyttänyt töissä lukuista kerrat ja itse asiassa saattaa olla jopa niin, että ne ovatkin olleet useammin käytössä töissä kuin vapaa-ajalla. Farkkujen väri on tasaisen vaalea eivätkä ne näytä kuluneen haalistuneilta. Lisäksi prässit tekevät niistä astetta asiallisemmat. Vielä kun useimmiten käytän lisänä jakkua, vaaleatkin farkut toimivat hienosti myös työasuna.
Koruina olivat kaulariipus -60-luvulta sekä rannerengas, joka on äitini saama rippilahja -50-luvulla. Ne sopivat mielestäni kivasti mennyttä aikaa henkivään asuun.
Talvisen oloista maanantai-iltaa!
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
Lauantain rento asu
Asukuvat ovat eiliseltä päivältä, jolloin muun tohinan lisäksi käväisimme kaupungilla syömässä. Koska jo kotoa lähtiessä tiesimme, että hienon fine dining ravintolan sijaan menemme rennompaan paikkaan, asukin saattoi olla arkipäiväinen.
Viikko värikkäämmin teemaviikko oli oikein hyvä kokemus. Olen potenut jonkinmoista asutylsyyttä koko tammikuun, enkä ole oikein jaksanut inspiroitua vaatteista saatika väreistä. Joskus olen innostunut pukeutumaan viininpunaiseen tai esim. punaiseen toppaliiviin, mutta muuten asut ovat olleet aika yksitoikkoisia ainakin väritykseltään. Jopa usein käyttämäni vaaleansiniset ja -punaiset paidat ovat roikkuneet käyttämättöminä ja olen jämähtänyt "piristämään" asuja valkoisin ja beigen sävyisin paidoin ja neulein.
Teemaviikko toimi hyvänä herättäjänä ja sen aikana omaa vaatekaappia tuli katseltua uusin silmin eri näkökulmasta ja sain tuoreita ideoita niin värien käyttöön kuin asuyhdistelmiinkin. Sain mm. kipinän mekkojen käyttöön ja tulenkin varmasti aiempaa useammin vetäisemään jonkin mekoista päälleni ja kokeilemaan niitä erilaisten neule- tai jakkuvaihtoehtojen kanssa.
Sen verran olen kuitenkin väritön tyyppi, että tarvitsen pukeutumisessa harmaita, kokomustia ja muita neutraaleja vaatepäiviä. Ne ovat minulle tuttuja ja helppoja valintoja aamukiireessä, yleensä kun en illalla mieti seuraavan päivän vaatteita valmiiksi. Teemaviikon aikana oli pakko edes alustavasti suunnitella jo etukäteen, mitä päälleen laittaa ja muutaman kerran kävi niin, että aamulla ei sitten innostanutkaan illalla mietitty kokonaisuus.
Teemaviikon ja varsinkin torstain kirkkaan asun jälkeen oli siis mukava pukeutua värittömämmin. Perjantaina asu oli mustavalkoinen ja eilen ainoana värinä toimi farkkutakki. Kokomusta veti puoleensa ja mallailin päälleni ensin mustaa farkkutakkia. Olisikohan teemaviikolla kuitenkin ollut osuutta asiaan, kun lopulta päädyin kuluneen siniseen vaihtoehtoon.
Korutkin ovat viikon aikana olleet värillisiä helmi- tai kivikoruja ja eilen halusin myös korujen suhteen pitäytyä yksinkertaisella linjalla. Koruissa oli rengasteema niin korviksissa, rannekoruissa kuin choker-kaulakorussakin.
Perjantaina sain kahvilla piipahtaneelta ystävältä kimpun ihastuttavia ruusuja, tässä yksi niistä.
Mukavaa iltaa jokaiselle!
Teemaviikko toimi hyvänä herättäjänä ja sen aikana omaa vaatekaappia tuli katseltua uusin silmin eri näkökulmasta ja sain tuoreita ideoita niin värien käyttöön kuin asuyhdistelmiinkin. Sain mm. kipinän mekkojen käyttöön ja tulenkin varmasti aiempaa useammin vetäisemään jonkin mekoista päälleni ja kokeilemaan niitä erilaisten neule- tai jakkuvaihtoehtojen kanssa.
Sen verran olen kuitenkin väritön tyyppi, että tarvitsen pukeutumisessa harmaita, kokomustia ja muita neutraaleja vaatepäiviä. Ne ovat minulle tuttuja ja helppoja valintoja aamukiireessä, yleensä kun en illalla mieti seuraavan päivän vaatteita valmiiksi. Teemaviikon aikana oli pakko edes alustavasti suunnitella jo etukäteen, mitä päälleen laittaa ja muutaman kerran kävi niin, että aamulla ei sitten innostanutkaan illalla mietitty kokonaisuus.
Teemaviikon ja varsinkin torstain kirkkaan asun jälkeen oli siis mukava pukeutua värittömämmin. Perjantaina asu oli mustavalkoinen ja eilen ainoana värinä toimi farkkutakki. Kokomusta veti puoleensa ja mallailin päälleni ensin mustaa farkkutakkia. Olisikohan teemaviikolla kuitenkin ollut osuutta asiaan, kun lopulta päädyin kuluneen siniseen vaihtoehtoon.
Perjantaina sain kahvilla piipahtaneelta ystävältä kimpun ihastuttavia ruusuja, tässä yksi niistä.
Mukavaa iltaa jokaiselle!
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Perjantain asut
Perjantaipäivän asuna oli jälleen hyvin rento farkut ja neule -yhdistelmä. Sinänsä viihtyisä ja mukava kokonaisuus, mutta enpä tullut aamulla ajatelleeksi, että neukkari, jossa valmennuksemme pidetään, on tosi kylmä. Niinpä sitten palelin koko päivän ohuessa neuleessa, jonka alle olin pukenut vain lyhythihaisen t-paidan. Harmaat nilkkurit, jotka löysin pari viikkoa sitten Tuurin Keskisestä, olivat ensimmäistä kertaa jalassa. Olen niin tyytyväinen, että satuin bongaamaan ne kaupassa. Täällä kun en ole pahemmin nähnyt kaupoissa harmaita nilkkureita.
Harmaat ja sinisen rannerenkaat ostin niin ikään Tuurista.
Hinta ei päätä huimannut, renkaat maksoivat vain 0,5 euroa kappale. Saa nähdä, kestääkö väripinnoitus käyttöä.
Iltapäivällä kotiin tultua olikin vuorossa pikainen asukuvaus, jonka jälkeen vaihdoin neuleen jakkuun ja harmaat nilkkurit mustiin. Uudet kuvat ja sen jälkeen suunta kohti Pasilaa ja kirjamessuja.
Oli aivan ihana kierrellä tutustumassa syksyn kirjatarjontaan. Monesti olen innostunut vähän liikaa ja ostanut kirjoja kassikaupalla. Nyt onnistuin pitämään jotakuinkin ostohaluni kurissa ja hankin vain muutaman uuden teoksen. Meillä alkaa nimittäin olla niin paljon kirjoja, että uusien hankkimisesta on pakko hillitä.
Ehdimme käydä myös Viini, ruoka ja hyvä elämä -tapahtuman puolella maistelemassa herkkuja ja muutamaa uutta viinituttavuutta ennen kuin lähdimme kaupungille syömään. Olipa mukava ilta!
Helsingin kirjamessut ovat minulle yksi syksyn must-tapahtumista. Kävittekö te viikonlopun aikana kirjamessuilla?
Leppoisaa sunnuntai-iltaa!
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Maxihameessa
Tänään oli vaihteeksi hameasun vuoro. Olen huomannut pukeutuvani hameeseen tai mekkoon noin kerran viikossa, mutta kesän edetessä ja ilmojen lämmetessä hametta tulee varmasti käytettyä useamminkin. Onhan hame kivaa vaihtelua housuasuille ja lämpimällä ilmalla paljon miellyttävämpi vaihtoehto.
Kesällä tulee pukeuduttua vähän huolettomammin, nytkin asuksi valikoitui rento maxihameen, t-paidan ja farkkutakin yhdistelmä. Olen yleensä aikamoinen vilukissa ja tuppaan usein liikaakin vaatetta päälle. Kotoa lähtiessä sää tuntui sen verran lämpimältä, että uskaltauduin lähtemään sandaaleissa ja pelkässä farkkutakissa ilman neuletta tai muuta takkia. Ilma viileni päivän mittaan kuitenkin sen verran, että kotiin tullessa olisin kaivannut farkkutakin lisäksi jotakin vähän lämpimämpää ylle ja kunnon kengätkin olisivat olleet tarpeen. Onneksi sade oli sentään tauonnut.


Asun täydensivät retrokorut: kaulassa roikkui aito -60-luvun riipus ja hopeisen rannerenkaan äitini oli saanut rippilahjaksi. Molemmilla koruilla onkin melkoinen tunnearvo.


Mainiota maanantaita!
Kesällä tulee pukeuduttua vähän huolettomammin, nytkin asuksi valikoitui rento maxihameen, t-paidan ja farkkutakin yhdistelmä. Olen yleensä aikamoinen vilukissa ja tuppaan usein liikaakin vaatetta päälle. Kotoa lähtiessä sää tuntui sen verran lämpimältä, että uskaltauduin lähtemään sandaaleissa ja pelkässä farkkutakissa ilman neuletta tai muuta takkia. Ilma viileni päivän mittaan kuitenkin sen verran, että kotiin tullessa olisin kaivannut farkkutakin lisäksi jotakin vähän lämpimämpää ylle ja kunnon kengätkin olisivat olleet tarpeen. Onneksi sade oli sentään tauonnut.
Asun täydensivät retrokorut: kaulassa roikkui aito -60-luvun riipus ja hopeisen rannerenkaan äitini oli saanut rippilahjaksi. Molemmilla koruilla onkin melkoinen tunnearvo.
Mainiota maanantaita!
torstai 30. tammikuuta 2014
Harmaata hörhelöä
Rimpsut ja röyhelöt, kukat ja voimakkaat kuviot näyttävät mielestäni upeilta - muiden päällä. Pitsivaatteista kyllä pidän, mutta muuten vaatteeni ovat kuosiltaan ja väreiltään pääosin melko hillittyjä.
Pari kaapissa roikkuvaa paitaa tekee kuitenkin poikkeuksen. Niissä yhdistyvät sekä kukkakuosi että hörhelöt. Tämä eilisen asun paitiksen olen hankkinut jo aikaa sitten ja edelleen sitä tulee käytettyä usein. Harmaa yleisväri tasoittaa kuosin ja röyhelöiden sekoitusta niin, että pusero tuntuu "omalta" päällä.
Käytän paidan kanssa yleensä aina joko jakkua tai villatakkia. Paksua harmaata villatakkia suosin eniten, sen rouheus tuo kivasti kontrastia hörhelöihin. Eilen päädyin kuitenkin mustaan neuletakkiin, sillä se sopi mallinsa puolesta paremmin housuihin.
Asun housuja käytän tosi harvoin haastavan mallinsa vuoksi, niihin ei noin vain yhdistä yläosaksi "mitä käteen ensimmäisenä sattuu". Malliltaan ne ovat ratsastus- ja chino-housujen yhdistelmä, väljät ylhäältä ja vajaamittaiset kapeat lahkeet. Kangas puolestaan on siistien "pukuhousujen" kaltaista materiaalia.
Lisäksi pikkukenkien kanssa housut näyttävät mielestäni ihan pussihousuilta, joten käytän housuja ainoastaan pitkävartisten saappaiden kanssa.

Kaulakoruja en käytä röyhelöpaidan kanssa. Sen sijaan yleensä laitan yksinkertaiset korvakorut, joissa kuitenkin saa olla kokoa ja näyttävämmän rannekorun.
Eilen valitsin puseron seuraksi mattahopeiset korvikset ja röykkiön ohuita renkaita ranteeseen kilisemään.
Kivaa loppuviikkoa!
Pari kaapissa roikkuvaa paitaa tekee kuitenkin poikkeuksen. Niissä yhdistyvät sekä kukkakuosi että hörhelöt. Tämä eilisen asun paitiksen olen hankkinut jo aikaa sitten ja edelleen sitä tulee käytettyä usein. Harmaa yleisväri tasoittaa kuosin ja röyhelöiden sekoitusta niin, että pusero tuntuu "omalta" päällä.
Käytän paidan kanssa yleensä aina joko jakkua tai villatakkia. Paksua harmaata villatakkia suosin eniten, sen rouheus tuo kivasti kontrastia hörhelöihin. Eilen päädyin kuitenkin mustaan neuletakkiin, sillä se sopi mallinsa puolesta paremmin housuihin.
Asun housuja käytän tosi harvoin haastavan mallinsa vuoksi, niihin ei noin vain yhdistä yläosaksi "mitä käteen ensimmäisenä sattuu". Malliltaan ne ovat ratsastus- ja chino-housujen yhdistelmä, väljät ylhäältä ja vajaamittaiset kapeat lahkeet. Kangas puolestaan on siistien "pukuhousujen" kaltaista materiaalia.
Lisäksi pikkukenkien kanssa housut näyttävät mielestäni ihan pussihousuilta, joten käytän housuja ainoastaan pitkävartisten saappaiden kanssa.
Kaulakoruja en käytä röyhelöpaidan kanssa. Sen sijaan yleensä laitan yksinkertaiset korvakorut, joissa kuitenkin saa olla kokoa ja näyttävämmän rannekorun.
Eilen valitsin puseron seuraksi mattahopeiset korvikset ja röykkiön ohuita renkaita ranteeseen kilisemään.
Kivaa loppuviikkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















