Päivän asu pilkkuja ja culottesit

Vihdoinkin saimme tänään nauttia oikeasta kevätpäivästä! Kun puolen päivän jälkeen kävelin Mannerheimintietä kohti Finlandia-taloa, aurinko lämmitti - tai pikemminkin kuumotti - selkää ja tunsin itseni ylipukeutuneeksi nilkkureissani ja harmaassa villakangastakissa. Vaikka jo aamulla lämpötila oli korkeampi kuin yhtenäkään aamuna tänä vuonna, en uskaltanut lähteä yhtään kevyemmissä vaatteissa ulos. Puolitoista kuukautta jatkunut flunssa alkaa vihdoin olla selätetty, enkä todellakaan halua jälleen vaivakseni nuhaa, kurkkukipua ja yskää. Mieluummin siis varustauduin iltapäivää ajatellen pikkuisen liian talvisesti kuin riskeerasin tervehtyneen olotilani.

Viikonlopun jälkeen maanantaisin töissä on aina viileää ja tiesin parin viikon takaisesta  kokemuksesta, että myös Finlandia-talon neukkarissa, jossa vietin iltapäivän, on tehokas ilmastointi. Niinpä neuletakki, vaikka ohutkin, on ihan tarpeellinen lisä. Lisäksi valkoinen väri tuo mustien culottes-housujen ja tummapohjaisen paitiksen yhdistelmään raikkautta.

Huomiseksi kaivoin esiin jo valmiiksi vaaleampia värejä ja jalkaan sujautan roosat kevätnilkkurit,   jotka ovat odottaneet lämpimämpiä aamuja. Asusta sitten kuvia jossain vaiheessa.

Aurinkoista kevätviikkoa!

Valkoisia tikkauksia ja raitoja

Jokainen meistä on varmasti ollut tilanteessa, että vaate- tai kenkäkaupassa on sattumoisin nähnyt  jotain, joka on "pakko saada". Se ei ole vaatekappale, jota olet etsimällä etsinyt tai laittanut hankintalistalle. "Must have" on vaate, johon törmäät vahingossa, ennalta-arvaamattomasti. Viime lauantaina Tallinnan visiitillä eteeni tupsahti farkut, jotka olivat juuri tällaiset. Tänään farkut pääsivät ensikäyttöön ja taputtelin itseäni olkapäälle hyvästä hankinnasta. 
Tallinnassa kiertelimme kauppoja nimenomaan alelöytöjen toivossa, joskin avoimin mielin uutuuksien suhteen. Eräässä kaupassa olin jo kauppaan saapuessani bongannut välittömästi mustat farkut mallinuken päällä. Keskityin kuitenkin alennustarjontaan ja lopulta olin kokeillut sylillisen vaatteita, joista muutamat päätyivät mukaani. Tyytyväisenä alelöytöihin poistuimme kaupasta, mutta farkut jäivät kaihertamaan mieltäni. Ei auttanut muuta kuin palata kauppaan ja kotiuttaa housut mukaan. 

Haalistunut musta denim on pitkään ollut vapaa-ajan lemppareitani, mutta olen kaivannut siistejä mustia farkkuja, jotka soveltuvat toimistokelpoisen asun osaksi. Tallinnan löytöni täyttivätkin tämän toiveeni, sillä tasamustat farkut soveltuvat business casual -pukeutumiseen täydellisesti. Lisäksi niissä on monta kivaa yksityiskohtaa, joihin ihastuin: Valkoiset tikkaukset korostavat vinotaskujen ja saumojen yksityiskohtia ja niillä on luotu hauska illuusio housujen prässeistä. Farkkukankainen ja pyöreäsolkinen vyö toimii katseenvangitsijana, toisaalta sen voi halutessaan vaihtaa tyylikkääseen nahkavyöhön. Farkkujen mallikin - korkeahko vyötärö ja suora tai melkein porkkanamalli - tuntui tällaiselta kasariluvun kokeneelta tutun mukavalta. Eipä ihme, että farkut tuntuivat ensinäkemältä ja -kokeilulta omilta.

Pari-kolme vuotta sitten Seppälästä (rauha sen muistolle) ostamani paidan raidoitus sopii mielestäni kivasti housujen ja tikkausten teemaan samoin kuin musta-valkoinen kello sekä muutama vuosi sitten suunnittelemani hopeinen Palkki-korusarja.

Rentouttavaa ja ihanaa viikonloppua jokaiselle!

Pellavahousuissa

Kesän kynnyksellä kaivaessani esiin kevyempiä vaatteita, pellavaiset vaatteeni sytyttivät kenties eniten vanhoista kesävaatteistani. Ainahan pellava kuten muutkin luonnonmateriaalit tuntuvat parhaimmilta, mutta varsinkin tänä keväänä into pellavaan oli entistä suurempi. Näin sieluni silmin, kuinka pukeudun harva se päivä vilpoisiin, miellyttävän oloisiin pellava-asuihin. Totuus on osoittautunut varsin toisenlaiseksi: pellavapaitoja olen käyttänyt useastikin, mutta sen sijaan mekko, hame, housut ja jakut ovat olleet ylläni vain harvakseltaan, joku jopa jäänyt kokonaan käyttämättä. Osasyynä varmasti tämän kesän sääolosuhteet, jotka ovat latistaneet ainakin omalta osaltani intoa vaihteleviin asuihin.

Alkuviikosta puin ylleni ensimmäistä kertaa tänä kesänä valkoiset pellavahousut. Ne osuivat sattumoisin silmiini alennusmyynneissä pari-kolme vuotta sitten ja tykästyin niihin niin paljon, että ostin samantien housuja kaksin kappalein, vitivalkoiset sekä luonnonväriset.

Väljähköt housut saa kiristettyä vyötäröltä nauhan avulla ja vastaavanlaiset nauhat ovat myös housunlahkeissa. En ole kuitenkaan koskaan kuronut lahkeita pussimaisiksi nauhoilla, vaan mieluummin käärin puntit lyhyemmiksi. Musta jakku skarppasi rentojen housujen ja t-paidan yhdistelmän.

Kuvausten ollessa lopuillaan, alkoi kuulua jo tutuksi tullutta kopinaa.

Oi, nyt ne tulee taas...

Näitä parivaljakoita näkee tienoillamme aika ajoin kopsuttelemassa.

Viihtyisää viikonloppua!

Haikuja kasariluvulta

-80-luvun puolessa välissä oli muotia printtipaidat, joista varsinkin teksteillä "Relax" ja "Frankie says..." olivat kovassa huudossa. Tekstit saivat alkunsa Frankie goes to Hollowood bändin myötä. Minullakin oli tuolloin mustavalkoinen Relax-tekstinen t-paita, jonka olin ostanut Ibizalta ja josta olin kovin ylpeä.

Toinen -80-luvun muoti-ilmiö oli bleiserin hihojen kääriminen, jota tekivät niin miehet kuin naisetkin, myös minä. Muodin mentyä ohi totesin "ei enää koskaan".

Nämä vanhat muistelot palautuivat mieleen, kun aamulla valitsin ylleni printtipaidan ja sen pariksi mustan jakun, josta kääräisin hihansuita pari kertaa. Niinpä vain jouduin syömään sanani, never say never.

Muistaako kukaan näitä kasari-ilmiöitä ja näkyivätkö ne omassa pukeutumisessasi?
Oli muuten pakko käydä Youtubesta kuuntelemassa Frankie goes to Hollywoodin legendaarinen biisi, joskin tämä videoversio oli tuolloin pannassa liian rohkeana ja paheellisena.

Kivaa viikkoa!

Farkut ja neule - joulukuun suosikkiasu

Sellaisena päivänä, kun aika vierähtää joulutohinoissa ja asioiden järjestelyissä, ei päällimmäisenä ajatuksissa ole kivat ja vaihtelevat asukokonaisuudet. Aamulla vetää päälleen ne vaatteet, jotka ensimmäisenä sattuvat kaapista käteen ja jotka ovat mukavat ja tarkoituksenmukaiset vaikkapa jouluostoksille ja muihin päivän menoihin.

Joulukuun suosituin asuni on varmasti farkut ja neule -yhdistelmä. Farkkujen ja neuleiden väri sekä tyyli vaihtelevat, mutta peruskokonaisuus pysyy samana. Yleensä tämä simppeli kombo riittää sellaisenaan, korkeintaan kietaisen huivin kaulaan. Toisinaan lisään neuleen päälle karvaliivin tai kuten eilen, pitkän mustan puuvillaliivin.

Kauan sitten ostamani Vagabondin nirunarusaappaat ovat yksi mieluisimmista talvijalkineistani kautta aikain. Vuosi toisensa jälkeen tykkään käyttää niitä, ne kun sopivat niin housujen kuin hameidenkin kanssa pidettäviksi. Nyt ne olivat ensimmäistä kertaa jalassa tänä talvena ja sopivat mielestäni oikein hyvin liivin ja mustaharmaiden farkkujen seuraksi.

Lopetuskuvana toinen suolakasvatukseni lopputuloksista, joista kerroin viime viikon huipuissa.

Joulutunnelmaista viikonloppua!

Pitsihameessa

Valkoinen A-linjainen hame on löytö vuoden takaa. Olin jo parina aiempana kesänä haikaillut valkoisen hameen perään ja käynyt sellaista muutaman kerran jopa etsimässä. Mieleistä ei etsimällä löytynyt, kunnes viime kesänä alennusmyynnistä bongasin pitsikuvioisen puolihameen. Tykästyin oitis niin hameen malliin kuin kuosiinkin, vaikka vähän arvelutti, onko hame liian "pitsinen" arkikäyttöön. Käytännössä se on osoittautunut kuitenkin monikäyttöiseksi; asusteita vaihtamalla se soveltuu niin rentoon vapaa-ajanmenoon kuin vaikkapa jakun kanssa siistiksi toimistoasuksi.

Juhannusviikon alkupuolella yhdistin hameeseen mustan t-paidan sekä tennarit. Nahkatakki olisi ollut kivan rouhea vastakohta hempeälle hameelle, mutta se olisi ollut säähän nähden aivan liian kuuma. Niinpä nahkan sijaan valitsin ylleni mustan farkkutakin.

Hyvää viikon jatkoa!

Kasarihenkinen ruutupaitis

Alkavan viikonlopun "kunniaksi" kuvia viikon takaa, jolloin lauantaina ylläni oli viikon huipuissakin vilahtanut mustavalkoinen ruudullinen paita.
Niin paljon kuin raidoista tykkäänkin,  ruudukko, varsinkin yksinkertainen graafinen sellainen, on mulle erittäin mieluinen. Ja jos värinä sattuu olemaan musta ja valkoinen, vaatteen hankkimista on vaikea välttää.
Mulla onkin vuosien mittaan ollut monien paitojen lisäksi mm. housuja ja hameita paitista vastaavalla kuosilla. Arvatkaapa, himoitsenko Marimekon ihania ruutukuosisia Aksia-housuja!

Paidan malli on erittäin väljä, oikeastaan se on jopa niin reilun kokoinen, että valitsin yhtä numeroa pienemmän koon, mitä normaalisti käytän. Paidan mallin lisäksi lasketut olkasaumat sekä tiukat hihansuut tuovat mieleen -80-luvun paidat. Niinpä kuosin kuin mallinkin suhteen paita tuo mulle sellaisen paluu menneisyyteen -fiiliksen, vastaavanlaisia kun tuli käytettyä nuoruudessa. Ilmankos viihdyn siinä nytkin oikein hyvin!

Toistaiseksi ruutupaitis on ollut kuluneitten farkkujen seurana, mutta täytyy kokeilla sitä myös toimistokelpoisen asun osana.

Upeaa huhtikuuta!