Tunnelmia lomalta

Elokuu on päässyt hyvään käyntiin ja loman jälkeisen arki on lähtenyt rullaamaan hyvin. Blogikin vietti ennalta suunnittelemattomasti lomaa, ja nyt on aika palata senkin suhteen ruotuun.

Ensimmäisen lomaviikon vietin kaupunkiloman merkeissä Budapestissä, jonka jälkeen loppuloma sujui yltiöleppoisasti maalla. Tässä postauksessa palaan heinäkuisiin maalaistunnelmiin, Budapestin matkasta lisää myöhemmin.

Viime vuosien aikana maalla käynnit ovat olleet enemmän tai vähemmän työn täytteisiä ja kutsuinkin paikkaamme työleiriksi. Tänä vuonna päätin jo etukäteen, että otan asiat rennommin ja annan itselleni aikaa myös laiskotteluun. Tavoite toteutui paremmin kuin odotin ja kerrankin maltoin keskittyä vaikkapa lukemiseen keskellä päivää sen sijaan, että touhusin herkeämättä aamusta iltaan. Vaihtelua päivärutiineihin toivat niinkin pienet asiat kuin esim. käväisy Keuruun markkinoilla, jossa Jukka Pojan letkeä esiintyminen sopi kuin nakutettu verkkaisen kesäpäivän viettoon.

Viimeisiä lomapäiviä lukuun ottamatta säät olivat mitä parhaimmat ja nautin täysin siemauksin hellepäivistä. Pulahdin monta kertaa päivässä järveen, jonka lämpötila oli parhaimmillaan 26,5 astetta. Iltaisin parasta viihdykettä oli tuijotella järvelle ja ihastella laskevan auringon säteitä sekä iltalennolla pyrähteleviä pääskysiä. Tähän sielunmaisemaan en kyllästy koskaan!

Mökillä ja mökkirannalla vietimme paljon aikaa myös päivisin. Parin maton pesut hoituivat näpsäkkäästi ja sen jälkeen olikin mukava ottaa taas rennosti ja perinteitä jatkaen: Meillä on ollut jo vuosien ajan perinteenä, että yhtenä lomapäivänä vietämme ”mansikoita ja kuohuvaa” –hetken. 

Juomista puheen ollen en malta olla mainitsematta loman lempparijuomiani. Jo Budapestissä innostuin spitzereistä eli viinin ja kivennäisveden yhdistelmistä. Vesi on paras janojuoma, mutta välillä oli mukava nauttia lasillinen pienellä valko- tai roseeviinimäärällä ”terästettyä” kivennäisvettä.

Alkukesästä bongasin monelta taholta kuvia upean värisestä horsmankukkamehusta, jota minäkin sitten innostuin valmistamaan. Kukkia käytin enemmän, mitä ohjeissa oli, ja maku oli sen vuoksi melko tymäkkä. Vedellä laimennettuna mehu oli todella hyvää.

Horsmankukkia käytin parin vuoden tauon jälkeen taas paljon muutenkin. Lisäsin niitä salaatteihin ja silppusin voi-reajuustolevitteen sekaan ja keräsin ison kasan kuivatettavaksi.

Kerrostalossa asuvana nautin valtavasti siitä, kun maalla voi nauttia ateriat aamiaisesta iltapalaan ulkona. Laskeskelin, että kahteen viikkoon en syönyt yhtäkään ateriaa sisätiloissa! Tänä kesänä muurikalla valmistui entistä useammin kasviksia ja kalaa. Punaista grillattua lihaa, joka ennen oli herkkuani, en syönyt kertaakaan – ei vain tehnyt mieli.
Puutarhan marjasatokin alkoi sopivasti kypsyä, joten sieltä oli kätevä hakea vadelmat ja viinimarjat aamupuuroon tai smoothieen.

Keskisen kyläkauppaan on maalta vain noin tunnin ajomatka ja meille on tullut tavaksi käydä siellä kerran lomamme aikana. Olen monesti löytänyt sieltä ihania aletuotteita, niin tälläkin kertaa. Ruskeiden sandaalien lisäksi löysin parit niin ihanat nilkkurit, että ne oli ihan pakko ostaa molemmat. Tuskin maltan odottaa syyspäiviä, jotta saan ne käyttööni.

Viimeisellä lomaviikolla säät viilenivät ja navakka pohjoistuuli sai ilman tuntumaan vieläkin kylmemmältä. Onneksi olin ottanut mukaani korutarvikkeita ja kaikista kylmimpänä päivänä valmistin muutamat korvikset. Luonnonvalkoiset höyhen- ja lehtikorut on tehty vanhan sohvamme nahasta. Viime talvena hankimme uuden sohvan ja vanha oli niin kulunut, että se jouti kaatopaikalle. Paikka paikoin siinä oli kuitenkin vielä aivan siistin näköistä nahkaa, jota otimme muutaman palan talteen. Niistä sai loistavaa korumateriaalia.

Ensimmäinen työviikko on mennyt hurjaa vauhtia ja huomenna on jo perjantai.

Mukavaa elokuun alkua ja kivaa viikkistä!

Heinäkuun huiput

Päättynyt heinäkuu oli hyvin poikkeuksellinen, se nimittäin sujui työn teon merkeissä. Olen aina aiemmin viettänyt heinäkuun lomaillen, tänä vuonna ensimmäistä kertaa työhistoriani aikana loma sijoittuu toiseen ajankohtaan. Hellesäät ovat heijastuneet myös tänne blogiin: kun työpäivän viettää lähes 30 asteen toimistossa, en malta istua koneen ääressä enää illalla. Niinpä blogikin on viettänyt enemmän tai vähemmän hiljaiseloa. Palaan muutamin otoksin vielä kuitenkin heinäkuun loppupuolen hetkiin.

Kuukauden lempparishampoo ja hoitoaine ovat kotimaista Four Reasons sarjaa. Väri- ja UV-suojan Blond-tuotteissa on väri- ja UV-suoja ja ne sisältävät sitruunauutetta, joka onkin kirkastanut kivasti vanhojen raitojen sävyä.

Tietsikan ääressä istumisen ja koti-iltojen sijaan olen viettänyt hyvin paljon aikaa ulkona. Monesti olemme ottaneet mukaan pienet eväät ja istuskelleet muutaman tunnin ajan meren äärellä. Kotia lähellä sijaitsevan Seurasaaren lisäksi tutuksi ovat tulleet niin Hakaniemen kuin Ruoholahdenkin rannat, joissa tunnelma on ollut kuin ulkomailla.

Tutustuin myös Hakaniemen hallin väistötilana toimivaan lasihalliin. Nostalginen hallitunnelma tietysti puuttuu, mutta muuten samat monipuoliset myyntikojut palvelevat myös väliaikaisissa tiloissa.

Heinäkuun näyttävimmät lounaspuitteet ovat olleet Robert’s Coffee Jugendissa eli Pohjoisesplanadilla sijaitsevassa kahvilassa. Jostain kumman syystä en ole tullut käyneeksi koskaan kyseisessä paikassa ja olin todella vaikuttunut, kuinka upea Lars Sonckin suunnittelema tila on. Monipuolisen salaattipöydän ja tai keittovalikoiman päätteeksi lounaan kruunaa hintaan kuuluva oman jäätelötehtaan jäätelö tai sorbetti. Kerrassaan ihana lounaspaikka!

Heinäkuun suosikkiateriat ovat olleet salaatteja, jotka ovat maistuneet niin lounaaksi kuin kotonakin. Vaikka yleensä tykkään ruuanlaitosta, kuumuuden vuoksi en ole viihtynyt hellan ääressä. Terveellisten salaattien vastapainoksi on tullut herkuteltua vähän turhankin paljon - ja se näkyy! Nyt on aika palata ruotuun myös ruokavalion suhteen.

Ihanaa ja aurinkoista elokuun alkua!

Viime - ja vähän kuluvankin - viikon huiput

Viikon huipuissa sitä sun tätä viimeisen puolentoista viikon ajalta.

Ovatko puuterilaput tuttuja? Itse innostuin niistä jossain vaiheessa -90-luvulla ja taputtelin kasvoja milloin minkäkin merkkisillä lapuilla kiillon poistamiseksi. Unohdin lappupuuterin olemassa olon vuosikausiksi, kunnes viime viikolla kosmetiikkaosastolla laput osuivat silmiini.  Pitihän niitä sitten ostaa ihan nostalgian vuoksi ja yllättävän käteviltä ne tuntuvat edelleen. Kevyt, pieni vihkonen menee pieneen tilaan ja yhdellä lappusella saa nopeasti imeytettyä varsinkin t-alueelle kertyvän ylimääräisen rasvan.

Nautinnolliset aamukahvihetket olen monena arkena viettänyt kauppatorilla. Aamuisin kahdeksan maissa torilla on vielä melko hiljaista, joten kahvit saa nauttia kaikessa rauhassa seuraten torin heräämistä ja merta ihaillen. Munkkipossut olen toistaiseksi jättänyt väliin, vaikka ne näyttävätkin herkullisilta.

Makoisimmat välipalat haen torilta: kotimaisten mansikoiden ja herneiden lisäksi kirsikat ja aprikoosit maistuvat helteelläkin.

Viikon mukavin työympäristö oli maanantaina. Vaikka oma työni ei Trumputin-järjestelyihin liittynyt millään tavoin, maanantain fyysisen työpaikkaan sillä oli vaikutus. Toimiston sijaan työtä tehtiin kirjaimellisesti hiki otsalla siirtolapuutarhamökin pihalla. Työpäivän päätteeksi raikas juoma vilvoitti.

Olimme menneet maalle pitkän viikonlopun viettoon keskiviikkoiltana ja kun sain tiedon maanantain epätavallisesta työpäivästä, joka alkoi hieman normaalia myöhemmin, päätimme, että lähdemme Helsinkiä kohti vasta maanantai aamuna aikaisin. Järviveden lämpötila oli edellispäivänä kohonnut 25 asteeseen ja lähes samoissa lukemissa se oli myös maanantaiaamuna, kun kävin puoli kuuden aikaan aamu-uinnilla. Kaunis usva leijaili järven yllä, eikä miellyttävämpää aloitusta arkiaamulle tai työviikolle voi toivoa.

Nautin kesän lämmöstä enkä koskaan valita, että Suomessa on liian kuuma.  Enpä siis valita nytkään, vaikka viime päivinä olen mieluummin vetäytynyt varjoon kuin paistatellut auringossa. Kaiholla muistelemme näitä lämpötiloja syksyn harmaudessa, joten nautitaan helteistä täysin siemauksin.

Mukavaa viikkoa!

Muisteluja kesäkuulta

Viikon huiput on tällä kertaa kuukauden huiput, joten tässä kesäkuisia poimintoja.

Rentouttavimmat hetket kesäkuussa vietin maalla, jossa juhannusviikon loma hurahti hetkessä. Kesä näyttäytyi hehkeimmillään: järvi loisti monena päivänä huikean sinisenä ja niin luonnon kuin puutarhankin kukat olivat kauneimmillaan. Lämmin sää mahdollisti perinteisen kuoharia laiturilla -päivän viettämisen ja muutenkin tällä kertaa päivät soluivat ennemminkin rentoutuen kuin työn touhussa. 
Hyttysiä oli edelleen niin paljon, että ulkona syömisen sijaan söimme mieluummin kuistilla, joka sekin oli aivan ihanaa monen kuukauden jälkeen. 
Juhannuksena ei sää ollut yhtä suosiollinen, mutta onneksi säästyimme vesisateelta. Kun pukeutui riittävän lämpimästi, vietimme erittäin viihtyisiä hetkiä läheisten kanssa mölkkypelin ja frisbee-kisailun parissa.

Kesäkuuhun mahtui monen monta - ja oikeastaan liian monta - herkutteluhetkeä. On juhlittu juhannusta, lähipiirissä olleita synttäreitä ja nautiskeltu grilliherkuilla. Kesäkuun alkupuolella kävin Tallinnassa ja paluumatkalla söimme buffetissa. Vieläkin ähkytyttää, kun muistelen, miten intouduin katkaravuista ja jälkiruokapöydän antimista aivan kuin joskus vuosia sitten. 

Tiimin työhyvinvointipäivänä kävimme tutustumassa Harakka saareen. Kaivopuiston rannasta lähtevällä lautalla matka kestää vain muutaman minuutin, mutta en ole koskaan aiemmin tullut käyneeksi saarella. Olin yllättänyt, kuinka mielenkiintoinen paikka se oli. Saari on aikoinaan kuulunut puolustusvoimille, jolla oli siellä mm. kemian koelaboratorio ja bunkkereita. Nykyisin saarella on luontokeskus, joka tarjoaa elämyksiä ja toimintaa koululaisille ja päiväkotilapsille, maksuttomia luontoretkiä, saariseikkailuja, yleisötapahtumia, näyttelyjä ja tietoa uusiutuvan energian käytöstä ja energiamuotojen esittelyä. 
Saarella on myös luontopolkuja, joihin voi lähteä omatoimiretkelle ja akvaariotalossa voi tutustua kaloihin, äyriäisiin ja muihin eliöihin. Saarella pesii erittäin paljon lintuja ja mekin jouduimme varomaan askeliamme, kun lokit ja valkoposkihanhet vahtivat juuri kuoriutuneita poikasiaan. 

Saaressa toimii taiteilijatalo, josta helsinkiläiset taiteilijat ja käsityöläiset voivat vuokrata työtiloja käyttöönsä ja jossa järjestetään näyttelyitä. Taiteilija Aino Faven kertoi meille omista näyttelytöistään, jotka kaikki on tehty kierrätysmateriaaleista kuten muovipusseista ja -pulloista. Tutustuimme myös mielenkiintoiseen Visa Hietalahden Meren sisäiset maisemat -valokuvanäyttelyyn.

Ihanaa alkanutta heinäkuuta!