torstai 23. marraskuuta 2017

Black thursday eli torstai mustissa



Kylläpä tänään oli kunnon myräkkä! Räntää ja tuulta tuli taivaan täydeltä ja mielelläni olisin pysytellyt neljän seinän sisällä. Käytän yleensä oikein mielelläni julkisia liikennevälineitä, joilla pääsen meidän kotikulmilta sutjakasti eri puolille pääkaupunkiseutua. Tänään olin kuitenkin erittäin tyytyväinen, kun pysäkille kävelyn ja bussi- tai ratikkaodottelun sijaan pääsin liikkumaan autolla. Harmi vain, että myrskyn laannuttua hupeni päivän aikana satanut lumi. Olisi ollut mukava nauttia talvisesta näkymästä vähän kauemmin.

Asun puolesta vietin tänään black thursday -päivää. Kokomusta asu oli mukava ja erittäin sopiva röntsäkeliin: Tummissa farkuissa ei näkynyt loskaroiskeet, joita aina märällä kelillä onnistun roiskuttamaan polvitaipeisiini saakka, puolipooloneule lämmitti suloisesti takin alla ja tukevakorkoisilla nilkkureilla oli hyvä rämpiä lumisohjossa. Neule on viime keväisiä hankintojani. Kovin montaa kertaa en ehtinyt sitä käyttää ennen kuin se alkoi tuntua liian talviselta ja jouti kesäksi säilöön. Enpä siis ehtinyt pitää neuletta kyllästymiseen saakka ja nyt röyhelöt tuntuvat piristävältä vaihtoehdolta simppelille perusneuleelle.






Röyhelöiden vuoksi en oikein osaa käyttää neuleen piristyksenä huivia eikä tänään kaulakorutkaan innostaneet. Niinpä tyydyin laittamaan hieman näyttävämmät korvikset.



Olen istuttanut muutaman pikkukuusen myös parvekkeen ulkopuolella olevaan kiinteään kukkalaatikkoon. Hetken aikaa nekin näyttivät kauniin talvisilta lumen kerääntyessä oksiin.

Hauskaa torstai-illan jatkoa!




maanantai 20. marraskuuta 2017

Vaaleansiniset nilkkurit


Yksi tämän syksyn suurimmista trendeistä on sukkanilkkurit monenmoisissa väreissä. Kengät kärjet ovat yleensä terävät, korko puolestaan voi olla korkea tai matala, tukeva tolppa tai ohuen ohut piikkikorko. Pääasia kuitenkin on, että varsi on joko tiukasti tai hieman löysemmin nilkkaa myötäilevä. Kengät jakavat mielipiteitä; toiset ovat niihin ylenpalttisen ihastuneita, toiset inhoavat yli kaiken. Itse kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään, sukkanilkkurit ovat mielestäni oikein hauskan näköiset. Siitä huolimatta muotikengät saavat minun puolestani jäädä hankkimatta. Tässä iässä kenkien ulkonäön ja käyttömukavuuden lisäksi osaa arvostaa myös niiden käytännöllisyyttä ja niin kivan näköiset kuin sukkanilkkurit ovatkin, epäilen, että käyttö jäisi omalla kohdallani muutamaan kertaan.

Kellarissa olleesta talvikenkälaatikosta löytyi vaaleansiniset mokkanilkkurit. Olen monta kertaa ollut aikeissa laittaa ne kiertoon, mutta jostain syystä kuitenkin päätynyt säilyttämään ne. Tänä syksynä kengät pääsivät parin-kolmen vuoden tauon jälkeen taas käyttöön ja ne ovat toimineet omalla kohdallani sukkanilkkureiden korvikkeena. Kengissä on hyvä lesti ja kapeasta kärjestä huolimatta ne ovat mukavat jalassa. Niissä on myös ohut vuori, joten ennen kunnon pakkassäitä niillä tarkenee mainiosti. Väri on tosin vähän vaikea, vaaleansiniset jalkineet eivät joka asuun sovi ja hieman vihreään taittuva sävy haasteellinen yhdistää vaikkapa puhtaan vaaleansiniseen. Tummansinisten farkkujen tai mustien housujen kanssa nilkkurit sen sijaan toimivat hyvin.







Kivaa illan jatkoa!




keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Liituraitaa

Parisen viikkoa sitten mainitsin tässä jutussa viime viikkojen aikana vaivanneesta asukriisistä ja kuinka sen myötä hyvin usein päivän asu tulee valittua helpoimman kautta eli turvaudun neule + kangashousut tai farkut + jakku -yhdistelmiin. Ne ovatkin olleet vuosien ajan luottoasujani, joihin on mutkatonta pukeutua "ei mitään päälle pantavaa" -aamuina. Tänä syksynä olen tykästynyt yhdistämään housuihin sekä ohuen neuleen että bleiserin. Kangashousujen ja jakun yhdistelmä on varsinkin kauluspaidan kanssa aika muodollinen, mutta neuleen myötä asu on paljon rennompi. Farkkujen ja neuleen arkisen kombinaation bleiseri puolestaan ryhdistää. Perjantaina "ryhdistäjänä" toimi liituraitajakku. On muuten jännä huomata, miten kuvissa korostuu mustan ja mustan sävyero. Jakku näyttää neuleen rinnalla aivan sinisenmustalta, vaikkei luonnossa ero ollut näin merkittävä.
Nahkanauhassa roikkuva riipus sekä korvakorut ovat viime kesäkurssin aikaan saannoksiani. Nyt on hankintalistalla leikkuri, jolla voin kotonakin leikata hopealevystä pyöreitä muotoja erilaisten ja -tyylisten korujen pohjaksi.







Hyvää keskiviikkoiltaa!


maanantai 13. marraskuuta 2017

Viikon 45 huiput

Viikonloppu sujui mukavissa merkeissä ja eilisen isänpäivän lisäksi ohjelmaan kuului muutakin juhlintaa. Lauantaina vietettiin serkkuni 40-vuotissynttäreitä. Olipa taas mukava tavata lähisukua jutustelun ja herkuttelun merkeissä. Yhtään ainoaa kuvaa en tilaisuudesta ottanut, en edes herkullisista tarjoiluista. Välillä tekee hyvää keskittyä kameran sijaan läsnäolleisiin läheisiin ja yhdessäoloon. Perjantaina vietin laatuaikaa itseni kanssa, kun Puuhis lähti viettämään jo ennakkoon isänpäivää poikiensa kanssa. Viikon jälkeen oli ihana rauhoittua viikonlopun viettoon ja hyvän ruuan ja viinilasin jälkeen parkkeerasin itseni telkkarin ääreen. Olen syksyn aikana hurahtanut Halcyon, Aika on meidän sekä Ommelten välinen aika sarjoihin, joita yleensä en kuitenkaan ehdi katsoa varsinaisena esitysajankohtana. Onneksi jaksot voi laittaa tallennukseen tai ne löytyvät esim. Yle Areenasta. Perjantai-ilta kuluikin rattoisasti, kun katsoin putkeen 4 katsomatta jäänyttä jaksoa.

Koukuttavien sarjojen lisäksi tavallista runsaanpaan telkkarin katsomiseeni on syynä neulomisintoni. Minähän olen vielä aika noviisi villasukkien kutomisessa, opin homman vasta pari-kolme vuotta sitten. Alkusyksystä kaivoin esiin keskeneräisen sukkaneulomuksen, jonka aloitin viime talvena. Nyt sain vihdoin sukat valmiiksi, mutta neulomiset eivät suinkaan loppuneet siihen. Sukkaparin valmistuttua hankin lisää lankoja ja nyt on menossa jo viides pari. Olen erittäin iloinen, kun vihdoin osaan tehdä perussukan valmiiksi ilman jatkuvaa ohjeiden lukemista. Telkkarin katsominen ja neulominen samaan aikaan onnistuu siis hyvin. Ihastelen valtavasti muiden kutomia upeita kirjoneuleita, joihin itselleni ei vielä ole kärsivällisyys riittänyt. Onneksi esim. Novitalla on lankoja, joista tällainen aloittelijakin saa yhdellä kerällä loihdittua kivoja raitasukkia. Joku päivä sitten minäkin maltan keskittyä oikean kirjoneuleen opetteluun. Tulikin mieleen murre-ero: neulotaanko vai kudotaanko villasukat mielestäsi?


Viikko sitten sain vihdoinkin parvekkeen lopullisesti talvikuntoon. Ruusupapu tosin oli paria kuivunutta oksaan lukuun ottamatta edelleen täysissä voimissaan, mutta "papuverho" vaihtui kausivaloihin. Olin tuonut maalta muutaman pienen kuusentaimen, jotka nyt istutin pariin parvekkeella olevaan ruukkuun. Parvekkeen puolesta talvi voi tulla.




Ensimmäiset joululahjat hankin jo elokuussa, mutta omasta mielestäni en ole ollut muuten vielä lainkaan joulufiiliksissä. Pikku hiljaa taidan kuitenkin päästä joulunodotustunnelmiin, kun viikonloppuna hankin ensimmäisen joulukukan, paistoin ensimmäiset joulutortut - miniversiot omenahillosta ja glögiäkin olisi tehnyt mieli, mutta en muistanut ostaa sitä. Idea tämän vuoden joulukortteihin on toistaiseksi ihan hakusessa, mutta jouluaskartelun makuun pääsin muissa merkeissä. Toin maalta vanhoja ruostuneita hevosenkenkiä tarkoituksena tehdä ovikoristeita. Pari ensimmäistä sain jo valmiiksi ja molemmat annoin lahjaksi.



Viime syksyisen sairaalareissun jälkeen kahvin juontini loppui muutamaksi kuukaudeksi kokonaan. Kahvin korvasin teellä, ja vaikka nykyisin saatan aamulla juoda kupposen kahvia, teetä kuluu edelleen monta kuppia päivässä. Maku- ja teelaatumieltymykset ovat kuukausien aikana vaihdelleet, tällä hetkellä suosikkina ovat  maustetut vihreät teet.

Teenjuonnin lisääntyminen on aiheuttanut lieveilmiöitä: voisin hankkia vaikka kuinka paljon erilaisia purkkeja ja purnukoita irtoteelaaduille ja teepusseille ja haaveilen englantilaistyyppisestä teekannu- ja kuppisetistä. Eihän siinä muuten mitään, mutta kaappitila tekee tiukkaa. Viime viikolla kävin Espoon Iittalan loppuunmyynnissä ja sieltä tarttui mukaan kertakaikkisen ihana teekuppi. Kuvaa ei tähän hätään ole, mutta eiköhän se vilahda instassa joku päivä.



Kastehelmi-tuikku on niin ikään viimeviikkoinen ostos loppuunmyynnistä. Mattavalkoisia ei enää ollut jäljellä, mutta on harmaakin niin kaunis. Joko te olette päässeet joulunodotusfiiliksiin?

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!








torstai 9. marraskuuta 2017

Harmaan päivän harmaa asu


Tänään iltapäivällä havahduin siihen, kuinka aikaisin alkaa tulla hämärää. Tarkoitus oli ottaa asukuvat ulkona, mutta kun hieman sataa tihuutti, ulkokuvaus jäi haaveeksi. Oli siis aika napata kuvat ensimmäistä kertaa tänä syksynä parvekkeella. Kuvaaminen tapahtui heti kotiin tultuani ja vaikka kello oli vasta kolme, valo riitti hädin tuskin.

Harmaan päivän asu oli niin ikää harmaa. Valkokuvioinen mekko on lyhythihainen ja oikeastaan kesämekko.
Jakun tai neuletakin avulla saa kuitenkin kivasti jatkettua sen käyttöaikaa ja hieman paksumpi kangas ja tummanharmaa pohjaväritys tekevät sen, että mekko sopii myös syyspukeutumiseen. Voisin kuvitella, että pitkävartisten saappaiden ja paksun neuleen kanssa se toimisi loistavasti myös vielä viileämmillä säillä.

Viime aikoina olen käyttänyt koruja paljon vähemmän ja harvemmin kuin yleensä. Tänäänkään en innostunut lainkaan kaulakorusta, hopeinen paksu rannerengas ja korvakorut riittivät.




 
Oikein kivaa torstai-iltaa!





maanantai 6. marraskuuta 2017

Peplum-paidassa



Ruutuhousujen ja burgundin paidan yhdistelmä on jälleen hyvä esimerkki simppeleistä asuista, joita olen viime aikoina suosinut. Järjestellessäni jokin aika sitten talvisempia vaatteita kaappiin, kätköistä löytyi vanha peplum-paita. Jätin sen helposti saataville ja kun eräänä aamuna hinkusin jalkaani viime vuonna ostamani viininpunaiset nilkkurit, paitavalinta kohdistui sen enempää miettimättä kyseiseen paitaan. Sinänsä asussa oli kaikki jotakuinkin kohdillaan: se oli siistin toimistokelpoinen, sisälsi yhden lemppariväriyhdistelmistäni ja mikä tärkeintä, väljät housut ja hieman elastaania sisältävä paita olivat äärimmäisen mukavat ja rypistymättömät päällä.
Perjantaina lähdin viettämään naisten iltaa ja valitsin päälle saman paidan ja nilkkurit. Kokonaisuus oli kuitenkin huomattavan paljon rennompi, kun kangashousujen sijaan jalassani oli mustat kapeat farkut. Pienellä muutoksella oli iso vaikutus.







 

Mukavaa maanantai-iltaa!





keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Sininen neuletakki

Alkusyksy on vierähtänyt hurjaa vauhtia ja on uskomatonta, että olemme jo marraskuussa. Tänään pimeyden laskeuduttua kävi ensimmäistä kertaa mielessä, että parvekkeelle voisi jo mainiosti ripustaa kausivalot tunnelmaa ja valoa tuomaan.

Lokakuun aikana olen potenut jonkinmoista asukriisiä ja inspiraatio vaihtelevien ja kiinnostavien asujen kokoamiseen on ollut hukassa. Asujen kuvaaminenkin on ollut niukkaa, kun aamulla päälle kiskaistuja neule ja housut -yhdistelmiä ei pahemmin kannata esitellä täällä tai kuvien ottaminen ei enää onnistu hämärän vuoksi. Kamerasta löytyi vielä yhdet julkaisemattomat kuvat, nämä on otettu pari kuukautta sitten.


Heinäkuu oli hädin tuskin vaihtunut elokuuksi, kun aloin haikailla paksumpien neuleiden perään. Viileällä kesällä oli varmasti osansa asiassa; helteiden tai edes lämpimien säiden puuttuessa syksy sai minun puolestani saapua. Ihan heti en tuolloin kuitenkaan kaivanut niitä esille, mutta elo-syyskuun vaihteessa käytin usein päällysvaatteena neuletakkeja trenssin tai nahkatakin sijaan. Varsinkin tummansininen pitkä neule valikoitui ylleni erittäin usein, se kun on yhteensopiva niin hameiden kuin housujenkin kanssa. Samoihin aikoihin pukeuduin monesti kokonaisuuksiin, joissa sininen oli vallitseva väri, joten siinäkin mielessä neule tuntui tarkoituksenmukaiselta. 

Silkkinen hapsuhuivi toimi kaulakorun vaihtoehtona, korviin kiinnitin siniseksi emaloidut hopeakorvakorut.







Mahtavaa marraskuun alkua!