Työkiireitä ja syysasu

Lokakuu on ollut töissä hirvittävän hektistä aikaa. Normaalitöiden lisäksi päivät ovat täyttyneet jos jonkinlaisesta säätämisestä, selvittelystä, sovittelusta, suunnittelusta ja kokouksista. Ja kun viime perjantain piti olla vaihteeksi rauhallinen, tiimin huoneessa halkesi patteri suihkuttaen vettä yltympäriinsä ja kastellen kokolattiamaton, työpöydät, tietokoneet, näytöt ym. Vesivahinko aiheutti monen tunnin ajaksi ylimääräistä hommaa, ja romutti omat suunnitelmani lähteä töistä ajoissa I love me -messuille. Asiat eivät aina mene niin kuin on suunnitellut!

Kaikesta yltiökiireestä huolimatta viihdyn työssäni äärimmäisen hyvin enkä tunne itseäni lainkaan stressaantuneeksi kiireestä huolimatta. Itse asiassa tykkään siitä, että töissä on mieluummin hieman kiire kuin siitä, että töitä on liian vähän. Olen silloin parhaimmillani, toimin tehokkaasti ja saan paljon aikaiseksi. Joskus kun on ollut pidempiä jaksoja, jolloin töitä on ollut liian vähän, tuntuu, että en saa sitä vähääkään tehtyä kunnolla.

Kaiken pyörityksen ja tohinan johdosta viikonloput ovat olleet enemmän kuin tarpeen. Perjantai-illat olen viettänyt zombina kotona toipuen työviikosta ja lauantaisin onkin sitten ollut jo aivan toisenlainen jaksaminen. Asukuvat otettiin pari viikkoa sitten, kun olimme lähdössä kaupungille hoitamaan vähän asioita. Samassa yhteydessä oli tarkoitus käydä syömässä.
Tavallisin asu viikonloppuisin on rentoakin rennompi, vaikkapa farkut ja neule. Nyt teki mieli pukeutua hippusen siistimmin, joten päädyin hameeseen. Viime aikoina olen suosinut midi-mittaisia hameita ja mekkoja ja polven yläpuolelle ulottuva kynähame oli kivaa vaihtelua niille. Ruutukuosin seuraksi valitsin raikasta punaista nilkkureiden innoittamana. Ostin ne jo kesällä, ja ehdin moneen otteeseen haikailla niiden perään ennen kuin otin ne syyskeleillä käyttöön.

Kesken kuvauksen alkoi sataa tihuuttaa eikä auttanut muu kuin kaivaa sateenvarjo esiin. Sade onneksi loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin.

Hyvää loppuviikkoa!