Lomapäivän viettoa

Ensimmäinen kesälomaviikko on sujunut oikein rentouttavissa, joskin täysin erilaisissa merkeissä, mitä vielä muutama kuukausi sitten suunnittelimme. Kerrankin olimme tammikuussa niin ennakoivia, että varasimme yhdellä istumalla niin talviloma- kuin kesälomamatkatkin. Mutta kuinkas sitten kävikään.

Maaliskuinen Kanarian matka jäi väliin, kun lähtöpäivänä alkoi koronan seurauksena ulkomaan matkustuskielto. Samainen pandemia oli syynä heinäkuun alkuun varatun Garda-järvelle suuntautuvan matkan peruuntumiselle. Niinpä vietämmekin tällä kertaa loman täysin kotimaan matkailua suosien, joka sinänsä onkin mitä mainion vaihtoehto.

Viimeiset työpäivät ennen loman alkua tein etätöitä maalta käsin, joten lomakin on ollut luontevaa aloittaa samoilta kulmilta. Eilen kohteenamme oli Ruovesi ja siellä ennen kaikkea Muroleen kanava. Siellä vietimme pari tuntia maisemista ja säästä nauttien ja seurasimme veneiden kulkua kanavan läpi sekä höyrylaiva Tarjanteen pysähtymistä ennen kuin se jatkoi matkaansa. S/s Tarjanne liikennöi keskiviikkoisin ja perjantaisin Tampereelta Muroleen ja Ruoveden kautta Virroille ja torstaisin sekä lauantaisin takaisin Tampereelle. Muroleesta jatkoimme matkaa Ruovedelle, jossa niin ikään kävimme ihastelemassa laivarannan maisemia. Muutaman tunnin visiitti lähialueelle oli mukavan leppoisaa kesäpäivän viettoa.

Sääennuste oli luvannut pilvistä, joskin lämmintä säätä ja sen mukaisesti pohdin päivän asuvaihtoehdoiksi joko mustia pellavahousuja tai hametta. Päädyin loppujen lopuksi hameeseen sekä röyhelösomisteiseen toppiin ja asuvalinta osoittautuikin päivän mittaan onnistuneeksi valinnaksi. Sääennuste piti sinänsä paikkansa, että pilviä kyllä oli taivaalla joka puolella, mutta auringon eteen ne eivät kuitenkaan lipuneet. Lämpötila nousi lähelle hellelukemia, joten vilpoisa hame oli mitä mukavin päällä.

Nilkkapituinen hame oli viime viikkoinen heräteostos ja "markettilöytö" yllätti itseni täysin. Vihreää ei nimittäin minun vaatekaapistani löydy, mutta hameen kukkakuosi oli niin raikkaan kesäinen, että ihastuin siihen täysin. Ja kun kuvioinnissa on vihreän sävyjen lisäksi myös mustaa ja valkoista, sopiva yläosa löytyy helposti vaatekaappini valikoimista.

Tarkkoja jatkosuunnitelmia tai aikatauluja loman suhteen emme vielä ole tehneet. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Aurinkoisia heinäkuun päiviä!

Tunnelmia lomalta

Elokuu on päässyt hyvään käyntiin ja loman jälkeisen arki on lähtenyt rullaamaan hyvin. Blogikin vietti ennalta suunnittelemattomasti lomaa, ja nyt on aika palata senkin suhteen ruotuun.

Ensimmäisen lomaviikon vietin kaupunkiloman merkeissä Budapestissä, jonka jälkeen loppuloma sujui yltiöleppoisasti maalla. Tässä postauksessa palaan heinäkuisiin maalaistunnelmiin, Budapestin matkasta lisää myöhemmin.

Viime vuosien aikana maalla käynnit ovat olleet enemmän tai vähemmän työn täytteisiä ja kutsuinkin paikkaamme työleiriksi. Tänä vuonna päätin jo etukäteen, että otan asiat rennommin ja annan itselleni aikaa myös laiskotteluun. Tavoite toteutui paremmin kuin odotin ja kerrankin maltoin keskittyä vaikkapa lukemiseen keskellä päivää sen sijaan, että touhusin herkeämättä aamusta iltaan. Vaihtelua päivärutiineihin toivat niinkin pienet asiat kuin esim. käväisy Keuruun markkinoilla, jossa Jukka Pojan letkeä esiintyminen sopi kuin nakutettu verkkaisen kesäpäivän viettoon.

Viimeisiä lomapäiviä lukuun ottamatta säät olivat mitä parhaimmat ja nautin täysin siemauksin hellepäivistä. Pulahdin monta kertaa päivässä järveen, jonka lämpötila oli parhaimmillaan 26,5 astetta. Iltaisin parasta viihdykettä oli tuijotella järvelle ja ihastella laskevan auringon säteitä sekä iltalennolla pyrähteleviä pääskysiä. Tähän sielunmaisemaan en kyllästy koskaan!

Mökillä ja mökkirannalla vietimme paljon aikaa myös päivisin. Parin maton pesut hoituivat näpsäkkäästi ja sen jälkeen olikin mukava ottaa taas rennosti ja perinteitä jatkaen: Meillä on ollut jo vuosien ajan perinteenä, että yhtenä lomapäivänä vietämme ”mansikoita ja kuohuvaa” –hetken. 

Juomista puheen ollen en malta olla mainitsematta loman lempparijuomiani. Jo Budapestissä innostuin spitzereistä eli viinin ja kivennäisveden yhdistelmistä. Vesi on paras janojuoma, mutta välillä oli mukava nauttia lasillinen pienellä valko- tai roseeviinimäärällä ”terästettyä” kivennäisvettä.

Alkukesästä bongasin monelta taholta kuvia upean värisestä horsmankukkamehusta, jota minäkin sitten innostuin valmistamaan. Kukkia käytin enemmän, mitä ohjeissa oli, ja maku oli sen vuoksi melko tymäkkä. Vedellä laimennettuna mehu oli todella hyvää.

Horsmankukkia käytin parin vuoden tauon jälkeen taas paljon muutenkin. Lisäsin niitä salaatteihin ja silppusin voi-reajuustolevitteen sekaan ja keräsin ison kasan kuivatettavaksi.

Kerrostalossa asuvana nautin valtavasti siitä, kun maalla voi nauttia ateriat aamiaisesta iltapalaan ulkona. Laskeskelin, että kahteen viikkoon en syönyt yhtäkään ateriaa sisätiloissa! Tänä kesänä muurikalla valmistui entistä useammin kasviksia ja kalaa. Punaista grillattua lihaa, joka ennen oli herkkuani, en syönyt kertaakaan – ei vain tehnyt mieli.
Puutarhan marjasatokin alkoi sopivasti kypsyä, joten sieltä oli kätevä hakea vadelmat ja viinimarjat aamupuuroon tai smoothieen.

Keskisen kyläkauppaan on maalta vain noin tunnin ajomatka ja meille on tullut tavaksi käydä siellä kerran lomamme aikana. Olen monesti löytänyt sieltä ihania aletuotteita, niin tälläkin kertaa. Ruskeiden sandaalien lisäksi löysin parit niin ihanat nilkkurit, että ne oli ihan pakko ostaa molemmat. Tuskin maltan odottaa syyspäiviä, jotta saan ne käyttööni.

Viimeisellä lomaviikolla säät viilenivät ja navakka pohjoistuuli sai ilman tuntumaan vieläkin kylmemmältä. Onneksi olin ottanut mukaani korutarvikkeita ja kaikista kylmimpänä päivänä valmistin muutamat korvikset. Luonnonvalkoiset höyhen- ja lehtikorut on tehty vanhan sohvamme nahasta. Viime talvena hankimme uuden sohvan ja vanha oli niin kulunut, että se jouti kaatopaikalle. Paikka paikoin siinä oli kuitenkin vielä aivan siistin näköistä nahkaa, jota otimme muutaman palan talteen. Niistä sai loistavaa korumateriaalia.

Ensimmäinen työviikko on mennyt hurjaa vauhtia ja huomenna on jo perjantai.

Mukavaa elokuun alkua ja kivaa viikkistä!

Heinäkuun huiput

Päättynyt heinäkuu oli hyvin poikkeuksellinen, se nimittäin sujui työn teon merkeissä. Olen aina aiemmin viettänyt heinäkuun lomaillen, tänä vuonna ensimmäistä kertaa työhistoriani aikana loma sijoittuu toiseen ajankohtaan. Hellesäät ovat heijastuneet myös tänne blogiin: kun työpäivän viettää lähes 30 asteen toimistossa, en malta istua koneen ääressä enää illalla. Niinpä blogikin on viettänyt enemmän tai vähemmän hiljaiseloa. Palaan muutamin otoksin vielä kuitenkin heinäkuun loppupuolen hetkiin.

Kuukauden lempparishampoo ja hoitoaine ovat kotimaista Four Reasons sarjaa. Väri- ja UV-suojan Blond-tuotteissa on väri- ja UV-suoja ja ne sisältävät sitruunauutetta, joka onkin kirkastanut kivasti vanhojen raitojen sävyä.

Tietsikan ääressä istumisen ja koti-iltojen sijaan olen viettänyt hyvin paljon aikaa ulkona. Monesti olemme ottaneet mukaan pienet eväät ja istuskelleet muutaman tunnin ajan meren äärellä. Kotia lähellä sijaitsevan Seurasaaren lisäksi tutuksi ovat tulleet niin Hakaniemen kuin Ruoholahdenkin rannat, joissa tunnelma on ollut kuin ulkomailla.

Tutustuin myös Hakaniemen hallin väistötilana toimivaan lasihalliin. Nostalginen hallitunnelma tietysti puuttuu, mutta muuten samat monipuoliset myyntikojut palvelevat myös väliaikaisissa tiloissa.

Heinäkuun näyttävimmät lounaspuitteet ovat olleet Robert’s Coffee Jugendissa eli Pohjoisesplanadilla sijaitsevassa kahvilassa. Jostain kumman syystä en ole tullut käyneeksi koskaan kyseisessä paikassa ja olin todella vaikuttunut, kuinka upea Lars Sonckin suunnittelema tila on. Monipuolisen salaattipöydän ja tai keittovalikoiman päätteeksi lounaan kruunaa hintaan kuuluva oman jäätelötehtaan jäätelö tai sorbetti. Kerrassaan ihana lounaspaikka!

Heinäkuun suosikkiateriat ovat olleet salaatteja, jotka ovat maistuneet niin lounaaksi kuin kotonakin. Vaikka yleensä tykkään ruuanlaitosta, kuumuuden vuoksi en ole viihtynyt hellan ääressä. Terveellisten salaattien vastapainoksi on tullut herkuteltua vähän turhankin paljon - ja se näkyy! Nyt on aika palata ruotuun myös ruokavalion suhteen.

Ihanaa ja aurinkoista elokuun alkua!

Viikon 27 huiput - viikonlopun fiiliksiä

Viime perjantaina odotin edessä häämöttävää viikonloppua ja parin päivän vapaata tavallista innokkaammin. Olin ollut poikkeuksellisesti edellisen viikonlopun töissä ja takana oli 12 päivän työrupeama. Perjantaiksi olin sopinut päivällistreffit isäni ja Puuhiksen kanssa Salveen, mutta muuten en ollut laatinut minkäänlaisia ennakkosuunnitelmia. Aikomus oli tehdä mitä mieleen juolahtaa - tai olla tekemättä yhtään mitään.

Vuonna 1897 perustettu ja aikoinaan merimieskapakkana tunnettu Salve on paikka, jossa tykkään käydä silloin tällöin syömässä. Klassikkolistalta löytyvien silakoiden, Salven pannun tai wieninleikkeen sijaan päädyimme nauttimaan Salven taidemenuun. Kermainen kukkakaalikeitto sekä siika parsarisotolla olivat kerrassaan maittavia ja aterian kruunasi simppeli, mutta täydellisesti kesään sopiva jälkiruoka jäätelö ja tuoreet mansikat. Ruoka oli aivan yhtä hyvää kuin aina ennenkin!

Lauantaiaamuna Puuhis ehdotti, että lähtisimme liikkeelle kaupunkipyörillä ja suuntana Linnanmäki. Siellä onkin pitänyt jo jonkin aikaa käydä fiilistelemässä - hurjia laitteita ei pää enää kestä kuten nuorena - mutta loppujen lopuksi en jaksanut innostua asiasta. Niinpä keskityimme käyskentelemään pitkin Kalliota ja Sörnäistä "turistina" Pussikalja-elokuvastakin tutuksi tulleissa maisemissa. Yhden yhtä kuvaa en muistanut Kalliossa ottaa, mutta laitanpa muutaman asukuvan mukavaakin mukavammasta raitamekosta, joka oli ylläni niin lauantaina kuin sunnuntainakin. 

Sunnuntaina päätimme lähteä Seurasaareen eväitten kera. Kaupunkipyörillä matka taittui muutamassa minuutissa Seurasaaren sillan kupeeseen, saareenhan ei pyörillä saa mennä. Kävelijöitä ja retkeläisiä oli liikkeellä paljon, mutta onnistuimme löytämään suht rauhallisen ja tuulelta suojaisan picnic-paikan. Aurinkoinen ilma muuttui pilviseksi, mutta sää pysyi siitä huolimatta hyvin lämpimänä. Viihdyimme meren äärellä monta tuntia ja jopa minä ikuisena vilukissana tarkenin mainiosti hihattomassa hellemekossa. 

Kotimatkalla pyöräilimme Meilahden arboretumin ruusutarhan läpi. Paras kukinta-aika oli jo ohi, mutta vielä näkyi monta upeaa kukkivaa lajiketta.

Pikkupurtavasta huolimatta kotimatkalla yllätti nälkä eikä miehelle tarvinnut kuin vihjaista, niin löysimme itsemme pizzalta. Ruuanlaitto on kivaa puuhaa varsinkin viikonloppuisin, jolloin siihen voi panostaa enemmän aikaa ja vaivaa. Tänä viikonloppuna tuli ravintolaruokaa syötyä turhan usein, mutta kieltämättä oli kertakaikkisen rentouttavaa unohtaa pariksi päiväksi kaikki kotityöt. 

Upeaa heinäkuista viikkoa!