lauantai 24. elokuuta 2019

Valkoinen liivi

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, vietin viime viikonloppuna päivän Tallinnassa. Muun ajanvieton lomassa piti tietysti käydä katsastamassa muutamat vakiovaatekaupat. Niiden alennusmyynneistä olen usein tehnyt erittäin hyviä hankintoja, mutta myös sesongin uutuuksien joukosta on löytynyt vaatteita, jotka ovat olleet hieman erilaisia kuin Suomen kaupoissa. Ihan joka kerta en sentään ole ostanut mitään, mutta hyviä ideoita pukeutumiseen, asusteisiin tai asu- ja väriyhdistelmiin olen saanut roppakaupalla. 

Nyt taisi kuitenkin olla ensimmäinen kerta, kun en oikein syttynyt kauppojen tarjonnasta; mikään näkemäni ei herättänyt ”pakko saada” –tunnetta enkä edes sovittanut yhtäkään vaatetta. Värien osaltakaan ei noussut mitään korostetusti esille. Esim. perusvärejä sinistä, mustaa, valkoista, harmaata ym. oli tarjolla tasaisesti. Niiden lisäksi esim. sinapin ruskeaa, veden vihreää tai punaista oli vain parissa kaupassa. Ruskean sävyjä, joita itse hieman haeskelin, ei löytynyt juuri lainkaan. No, tulipahan reissu halvemmaksi, kun vaateostokset jäivät tekemättä.


Päivän asukuvissa on aiempia Tallinnan löytöjäni. Ruutuhousut ostin pari vuotta sitten ja ne kuten samaa kuosia oleva bleiserikin on näkynyt asukuvissa monesti. Valkoisen liivin näin jossain kaupassa edellisellä käynnillä ja se tuntui ensi katsonnalla omalta vaatteelta. Ja sitä se on ollut käytössäkin.



Olen tykännyt aina liiveistä: varhaisteininä käytin mummoni tekemiä neuleliivejä, joita omistin useissa väreissä napeilla tai ilman. Teini-ikäisenä farkkuliivi oli "se" juttu ja parikymppisenä, kun halusin kauluksellisen liivin, enkä sellaista kaupasta löytänyt, poistin yhdestä bleiseristä hihat. Liivistä tuli mielestäni tosi huippu, miltähän se mahtaisi näyttää nykysilmin katsottuna :).




Valkoinen liivi on ollut oikein kiva kesäasuihin yhdistettynä. Tykkään siitä niin paljon, että täytyy yrittää antaa sille jatkoaikaa osana syysasuja. Nähtäväksi jää, onnistunko vai jumitunko mieltämään sen kesävaatteeksi.

Rentouttavaa viikonloppua!













tiistai 20. elokuuta 2019

Viikon 33 huiput


Viime viikko sujui nopeasti ja mukavissa merkeissä, ja aloitetaanpa katsaus siihen muutamalla kuvalla yhdestä viikon asuista.

Ruskeaa midihametta käytin jo keväällä paksujen sukkisten ja neuleen tai bleiserin kanssa. Ohut vuoriton hame on kuitenkin parhaimmillaan kesällä. Raikkain kombinaatio syntyy valkoisen perus t-paidan kanssa, mutta viime viikolla etsin sen pariksi värikkäämmän yläosan. Sini-ruskea t-paita on jo vuosia vanha, mutta aina vaan innostun sen sini-ruskeista sävyistä.



Kesätauon jälkeen olen taas yrittänyt skarpata liikunnan suhteen ja alkuviikosta kävin joka ilta pitkällä kävelylenkillä. Yksi suosikkikohteistani on Seurasaari, jossa kävelyn lomassa voi nauttia niin merimaisemista, lampinäkymistä kuin historiallisista kulttuurikohteistakin.


Torstaina käynnistyivät Helsingin juhlaviikot Taiteiden yöllä. Minäkin piipahdin kaupungilla, mutta tällä kertaa aika pikaisesti. Senaatintorilla kävin kuuntelemassa kahdentuhannen ihmislaulajan sekä Robottikuoron esitystä, jonka jälkeen kiertelin keskustassa tutustuen niihin tapahtumiin, joita eteen sattui osumaan.


Perjantaina treffasin vanhoja työkavereita kaupunkimökkeilyn merkeissä, vietimme iltaa nimittäin yhdessä Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarha-alueesta. Hyvän seuran, ruuan ja juoman merkeissä oli kiva vaihtaa menneiden kuukausien kuulumiset. Mökki HSL:n liikenneyhteyksien päässä ei tunnu lainkaan hullummalta ajatukselta.




Lauantaiaamuna oli yhtä aikainen herätys kuin arkenakin, mutta sen jaksoi hyvin, kun tiedossa oli päivämatka Tallinnaan. Siellä vietimme lähes 7 tuntia kierrellen ensin Kalamajan ja Telliskiven alueella. Siellä oli mukava viettää aikaa niin pikkuputiikeissa kuin kirpputorillakin, sillä turisteja oli vain kohtuullinen määrä. Sen jälkeen kiipesimme kymmenet rappuset ylös vanhaan kaupunkiin, jossa käyntimme jäi melko pikaiseksi. Turisteja oli nimittäin niin tolkuttomasti, että kärsivällisyyteni ei riittänyt tungeksia mukulakatuja pitkin heidän joukossaan.







Kotitienoosta täysin poikkeavat puitteet suorastaan pakottivat ottamaan muutaman kuvan meikäläisestä: Telliskiven tiiliseinät olivat ihanan rouheat taustoiksi ja vanhan kaupungin tornit loivat omanlaisensa tunnelman kuviin.




Suklaapuodista hain muutaman suussa sulavan viemisen kotiin ja sitten olikin aika käydä syömässä. Paikaksi valitsimme Controvento italialaisravintolan, jossa olen aiemminkin käynyt. Tammikuussa nautin siellä pasta-annoksen takkatulen loisteessa, tällä kertaa söimme kesäisessä tunnelmassa suuren avonaisen ikkunan äärellä.





Mukavaa tiistai-iltaa!








maanantai 12. elokuuta 2019

Viime viikon asut

Yli kuukauteen en poseerannut asukuvissa ja loman jälkeen, kun taas innostuin asiasta, napsimme kuvia viime viikolla töihin lähtiessäni joka aamu. Tässäpä sitten kooste viime viikon asuista. Ohjelmassa ei ollut vielä mitään sellaista, joka olisi vaatinut muodollisempaa pukeutumista. Niinpä pystyin aamuisin valitsemaan ylleni rennon siistit asut.

Maanantain asu koostui valkoisista housuista ja pari tai kolme vuotta sitten ostamastani Oasiksen kukkapaidasta. Tykkään hurjasti paidan sinisävyistä sekä maltillisesta kukkakuosista. Hauskana yksityiskohtana on takahalkio, jonka vuoksi pidän yleensä paitaa mielelläni housujen tai hameen päällä. Kirkkaan siniset kengät ovat heräteostos Budapestista.




Tiistaina valitsin ylleni maanläheisiä sävyjä. Hiekanväristen housujen pariksi mallailin ensin t-paitaa, mutta ilmastoinnin vuoksi töissä ei yleensä tarkene lyhythihaisessa vaatteessa. Niinpä housut saivatkin seurakseen läpikuultavan ohuen puuvillaneuleen. Edellisviikolla tekemäni tammenlehtikuvioiset nahkakorvikset sopivat värinsä puolesta kuin nakutettu paidan sävyyn.




Edellispäivänä neule tuntui päällä oikein mukavalta, joten neuleeseen päädyin myös keskiviikkona. Vaaleanharmaan puuvillaneuleen jujuna on helmaa koristava leveä pitsikaistale. Yksinkertainen, mutta näyttävä idea somistaa simppeli neule! Korvissa niin ikään edellisviikon tuotoksiani - simpukanhelmistä tehdyt korut.





Torstaina oli mekkopäivä. Tallinnasta alkukesästä ostamani pellavamekko on yksi tämän kesän suosikkejani. Lyhythihainen, väljä vaate on ollut oivallinen valinta helteisenä lomapäivänä, mutta aivan yhtä hyvin se sopii työkäyttöön. Toimistoasussa kaikista mieluiten yhdistäisin mekkoon valkoisen pellavajakun, mutta kun en sellaista satu omistamaan, piti tyytyä neuletakkiin.




Klassinen farkut ja valkoinen kauluspaita -kombinaatio oli perjantain asuna. Kokonaisuutta piristivät punaiset asusteet.




Hyvää alkanutta viikkoa!






torstai 8. elokuuta 2019

Tunnelmia lomalta



Elokuu on päässyt hyvään käyntiin ja loman jälkeisen arki on lähtenyt rullaamaan hyvin. Blogikin vietti ennalta suunnittelemattomasti lomaa, ja nyt on aika palata senkin suhteen ruotuun.

Ensimmäisen lomaviikon vietin kaupunkiloman merkeissä Budapestissä, jonka jälkeen loppuloma sujui yltiöleppoisasti maalla. Tässä postauksessa palaan heinäkuisiin maalaistunnelmiin, Budapestin matkasta lisää myöhemmin.
Viime vuosien aikana maalla käynnit ovat olleet enemmän tai vähemmän työn täytteisiä ja kutsuinkin paikkaamme työleiriksi. Tänä vuonna päätin jo etukäteen, että otan asiat rennommin ja annan itselleni aikaa myös laiskotteluun. Tavoite toteutui paremmin kuin odotin ja kerrankin maltoin keskittyä vaikkapa lukemiseen keskellä päivää sen sijaan, että touhusin herkeämättä aamusta iltaan. Vaihtelua päivärutiineihin toivat niinkin pienet asiat kuin esim. käväisy Keuruun markkinoilla, jossa Jukka Pojan letkeä esiintyminen sopi kuin nakutettu verkkaisen kesäpäivän viettoon.


Viimeisiä lomapäiviä lukuun ottamatta säät olivat mitä parhaimmat ja nautin täysin siemauksin hellepäivistä. Pulahdin monta kertaa päivässä järveen, jonka lämpötila oli parhaimmillaan 26,5 astetta. Iltaisin parasta viihdykettä oli tuijotella järvelle ja ihastella laskevan auringon säteitä sekä iltalennolla pyrähteleviä pääskysiä. Tähän sielunmaisemaan en kyllästy koskaan!

Mökillä ja mökkirannalla vietimme paljon aikaa myös päivisin. Parin maton pesut hoituivat näpsäkkäästi ja sen jälkeen olikin mukava ottaa taas rennosti ja perinteitä jatkaen: Meillä on ollut jo vuosien ajan perinteenä, että yhtenä lomapäivänä vietämme ”mansikoita ja kuohuvaa” –hetken. 




Juomista puheen ollen en malta olla mainitsematta loman lempparijuomiani. Jo Budapestissä innostuin spitzereistä eli viinin ja kivennäisveden yhdistelmistä. Vesi on paras janojuoma, mutta välillä oli mukava nauttia lasillinen pienellä valko- tai roseeviinimäärällä ”terästettyä” kivennäisvettä.
Alkukesästä bongasin monelta taholta kuvia upean värisestä horsmankukkamehusta, jota minäkin sitten innostuin valmistamaan. Kukkia käytin enemmän, mitä ohjeissa oli, ja maku oli sen vuoksi melko tymäkkä. Vedellä laimennettuna mehu oli todella hyvää.



Horsmankukkia käytin parin vuoden tauon jälkeen taas paljon muutenkin. Lisäsin niitä salaatteihin ja silppusin voi-reajuustolevitteen sekaan ja keräsin ison kasan kuivatettavaksi.
Kerrostalossa asuvana nautin valtavasti siitä, kun maalla voi nauttia ateriat aamiaisesta iltapalaan ulkona. Laskeskelin, että kahteen viikkoon en syönyt yhtäkään ateriaa sisätiloissa! Tänä kesänä muurikalla valmistui entistä useammin kasviksia ja kalaa. Punaista grillattua lihaa, joka ennen oli herkkuani, en syönyt kertaakaan – ei vain tehnyt mieli.
Puutarhan marjasatokin alkoi sopivasti kypsyä, joten sieltä oli kätevä hakea vadelmat ja viinimarjat aamupuuroon tai smoothieen.






Keskisen kyläkauppaan on maalta vain noin tunnin ajomatka ja meille on tullut tavaksi käydä siellä kerran lomamme aikana. Olen monesti löytänyt sieltä ihania aletuotteita, niin tälläkin kertaa. Ruskeiden sandaalien lisäksi löysin parit niin ihanat nilkkurit, että ne oli ihan pakko ostaa molemmat. Tuskin maltan odottaa syyspäiviä, jotta saan ne käyttööni.


Viimeisellä lomaviikolla säät viilenivät ja navakka pohjoistuuli sai ilman tuntumaan vieläkin kylmemmältä. Onneksi olin ottanut mukaani korutarvikkeita ja kaikista kylmimpänä päivänä valmistin muutamat korvikset. Luonnonvalkoiset höyhen- ja lehtikorut on tehty vanhan sohvamme nahasta. Viime talvena hankimme uuden sohvan ja vanha oli niin kulunut, että se jouti kaatopaikalle. Paikka paikoin siinä oli kuitenkin vielä aivan siistin näköistä nahkaa, jota otimme muutaman palan talteen. Niistä sai loistavaa korumateriaalia.



Ensimmäinen työviikko on mennyt hurjaa vauhtia ja huomenna on jo perjantai.

Mukavaa elokuun alkua ja kivaa viikkistä!