Vaikka joulu on jo ohi, lopuksi vielä paluu kuvien myötä meidän joulutunnelmiin. Joulu sujui perinteiseen tapaan perheen kesken levollisissa merkeissä. Nuoriso eli minun tyttäret ja Puuhiksen pojat viettävät vuosittain joko jouluaaton tai joulupäivän meidän luonamme ja toisen päivän he ovat toisen vanhempansa luona. Tänä vuonna vietimme aaton kahdestaan ja yhteiseen joulun viettoon kokoonnuimme joulupäivänä, jolloin nuorison lisäksi saimme vieraaksi äitini miesystävineen sekä isäni. Hyvää ruokaa, herkkuja, yhdessäoloa, rentoutumista, lukemista - niistä oli meidän joulu tehty. Ympäri kotia viipottaneet tontutkin ahkeroivat vielä jouluna, mutta sen jälkeen nekin ovat rauhoittuneet ja taitavat odotella jo lepokautta ennen ensi vuoden tohinoita.
sunnuntai 31. joulukuuta 2017
Vuoden viimeinen päivä
Vaikka joulu on jo ohi, lopuksi vielä paluu kuvien myötä meidän joulutunnelmiin. Joulu sujui perinteiseen tapaan perheen kesken levollisissa merkeissä. Nuoriso eli minun tyttäret ja Puuhiksen pojat viettävät vuosittain joko jouluaaton tai joulupäivän meidän luonamme ja toisen päivän he ovat toisen vanhempansa luona. Tänä vuonna vietimme aaton kahdestaan ja yhteiseen joulun viettoon kokoonnuimme joulupäivänä, jolloin nuorison lisäksi saimme vieraaksi äitini miesystävineen sekä isäni. Hyvää ruokaa, herkkuja, yhdessäoloa, rentoutumista, lukemista - niistä oli meidän joulu tehty. Ympäri kotia viipottaneet tontutkin ahkeroivat vielä jouluna, mutta sen jälkeen nekin ovat rauhoittuneet ja taitavat odotella jo lepokautta ennen ensi vuoden tohinoita.
perjantai 29. joulukuuta 2017
Kasvispihvit porkkanalaatikosta ja crème fraîche-kastike
Joulu tuli ja meni ja näin jälkikäteen on helppo todeta, että jälleen kerran parin päivän aikana tuli syötyä aivan liikaa. Perinteiset jouluruuat maistuivat ja niin kinkkua kuin joululaatikoitakin kului enemmän kuin koskaan. Tänä vuonna onnistuin aika hyvin ruokamäärien arvioinnissa, sillä kinkku syötiin eilen loppuun viimeistä palaa myöten, eikä lanttu- tai perunalaatikoistakaan juurikaan jäänyt mitään jäljelle.
Vuosi vuodelta yritän entistä paremmin hyödyntää jäljelle jääneet jouluruuat. Rosollin jäänteistä olen monen vuoden ajan tehnyt kasvissosekeittoa. Viime vuonna leivoin ensimmäistä kertaa joululaatikoiden jämistä rieskoja, reseptin löydät täältä. Rieskoja on aikomus valmistaa tänäkin vuonna, mutta niihin käytän bataattilaatikon tähteet.
Porkkanalaatikosta halusin kokeilla sen sijaan jotain uutta ja eilen teinkin kasvispihvejä. Pelkkä laatikko olisi riittänyt pääraaka-aineeksi, mutta lisäsin joukkoon yhden suurehkon perunan, joka oli jäänyt ylimääräiseksi.
Kasvispihvien seuraksi valmistan yleensä kylmän kastikkeen joko kermaviilistä tai ruokajugurtista. Tällä kertaa käytin kastikkeeseen crème fraîchea.
Raaka-aineet
300 g porkkanalaatikkoa
1 peruna
2-3 ruokalusikallista korppujauhoja
1 kananmuna
1,5 dl juustoraastetta
pari kevätsipulin vartta tai pieni sipuli
yksi valkosipulinkynsi
mustapippuria
paprikajauhetta
suolaa, aromi- tai yrttisuolaa tarvittaessa
Silppua sipulit, kuullota pienessä öljytilkassa ja anna jäähtyä hetki. Soseuta peruna haarukalla ja lisää se sekä muut raaka-aineet ja mausteet porkkanalaatikon joukkoon. Anna seistä noin 10-15 minuuttia, jotta korppujauhot turpoavat. Jos taikina on liian löysää, lisää hieman perunajauhoja.
Muotoile taikinasta pihvit ja paista ne joko pannulla tai lettupannulla öljyssä kauniin ruskeiksi (voit kypsentää pihvit myös uunissa). Jos pyöräytät pihvit korppujauhoissa ennen paistamista, niihin tulee kiva rapsakka pinta. Taikinasta tuli 14 lettupannulla paistettua pihviä.
Miedon makuinen porkkanalaatikko sopii hyvin kasvispihveihin, mutta yhtä hyvin voi pihveihin käyttää muitakin joululaatikoita.
Crème fraîche-kastike valmistuu helposti sekoittamalla kulhossa ainekset keskenään. Kastikkeen voi tehdä ennen kasvispihvien valmistamista, jotta se saa maustua rauhassa
150 g kevytranskankermaa
reilu 1 tl ketsuppia
reilu 1 tl sweet chili -kastiketta
pippuria
1 tl omenaviinietikkaa
ripaus suolaa ja sokeria
silputtua persiljaa tai yrttejä oman maun mukaan
Kasvispihvien ja crème fraîche-kastikkeen seurana maistui bulguri sekä raikas salaatti.
lauantai 23. joulukuuta 2017
Viikon 51 huiput - joulun odotusta
Joulunalusviikko on sujunut yllättävän leppoisissa merkeissä. Kaipa sitä on vuosien myötä oppinut, että joulu tulee joka tapauksessa oli asiat ehtinyt tehdä tai ei. Vielä muutama vuosi sitten poikkeuksetta jossain vaiheessa iski armoton joulustressi ja harmittelin tekemättömiä hommia. Viime vuonna asiat hoituivat jo huomattavan paljon kiireettömämmin kuin aiemmin, tänä vuonna en ole tuntenut minkäänlaisia paineita tai paniikkia. Jouluvalmisteluiden lomassa olen malttanut välillä istahtaa nauttimaan kuusen tuoksusta, kynttilöiden loisteesta ja jouluisen olohuoneen tunnelmasta.
Joulukuusi sai eilen ylleen aika yksinkertaisen puna-valkoisen koristelun ja jätin jopa kimaltelevat koristenauhat ja köynnökset laittamatta. Viime vuosina olen suosinut valkoisia ja hopeisia koristeita, tänä vuonna halusin pitkästä aikaa ripustaa kuuseen myös pienet punaiset puukoristeet, jotka tyttärien ollessa pieniä olivat käytössä joka joulu. Kuuseen päätyi myös pari koristetta niiltä ajoilta, jolloin itse olin aivan pieni.
Lopuksi vielä kuvapläjäys tontuistamme. Meillä on neljä tonttua, jotka ovat viimeisen parin viikon ajan seikkailleet ympäri kotia. Välillä ne kokoontuvat yhteiseen neuvonpitoon, josta ne sitten joko yksitellen tai kerralla koko sakki katoavat omille teilleen. Ihmisten ilmoille ne putkahtavat sitten jossain vaiheessa. Milloin olen löytänyt tontun meikki- ja hiustuotekaapistani tai mukihyllyltä, joskus taas tonttu on livahtanut saunan lauteille tai on minua vastassa eteisessä. Puuhiksen tontut ovat yllättäneet moneen otteeseen piiloutumalla vaikkapa takin taskuun, vaatteiden joukkoon tai peiton alle tyynylle. Joskus ne ovat auttamattoman huimapäisiä: yksi oli kiivennyt parin metrin korkeuteen jouluoksalle, josta ei uskaltanut tulla itsekseen pois, toinen oli kavunnut kaiuttimen päälle. Yksi puolestaan oli jäänyt juntturaan kellorasiani kannen väliin. Kaikkea ne ovat keksineet ja joka paikkaan ehtineet. Yrittivät tunkea mukaan viime viikkoiselle Tallinnan matkallekin, mutta onneksi huomasimme tilanteen ja saimme jätettyä ne kotiin. Joulusta nekin näyttävät nauttivan, tänä aamuna herättyäni löysin koko joukon ihailemassa kuusta ja kynttilän loisteessa ne myös mielellään oleilevat.
Oikein ihanaa ja rauhallista joulua!
keskiviikko 20. joulukuuta 2017
Puna-harmaa jouluviikon asu
Tässä vielä yksi asukuvapäivitys ennen joulua, sillä vaikka jouluvalmistelut ovat hyvällä mallilla, epäilen, että asukuvauksiin ei taida aika riittää.
Vaikka tykkään pukeutua punaiseen vuodenajasta riippumatta, niin joulun lähestyessä tuota väriä valikoituu ylleni muodossa tai toisessa normaalia useammin. Jos ei muuten, niin tummanpuhuvaa ulkovaatetusta on kiva piristää punaisilla nahkahanskoilla ja kaulahuivilla. Tällä viikolla kaivoin esiin pitkästä aikaa punaiset saappaat, joita olen tainnut käyttää viimeksi toissa vuonna. Ohuen vuorinsa johdosta ne eivät oikein sovellu talvijalkineiksi, mutta kuluvan viikon tapaiseen, lumettomaan ja lämpöasteiseen keliin, ne passaavat oikein hyvin.
Yleensä päädyn asuissa klassiseen punaisen ja mustan kombinaatioon. Siltikin, punaisen ja harmaan yhdistelmä on mielestäni verraton ja erityisen hyvin se sopii joulun aikaan. Tummanharmaa neuletakki ja housut valikoituivat siten tällä kertaa punaisten saappaiden ja paidan seuraksi.
Muutama vuosi sitten kokeilin hopeatöiden lisäksi nahkakorujen valmistamista. Noilta ajoilta on myös kuvien punainen kaulakoru, johon käytin kierrätettyä asustenahkaa. Nahka on kiva materiaali, sillä siitä saa näyttäviä koruja, jotka ovat höyhenen kevyitä.
Neljä yötä aattoon! Stressitöntä joulun odotusta!
sunnuntai 17. joulukuuta 2017
Viikon 50 huiput - käynti Tallinnassa
Keskiviikkona teimme päivämatkan Tallinnaan Eckerön Finlandialla, jolloin maissaoloaikaa jäi lähes 7 tuntia. Aikaa oli siis reilusti, mutta kiirehän meille taas loppujen lopuksi tuli.
Heti satamaan tultuamme suunnistimme kohti Kalamajan aluetta. Minusta on ihana kierrellä alueella ihailemassa kunnostettuja vanhoja puutaloja ja teollisuusrakennuksia ja välillä piipahtaa jossain monista kivijalkakahviloista ja -baareista, ravintoloista, gallerioista tai designliikkeistä.
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli rautatieaseman kupeessa sijaitseva Balti Jaama Turg. Paikka remontoitiin täydellisesti viime keväänä, jonka seurauksena vanha nuhjuinen tori muuttui nykyaikaiseksi viihtyisäksi ostoskeitaaksi. Tarjolla on kaikkea mahdollista hedelmä- ja vihanneskojuista liha- ja kalahalleihin, vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa, antiikkia sekä lukuisia pikaravintoloita.
Balti Jaama Turgilta jatkoimme matkaa entiseen teollisuusrakennukseen perustettuun Telliskivi Loomelinnak -keskukseen, josta löytyy sisustus- ja designliikkeitä, kahviloita, ravintoloita ja ateljeita.
Tällä kertaa minua erityisesti viehätti sisutuskauppa Homeart. Toisessa päässä liiketilaa on pieni kahvila, josta voi ostaa kahvin tai teekupposen seuraksi pientä suolaista tai makeaa pikkupurtavaa. Suurin osa tilasta on kuitenkin varattu kivoille sisustus- ja käyttötuotteille, koriste-esineille, huonekaluille ja viherkasveille. Ihana paikka!
Seuraavaksi olikin lounaan vuoro, jonka nautimme suositussa F-hoone ravintolassa. Viimeksi olen käynyt paikassa kolme vuotta sitten, sillä vaikka ruoka on erinomaista, kyllästyin siihen, että täpötäydessä ravintolassa ruokaa sai joskus odottaa yli tunnin. Tällä kertaa paikka ei ollut täynnä ja ruuan saimme yllättävän nopeasti. Tryffeli-kanapasta oli herkullista.
Lounaan jälkeen jatkoimme kohti vanhankaupungin joulutoria. Menin laskuissa sekaisin, kuinka monta rappusta täytyy nousta päästäkseen vanhaankaupunkiin. Välillä pysähdyttiin kuvaamaan maisemia.
Herätekäyntinä piipahdimme Aleksanteri Nevskin katedraaliin, joka löytyy Toompea- mäeltä. Ortodoksikirkko on kaunis ulkoa päinkin, mutta sisältä se on kertakaikkisen upea. Kirkon sisällä ei saanut ottaa kuvia, mutta käykääpä tutustumassa kirkkoon, kun käytte Tallinnassa.
Raatihuoneen joulutorilla käynti on jo monen vuoden ajan kuulunut joulunalusaikaani. Kojuista tarttui mukaan joulukoristeita sekä pari joululahjaa. Aikamme kierreltyämme olikin aika suunnata satamaa kohti. Yksi asia Tallinnan joulunäkymässä kiinnitti huomiotani: siellä ei ollut läheskään niin paljon joulu- ja kausivaloja kuin meillä.
Kilometrien kävelyt, kaffittelut ym. veivät sen verran aikaa, että päätin jättää kaupoissa kiertelyn väliin. Taisi ollakin ensimmäinen kerta, kun en käynyt yhdessäkään vaate- tai kenkäkaupassa. Niihin suuntaan sitten tammikuussa, jolloin tiedossa on seuraava Tallinnassa käynti.
Viikko jouluun! Hyvää kolmatta adventtisunnuntain iltaa!
Heti satamaan tultuamme suunnistimme kohti Kalamajan aluetta. Minusta on ihana kierrellä alueella ihailemassa kunnostettuja vanhoja puutaloja ja teollisuusrakennuksia ja välillä piipahtaa jossain monista kivijalkakahviloista ja -baareista, ravintoloista, gallerioista tai designliikkeistä.
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli rautatieaseman kupeessa sijaitseva Balti Jaama Turg. Paikka remontoitiin täydellisesti viime keväänä, jonka seurauksena vanha nuhjuinen tori muuttui nykyaikaiseksi viihtyisäksi ostoskeitaaksi. Tarjolla on kaikkea mahdollista hedelmä- ja vihanneskojuista liha- ja kalahalleihin, vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa, antiikkia sekä lukuisia pikaravintoloita.
Balti Jaama Turgilta jatkoimme matkaa entiseen teollisuusrakennukseen perustettuun Telliskivi Loomelinnak -keskukseen, josta löytyy sisustus- ja designliikkeitä, kahviloita, ravintoloita ja ateljeita.
Tällä kertaa minua erityisesti viehätti sisutuskauppa Homeart. Toisessa päässä liiketilaa on pieni kahvila, josta voi ostaa kahvin tai teekupposen seuraksi pientä suolaista tai makeaa pikkupurtavaa. Suurin osa tilasta on kuitenkin varattu kivoille sisustus- ja käyttötuotteille, koriste-esineille, huonekaluille ja viherkasveille. Ihana paikka!
Herätekäyntinä piipahdimme Aleksanteri Nevskin katedraaliin, joka löytyy Toompea-
Raatihuoneen joulutorilla käynti on jo monen vuoden ajan kuulunut joulunalusaikaani. Kojuista tarttui mukaan joulukoristeita sekä pari joululahjaa. Aikamme kierreltyämme olikin aika suunnata satamaa kohti. Yksi asia Tallinnan joulunäkymässä kiinnitti huomiotani: siellä ei ollut läheskään niin paljon joulu- ja kausivaloja kuin meillä.
Viikko jouluun! Hyvää kolmatta adventtisunnuntain iltaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)