sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Parasta syksyssä


Syksy on edennyt jo pitkälle ja kesä sekä kesäloma ovat enää haikea muisto. Syksyssä on kuitenkin monia hyviä puolia, joista voi nauttia. Tähän listasin omia syyssuosikkejani.

Luonnon värikylläisyys 
Luonto on syksyllä henkeä salpaavan kaunis. Puiden ja pensaiden hehkuva loisto, pihlajanmarjaryppäät ja värikkäät aroniapensaat hivelevät silmiä. Auringonsäteet saavat kullankeltaiset lehdet loistamaan ja maahan pudonneet lehdet houkuttelevat kahlaamaan niissä. Syksylle ominainen kirpeä tuoksu kutittaa nenää, ilma on kirpeän raikas ja saa olon tuntumaan energiseltä. Puutarhasta ja metsästä voi vielä käydä poimimassa viimeiset luonnonantimet talven varalle ja kerätä oksia, varpuja, käpyjä, sammalta ja jäkälää, joista saa monenmoisia asetelmia pihalle, parvekkeelle ja kotiin.








Kotoilu
Kesällä ei millään malta pysyä sisätiloissa ja jos niin tekee, melkeinpä potee huonoa omaatuntoa. Syksyn edetessä sen sijaan voi hyvällä omatunnolla pysytellä kotona, vetäistä villasukat jalkaan, käpertyä sohvan nurkkaan ja kääriytyä torkkupeiton alle lukemaan. 
Syksyllä iskee sisustusinnostus ja se saa minut aina vaihtamaan raikkaat vaaleat kesäsävyt tummempiin. Lisätunnelmaa saan ripottelemalla kynttilöitä ja tuikkuja eri puolille kotia ja sytyttelemällä koristelevaloja. Rakastan myös lyhtyjä ja niitä ripustan niin parvekkeelle kuin maalla käydessä pitkin pihapiiriä.





Syysvaatteet
Yleensä jo loppukesästä mieleen tulvahtaa ensimmäistä kertaa ajatus syysvaatteista ja -jalkineista. Minusta onkin ihana kaivaa esiin kaappien kätköistä pehmeät neuleet, paksummat hameet ja housut sekä nilkkurit ja saappaat. Ulos lähtiessä on kiva pukeutua paksumpaan takkiin ja kietaista huivi kaulaa lämmittämään. Syksyn huomaan vaikuttavan aamuisissa vaatevalinnoinna myös väreihin ja esim. vaaleanpunaisen tai -sinisen sijaan useimmiten valitsen päälleni ruskean eri sävyjä, harmaata ja muutaman kuukauden jälkeen myös viininpunaista.





Aloittamisen aika
Minulle syksy on vielä enemmän aloittamisen aikaa kuin vuoden vaihtuminen ja tammikuu. Kesätauon jälkeen on mukava palata aktiiviseen arkeen ja jatkaa vanhoja tuttuja harrastuksia tai kokeilla jotain aivan uutta. Välillä laiskotuttaa eikä millään viitsisi lähteä jumppaan tai lenkille. Kun sitten kuitenkin on saanut itsensä liikkeelle, olo on mitä mahtavin. Minäkin innostuin ostamaan hittituotteeksi nousseen hulavanteen. Saa nähdä, tuottaako pyöritys tulosta vyötärön seudulle.
Liikkumisen lisäksi myös käsityöt ja koruilu innostavat jälleen. Puikot heiluvat tv:tä katsoessa ja uusia koruja syntyy syysvaatteita koristamaan.




Syysherkut
Syksy vaikuttaa myös ruokailuun. Kesäherkuttelun jälkeen arkiruokailu on palannut terveellisemmälle linjalle. Salaattien ja keittojen sijaan toisinaan on kuitenkin mukava hemmotella perhettä ja itseään syksyyn sopivilla herkuilla. Pitkään hautuvat pataruuat maistuvat ja raclettepannulle sekä fonduepadalle on taas käyttöä. Ja lasillinen hyvää punaviiniä kruunaa viikonloppuillan.





Yksi syksyyn kuuluva homma, josta pidän paljon, on kuitenkin vielä tekemättä - parveke on osittain vielä kesäterässä. Pelargonit kukkivat edelleen niin upeasti, etten ole raaskinut luopua niistä. Niinpä syysistutukset odottavat vielä tekemistä.

Syksy on monen mielestä vuoden parasta aikaa. Lukeudut sinä syysihmisiin?





maanantai 30. syyskuuta 2019

Keltaista

Takana on pitkä rentouttava viikonloppu maalla, jonne lähdimme torstaina suoraan töistä. Minä pidin perjantain vapaata ja Puuhis puolestaan etäpäiväili. Hänen ahkeroidessaan minä rentouduin mm. samoilemalla metsässä, kuvaamalla syksyisiä näkymiä ja kun lounaan jälkeen laiskotutti, asettauduin sohvalle lukemaan. Ja mikä ihaninta, otin lyhyet päikkärit! Minulle ei usein ole mahdollista lekotella keskellä arkipäivää.

Matkalla landelle ihastelin upeita ruskan värjäämiä puita ja pensaita. Meidän lähitienoot sen sijaan loistivat pääosin keltaisen eri sävyissä. Varsinkin järven rannalla saimme kokea hienoja keltaisia hetkiä, kun ilta-auringon säteet saivat metsän lehtipuut suorastaan hehkumaan.


Olen aina pitänyt keltaisesta väristä, mutta vaatteissa sitä ei minulle ole ollut kuin joskus parikymppisenä. Tuolloin omistin mm. lähes nilkkoihin ulottuvan sitruunan keltaisen kesätakin, joka oli mielestäni superihana. Samoihin aikoihin käytin myös sinapinkeltaista ja muistan vieläkin neulemekon, josta niin ikään tykkäsin hurjasti. Monesti noiden aikojen jälkeen mieleni teki keltaista paitaa tai neuletta, mutta en koskaan mukamas löytänyt sellaista sävyä, joka ei olisi latistanut kasvojeni omaa väriä.


Muutaman kerran olin käynyt hypistelemässä lämpimän keltaisen sävyistä neuletakkia, ja lopulta päätin, että sopikoon väri minulle tai ei, haluan sen joka tapauksessa. Samalla shoppailukerralla löysin sattumoisin mustapohjaisen paidan, jonka kukissa oli samaa väriä.





Löytyykö sinun vaatekaapistasi keltaista?

Upeaa hehkuvaa lokakuuta!



tiistai 24. syyskuuta 2019

Viikonloppujen huiput

Edellisestä viikon huiput -kirjoituksesta on jonkin verran aikaa, mutta tällä kertaa voisin tehdä katsauksen siihen, mitä olen puuhaillut viikonloppujen aikana elo-syyskuussa.

Pitkästä aikaa vietin viime viikonlopun kotona ilman yhtäkään ennakkoon tehtyä suunnitelmaa tai tapaamista. Lauantaina käväisin kaupungilla, sunnuntaina keskityin kotitöihin. Tarkoitus oli vaihtaa kaapeista kesähepenet syksyisempiin, mutta aika hurahtikin ihan toisenlaisessa hommassa: kylppärin pesun ja pyykkäyksen jälkeen koti sai syksyisen ilmeen. Olen koko alkusyksyn ajan yrittänyt metsästää ruskan sävyisiä koristetyynyjä, mutta turhaan. Eilen kaupungilla käydessä löysin vihdoin yhden poltetun tiilen värisen. Tyynyssä oli juuri se väri, mitä halusin. Kuosi sen sijaan tuo auttamattomasti mieleeni villakoiran, joten yksi puudelityyny sai riittää. Yhden tai kaksi ruosteen väristä kuitenkin vielä haluaisin, joten vinkkaapa, jos tiedät kaupan, josta sellaisen saisin.






Edellisenä viikonloppuna teimme kaveriporukan kanssa perinteisin "syysretken", eli lauantaista sunnuntaihin kestävän matkan jonnekin lähitienoolle. Viime vuonna olimme Inkoon saaristossa Elisaaressa, tänä vuonna matkamme suuntautui Porvooseen. Ensin kuitenkin kävimme Fazer Vierailukeskuksessa brunssilla, jonka jälkeen tutustuimme Fazeriin opastetulla kierroksella. Tietysti pääsimme maistelemaan tuotteita ja hävettää tunnustaa, että homma vähän karkasi käsistä. Kaikkea piti tietysti maistaa - monia vieläpä useaan kertaan. Sellaista määrää makeaa en ole koskaan syönyt kerralla!



Porvoossa kiertelimme niin ikään oppaan johdolla ja saimme kuulla mielenkiintoisia yksityiskohtia niin itse kaupungin kuin koko Suomenkin historiasta. Välillä aurinko paistoi, mutta todellisuudessa suurimman osan aikaa oli pilvistä ja sää tuntui hyytävän kylmältä. Majapaikkamme oli kertakaikkisen viehättävä Pariisin Ville. Perinteisen vastaanottotiskin sijaan asiakkaat otetaan vastaan idyllisessä loungessa ja huoneet oli sisustettu yksilöllisesti. Sunnuntaina satoi koko aamupäivän, joten vanhassa kaupungissa kiertely jäi lyhyeksi. Lähes kaikki liikkeet olivat suljettu, mutta Brunbergilta sain ostettua  kotiin viemisiä.







Yleensä vietämme rapujuhlia vaihtelevan ystäväporukan kesken. Nuorisomme on vihjaillut useampaan kertaan, että heidänkin kanssaan voisimme joskus syödä rapuja. Yhtenä elokuisena lauantaina istuimmekin nauttimaan saksiniekkoja oman nuorisomme ja heidän aveciensa kanssa.



Maalle olemme suunnistaneet elo-syyskuun aikana aina kun siihen on ollut tilaisuus. Onneksemme joka kerta sää on suosinut ja olen päässyt viettämään aktiivista ulkoelämää. Sieniä on ollut lähimetsissä vähän, mutta kanttarelleja löysin pariin-kolmeen ruokaan. Syötävän sijaan poimin  useimmiten luonnon materiaaleja - jäkälää, sammalta, varpuja, oksia ja heiniä - syysasetelmiin. Osan toin kotiin, osan käytin pihakoristeisiin.
Iltaisin nautin jälleen kerran hiljaisesta järvimaisemasta ja pimenevistä illoista, joihin lyhtyjen loiste toi tunnelmaa.







Aronian oksat notkuivat marjoista, jotka eivät kuitenkaan olleet vielä ihan kypsiä. Tulevana viikonloppuna lähdemme taas maalle, saa nähdä riittääkö marjoja kerättäväksi vai ovatko linnut herkutelleet pensaan tyhjäksi, kuten kävi viime vuonna.

Oikein mukavaa tiistai-iltaa!