Hellemekkoilua

Mustavalkoinen hellemekko on ollut ahkerassa käytössä viime päivinä. Ylipäätään tykkään kuumalla ilmalla käyttää kevyttä hametta tai mekkoa, mutta tästä ilmavasta asusta on tullut lempivaatteeni näillä helteillä.

Äitini oli bongannut mekon keväällä Roomassa käydessään ja osti sen minulle. Oikeastaan kyseessä on rantamekko, mutta se on ollut aivan ihana myös "kaupunkiasuna". Kaula-aukko on minun makuuni hieman liian avonainen, joten käytän alla ohutta toppia. Mekkoa käytin monesti myös viime viikon reissullamme ja se osoittautui loistavaksi matkavaatteeksi: miellyttävä päällä, vilpoisan kevyt, ei rypisty ja ihan kivan näköinen.

Reissumme aikana koruina olivat pelkistetyt hopeaketjut. Tällä kertaa laitoin kuitenkin kaulaan hieman näyttävämmän hopeisen kukkakorun ja ranteeseen pari ohutta rengasta.

Minkälaiseen asuun te tykkäätte pukeutua helteellä ja onko jokin vaate noussut viime päivinä suosikiksi?


Hauskaa viikon alkua!

Raitaa ja hapsuja

Viimeisen viikon aikana olemme tehneet pienimuotoisen maakuntakierroksen ja matkustaneet Pirkanmaan kautta Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan.

Reissu alkoi viime viikon perjantaina, jolloin lähdimme Nokialle ystävien huvilalle. Sieltä käsin kävimme Tampereella Tammerfestareilla. Nokialta lähdimme omalle mökille ja parin yön jälkeen jatkoimme matkaa. Kierroksemme aikana tutustuimme Jyväskylään, Mikkeliin, Savonlinnaan, Imatraan sekä Lappeenrantaan ja kotimatkalla pysähdyimme myös ihastelemaan Porvoota. Kuvia ja tunnelmia matkamme varrelta laitan myöhemmin.

Lähtöaamun asuksi valitsin jälleen hihattoman raitamekon. Sää ei ollut ihan niin helteinen kuin viime päivinä, joten mekon päälle lisäsin ohuen neuletakin (vai olisiko bolero oikeampi termi). Vyölaatikosta löytyi vuosia sitten hankkimani vyö, jonka hapsulinjaa jatkoin nahkaisella kaulakorulla.

Tammerfestin esiintyjiä, Eppu Normaalia, Yötä, John Newmania sekä Kaija Koota fiilistelin vieläkin rennommassa asussa.

Mukavaa viikonloppua!

Pitkästä aikaa burgundia

Parisen viikkoa sitten kotona käydessämme tyttäreni eivät ehtineet syömään kanssamme. Sovimme jo silloin, että käymme juhlistamassa molempien heinäkuisia synttäreitä - nuoremman jo olleita ja vanhemman tulevia - myöhemmin. Tähän tarjoutui mahdollisuus, kun olimme viime viikolla kotona jälleen.

Ruokapaikaksi valikoitui Helsingin Citykäytävässä sijaitseva viikinkiravintola Harald, jossa en ole aiemmin käynytkään.

Mökkivaatteiden jälkeen oli kiva pukeutua vähän siistimmin ja päädyin pliseerattuun sifonkihameeseen. En ole käyttänyt tätä hametta tai viininpunaista väriä pitkään aikaan ja vaikka burgundi ei olekaan varsinainen kesäväri, hameen keveys ja ilmavuus sopivat hyvin kesäiltaan.

Sää oli ollut koko päivän pilvinen ja aurinko alkoi pilkistellä juuri kun olimme lähdössä. Kaupunkiin päästessämme sää olikin lämmennyt huomattavasti ja nahkatakki oli ehkä vähän liikaa, mutta se toi vähän särmää asukokonaisuuteen.

Mitä sitten pidin Haraldin tarjonnasta? Oma vuohenjuustobroilerini oli ihan hyvää, muttei mikään huippuelämys, nuorimmaiseni tosin piti siitä kovasti. Puuhiksen härkäpata oli maittavaa, mutta liha olisi voinut olla mureampaa. Vanhimman tyttäreni annos oli paras valinta; pihvi lisukkeineen oli oikein maukasta. Voiton vei kuitenkin jälkiruuaksi nauttimamme suklaakakku! Se oli niin ihanaa, että pelkästään sen vuoksi olen valmis käymään ravintolassa toistekin. Lisäksi kakku oli gluteeniton, josta tyttäreni oli erityisen iloinen.

Oletteko käyneet maistamassa viikinkiherkkuja Helsingissä tai muissa kaupungeissa ja mikä on kokemuksenne niistä?

Mökillä olen ollut usean päivän ajan ukkosen jäljiltä lähes täysin netittömässä tilassa, välillä yhteydet eivät toimineet ollenkaan, välillä joten kuten hitaanlaisesti. Olipa mukava päästä taas langoille, kun majoitumme hotelliin ja kunnon nettiyhteyden päähän. Aloitimme nimittäin muutaman päivän Etelä-Savon kierroksen ja tänään saavuimme Mikkeliin, josta huomenna matka jatkuu jonnekin päin. Nyt kaupunkikierrokselle!

Hyvää helleviikon jatkoa!

Keskiviikon päiväasu

Keskiviikko ja torstai kuluivat kotona ”huoltohommissa”. Vietimme vain pari päivää kaupungissa ennen kuin suunnistimme perjantaiaamuna Nokialle ystävien huvilalle. Päivät täyttyivät kampaajalla käynnistä, auton huollosta ja tapaamisista.

Nämä kuvat Puuhis nappasi, kun olin lähdössä kampaajalle. Vaaleiden farkkujen seuraksi puin printtipaidan, joka on mielestäni aika hauska: kirjaimet on tehty paljeteistä, pienistä helmistä, metalliketjusta jne.

Kaulaan ja ranteeseen laitoin yksinkertaiset hopeaketjut.

Oikein kaunista sunnuntain jatkoa!

Haalarissa

Luulisi, että kun on lomalla ja vielä mökillä, aikaa esim. blogin kirjoittamiseen olisi vaikka kuinka. Mutta asia on juuri päin vastoin, ainakin omalla kohdallani. Päivät ovat taas hurahtaneet vauhdilla ja enkä ole "ehtinyt" liiemmältä lukea muiden blogeja saatika päivittää omaani. Toisaalta, eipä mökkipukeutumisessa juuri mitään kuvattavaa olekaan.

Kamerasta löytyi kuitenkin asukuvia kesäkuulta. Olin lähdössä syömään tai johonkin tapaamiseen ja pukeuduin toukokuussa hankkimaani haalariin. Rentoutta asuun sain farkkutakilla ja matalilla kengillä. Jumpsuitin epäkäytännöllisyydestä huolimatta viihdyn siinä erinomaisesti ja se tuntuu mukavalta jopa kuumemmalla säällä.

Pitkään hopeiseen kaulaketjuun ripustin filigraanityyppisen pallon ja vastaanvanlaisen myös rannekoruun. Hieman kiiltäväpintaista vaatetta vasten korukuvat eivät aivan onnistuneet.

Tänään tulimme kotiin parin päivän ajaksi ja ennen perjantaiaamun Tampereen seudulle lähtöä täytyy hoitaa monta monituista asiaa ja tapaamista. Nyt pyykit kuivausrumpuun ja mansikoita pakastamaan!
Mukavaa viikonjatkoa!

Torstaina kokomustassa

Eilen suuntasimme hoitamaan viikonlopun ruokaostokset ja muut hankinnat Keuruulle.

Se on mökin lähipaikkakunnista asukasluvultaan suurin ja vilkkain. Kesälomalaisten iloksi kauppiaat olivat järjestäneet heinähypistelyt eli monet vaate- ja kenkäkaupat, yksityisyrittäjät ja jopa apteekki olivat pystyttäneet pääkadun varteen myyntikojun tai –pöydän piristämään katukuvaa. Homma tuntui toimivan; väkeä riitti jonkun myyntipisteen kohdalla välillä jopa tungokseen asti.

Hellepäivien jälkeen aamupäivän pilvinen sää ja 16 asteen lämpötila ei juuri innostanut pukeutumaan kesäisesti, joten valitsin kokomustan asun. Keväällä ostamani mustat housut ovat olleet kovassa käytössä ja nyt yhdistin niihin kesän alussa hankkimani mustan t-paidan, jonka yläosa on läpinäkyvää harsoa. Heti kuvien ottamisen jälkeen sää selkeni ja lämpeni huomattavasti, joten mukana ollutta ohutta neuletakkia en tarvinnut lainkaan.

Tällä kertaa en ottanut kuvia kauniista Keuruusta, mutta tämä ihana parkkikyltti ruokakaupan seinässä oli ikuistettava. Kaupasta lähtiessä parkissa olikin yksi oikein pysäköity ja vaijerilukolla kettinkiin kiinnitetty ”ajoneuvo”.

Minä en ole törmännyt rollaattoriparkkiin missään muualla, oletteko te? Todennäköisesti tosi tarpeellinen, mutta hauska idea, joka jaksaa hymyilyttää minua aina kun näen kyltin.

Kaunista viikonvaihdetta!

Asu viime viikolta

Viime viikolla, kotona käynnin yhteydessä, käväisin toistamiseen kiertelemässä muutaman vaatekaupan alennusmyynneissä. Ajatuksena oli löytää joku kiva punainen vaate, jonka hankkimista olen harkinnut jo jonkin aikaa.

En tiedä, kävinkö väärissä kaupoissa vai enkö vain huomannut, mutta punaisia vaatteita ei vaan löytynyt. Kauppojen sisäänostajat näyttävät olen tosi homogeenistä ryhmää ja samaan muottiin valettuja. Olen aiemminkin huomannut, että samat värit ja sävyt toistuvat kaupasta toiseen eikä juuri kukaan uskalla poiketa omaperäisyydellään muista. Ja jos itse sattuu haluamaan jotain kauden värimuodista poikkeavaa, ei vaihtoehtoja löydy millään.

Oranssinpunaisia vaatteita oli jossain tarjolla, mutta keltaiseen taittuvat värit eivät sovi itselleni alkuunkaan, joten kokeilematta nekin jäivät. Toivottavasti syysuutuuksien myötä myös punaista löytyy valikoimista.

Koska olin niin punaisissa fiiliksissä, ostosasuni myötäili samaa värimaailmaa ja farkkujen sekä neuletakin seuraksi pukeuduin punaiseen toppiin. Se onkin tällä hetkellä flanellisen ruutupaidan lisäksi ainoa punainen vaate, joka kaapista löytyy. Kaikki muut olen heittänyt pois, vienyt kierrätykseen tai mökkivaatteeksi. Uudelle olisi siis käyttöä.

Korusetin tein muutama vuosi sitten punaista kotelomekkoa varten, jonka ostin tyttäreni ylioppilasjuhliin. Vaikka tein korun tiettyä pukua varten, setti on loppujen lopuksi ollut ahkerammassa käytössä kuin mekko. 

Kaulakorussa on monta ketjukerrosta, mutta pienistä särökivistä johtuen yleisvaikutelma on kuitenkin kevyt ja ilmava.

Onko teillä kokemuksia siitä, että etsimäänne väriä ei löydy kauppojen tarjonnasta!

Helteistä keskiviikkoa!

P.S. Kirkkaan punaisia luonnonkukkia on todella vähän, oletteko huomanneet. Tyytymän pitää keltaisiin.

Raitamaximekko ja uusi laukku

Torstaina ennen stadiin lähtöä oli aikaa käydä muutamassa kaupassa katsastamassa alennusmyyntitarjontaa. Varsinaisesti en ollut uusien vaatteiden tarpeessa, mutta silti on aina kiva kierrellä tutkailemassa, jos vaikka jotain kivaa löytyisi. Ja löytyihän sieltä.

Shoppailuasu oli mukava ja kesäinen. Olen niin tykästynyt maxihameisiin, että taas päädyin sen ja farkkutakin yhdistelmään. Näin heinäkuussa, kun lomafiilis on korkeimmillaan, harmaa-valkoraitainen mekko tuntui oikein sopivalta; aivan kuin olisi yöpaita päällä ja pisteenä iin päälle jalassa kotitossut.

Tätä yökkäritunnelmaa lievensin lisäämällä mekon päälle brodeeratun paitiksen ja harmaan vyön. Ohutta puuvillaista paitista tykkään käyttää kesällä niin takin korvikkeena kuin suojaamassa auringon paahteeltakin. Monikäyttöinen vaate siis!

Harmaista makeanvedenhelmistä ja hopeaketjuista koostuva kaulakoru poistivat myös osaltaan yöpukufiilistä – edes minä en yleensä nuku helyt päällä.

Bleiserityyppinä sorruin taas hankkimaan pari perusjakkua, joista kuvia aikanaan. Niiden lisäksi satuin bongaamaan Stockalla hyvässä alennuksessa olevan RLLn mustan laukun. Tilava, muttei kuitenkaan liian suuri koko, kivat yksityiskohdat, monta taskua ja klassinen tyyli miellyttivät silmääni kovasti. Silti harkitsin laukun hankintaa suuntaan jos toiseenkin. Loppujen lopuksi Puuhis kyllästyi jahkailuuni ja teki päätöksen. Hän osti laukun minulle ”joksikin lahjaksi”. Olkoon sitten vaikka kesälahja, sillä synttärit, nimpparit ja kaikki muutkin mahdolliset merkkipäivät ovat monen kuukauden päässä. Olipa ihana kesälahja!

Laukkua en ole vielä kokeillut käytännössä, sillä en ottanut sitä mökille mukaan. Toivottavasti se osoittautuu yhtä toimivaksi kuin miltä näyttää.

Oletteko te kierrelleet alennusmyynneissä ja tehneet hyviä alelöytöjä? 

Leppoisaa sunnuntaita!

Torstaina tummanruskeassa

Tulimme keskiviikkona kotiin muutaman päivän "huoltokäynnille". Puolentoista viikon poissaolon jälkeen oli hyvä tulla tarkistamaan, onko kotona kaikki kunnossa, kastelemaan niin viherkasvit kuin ulkoruukuissa olevat kukatkin, hoitamaan muutamia käytännön asioita ja ennen kaikkea pesemään pyykkiä, jota oli kertynyt  useamman koneellisen verran. Mökkihöperyyttä vastaan ja itsehoidon piikkiin lasken sen, että kaiken muun touhun keskellä olen ehtinyt käväistä parina päivänä vähän alennusmyynneissäkin, joskin aika pikaisesti. Ihana nähdä ihmisiä ja elämää maalaisidyllin ja -rauhan jälkeen.

Eilen illalla poikkesimme Helsingissä ja alun perin oli tarkoitus, että käymme tyttärieni ja Puuhiksen poikien kanssa syömässä ja kohottamassa maljat nuoremman tyttäreni synttäreiden kunniaksi ja Puuhiksen nuorimmaisen armeijan harmaisiin astumisen johdosta. Neljää parikymppisistä nuorta on lähes mahdoton saada kokoon samaan aikaan, eikä se onnistunut tälläkään kertaa. Minun tyttäreni eivät ehtineet illalliselle, mutta onneksi kiireiset neidit ehtivät tulla moikkaamaan meitä myöhemmin illalla.

Rentojen mökkiasujen jälkeen on aina kiva vaihteeksi pukea päälle jotain muuta ja eilen se "muu" tarkoitti pellavajakkua ja korollisia sandaaleja. En yleensä koskaan ota maalle mukaan jakkua ja korkkaritkin vain, jos tiedän että teemme mökiltä käsin käyntejä juhliin, tapahtumiin tms., joten on niin kaupunkilainen olo, kun niihin sonnustautuu.

Ruskeasävyiset korut olivat sekameteli erilaisista materiaaleista: kaulakoru lasista tehty neliöriipus, korvissa tummanruskeat meripihkakorvikset ja ranteessa ohuesta hopealangasta virkattu ketju, jossa lisäksi särökivihelmiä.

 

Eikö ole ihanaa, kun sää taas hellii meitä! Helteistä viikonloppua!