Viikon 44 huiput

Tämän viikon olen viettänyt maalla, joten viikon huiputkin näissä maalaistunnelmissa.

Alkuviikosta maalle saapuessamme loppusyksy näytti kauneimmat puolensa. Viimeiset kesäkukat sinnittelivät ruosteisissa kottikärryissä, ruusupensaat hehkuivat keltaisina ja tyyni järven pinta heijasti upeasti puut. Olin kuvitellut joutsenten lähteneen lämpimille maille jo aiemmin, mutta niitä lenteli edelleen järven yllä.

Etelä-Suomen saavuttanut lumisade ei heti yltänyt meille saakka ja onkin tuntunut ihan hassulta katsella kuvia talvisista maisemista. Lumivaippaa odotellessa päätin käväistä vielä kerran katsastamassa, vieläkö löytäisin sieniä. Viime käynnillä koluamani vanhat tutut apajat eivät pettäneet tälläkään kertaa, ja vähäsateisesta lokakuusta huolimatta onnistuin löytämään ihan kunnon saaliin suppilovahveroita.

Pakkasta sen sijaan on riittänyt. Öisin elohopea on laskenut reippaasti yli 10 pakkasasteen ja päivisinkin pakkasta on ollut mukavasti. Viimeisen parin vuorokauden aikana on hiljalleen satanut pakkaslunta, ja syksyinen maisema muuttunut talviseksi. Kerrassaan upeita ulkoilusäitä!

Sinänsä päivät ovat sujuneet paljon rauhallisemmissa merkeissä kuin yleensä maalla. Haravoinnit, muut pihapuuhat ja puutyöt on tältä vuodelta tehty, eikä oikeastaan ohjelmassa ole ollut mitään kummempia "pakollisia" syyshommia. Aurinko laskee neljän huitteilla, mutta hämärä alkaa hiipiä jo ennen sitä. Ja kun pimeys laskeutuu, pihalla on  t o d e l l a  pimeää! Niinpä onkin ollut tosi kiva nauttia sisätiloissa syksyn pimeydestä takan ja kynttilöiden loisteessa.

 

Tänään kannoimme keinun ja muut pihakalusteet vanhan tallirakennuksen suojiin ja tyhjensimme muutenkin pihan grillistä ja muista kesätarvikkeista. Lopuksi laskin puoli vuotta tangossa liehuneen viirin. Mukava landekausi on tämän vuoden osalta pulkassa. Nähdään taas puolen vuoden kuluttua!

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja kivaa alkavaa viikkoa!

Burgundiperjantai

Syksyn aikana olen innostunut käyttämään paria jo jokunen vuosi sitten hankkimaani pliseeraattua hametta ja varsinkin musta keinonahkainen versio on ollut ylläni moneen otteeseen. Asukuvissakin se näkyi tässä postauksessa.  Yksi syksyn trendeistä on pliseerattu hame metallisävyisenä. Ne näyttävätkin erittäin kauniilta, mutta omalla kohdallani tyydyn perinteisiin sävyihin.

Burgundi hameasu oli ylläni viikko sitten, kun kävin kirjamessuilla. Aamusta lähtien olin viininpunaisissa fiiliksissä ja hameen pariksi valitsin paidan ja nilkkurit samaa sävyä. Ohut sifonkinen paita tuntui yksinään kuitenkin hieman liian kepeältä syyssäähän ja kaipasin sen lisäksi jotain "lisuketta". Viime talvena Seinäjoen käynnillä heräteostoksena hankkimani turkisliivi tuntui tähän tarkoitukseen parhaalta vaihtoehdolta. Liivi lämmitti sopivasti, sopi passelisti syksyiseen asuun ja värinsä puolesta rikkoi kokoburgundin vaikutelman. Hyvin tällä kokonaisuudella jaksoi kierrellä messualueella monen tunnin ajan.

Kuten kuvista näkyy, meidän parveke ei vielä ole täysin syysmoodissa, kun krassit ja pelargonit kukkivat edelleen. Ensi viikolla landelta paluun jälkeen on aika päivittää myös parveke talvikuntoon.

Rentouttavaa viikonloppua!

Viikon 42 ja 43 huiput

Edellinen viikon huiput jäi väliin, mutta tällä kertaa otoksia niin viime viikolta kuin sitä edeltävältäkin. Otsikoksi sopisi tosin paremmin Viikkojen visiitit.

Viime perjantaina osallistuin Helsingin kirjamessuille sekä ruoka- ja viinitapahtumaan. Rakastan kirjoja ja kirjojen tuoksua ja on ihana kierrellä selailemassa niin uusia kuin vanhempiakin teoksia ja pysähtyä kuuntelemaan mielenkiintoisia haastatteluja. Muutama kirja päätyi kotiin vietäväksi, osasta vihjaisen joulupukin apulaiselle.

Kirjapuolen jälkeen siirryimme maistelemaan juoma- ja ruokapuolen herkkuja. Maukkaita vaihtoehtoja löytyi molemmista.

Lauantaina kävimme illansuussa syömässä. Ravintolakäynnissä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta nyt tahdon nostaa asian esille valitsemamme paikan vuoksi. Välillä on virkistävää illallistaa jossain Helsingin klassikkoravintoloista, sillä niiden tunnelma on ainutlaatuinen niin atmosfäärin kuin ruokalistojenkin suhteen. Tällä kertaa kävimme pitkästä aikaa töölöläisessä perinteikkäässä taiteilijaravintolassa Elitessä. Valinta oli jälleen kerran mitä mainioin: alkuruokamme tryffelillä maustettu kukkakaalikeitto oli taivaallisen hyvää ja pääruokani hiillostettu nieriä suussa sulavaa. Aterian kruunasi kirpeän maukas passion crème brûlée.

Alkuviikolla vietimme pari yötä appivanhempien luona. Anopin maittavien riistaherkkujen lisäksi saimme nauttia kauniiden syyspäivien myötä hienoista ulkoilusäistä. Pihapiiristä löytyi vielä yksi kauniisti kukkiva pensaskin, mikä lie nimeltään.

Edellisen viikon ohjelmaani mahtuivat käynnit niin Helsingin valokarnevaaleilla kuin I love me -messuillakin. Linnanmäellä ihastelin valoja ja vempeleitä pikkulasten tavoin. 

I love me -messuista olette varmasti lukeneet monen bloggaajan kirjoittamana, joten minä en palaa tunnelmiin sen enempää. Messut olivat kaiken kaikkiaan kiva kokonaisuus, jonka tarjonnasta voisin mainita mm. Doppin stailaustilaisuus, I love fashion muotinäytös sekä monet mielenkiintoiset hyvinvointi-, terveys- ja kauneusalan tuotteet, näytökset ja esittelyt. Päivän antoisinpiin hetkiin kuului muutaman bloggaajakamun tapaaminen. Olipa aivan ihana tavata kerrankin oikeasti Fab Forty Something, Lady of The Mess, Tuula's life sekä tuulanneli blogien kirjoittajat. Jälkeen päin harmittelin, etten tajunnut napata kuvia näistä ihanista leideistä. Optimismia ja energiaa  blogin Katjan sentään muistin ikuistaa.  

 

Kuluva viikko sujuu sitten rauhallisimmissa merkeissä, sillä suurin osa viikosta kuluu maalla. Ihanaa marraskuun alkua!

Kynähame ja matalat nilkkurit

Viime päivät olen viettänyt vierailulla appivanhempien luona. Samalla tuli pidettyä some-taukoa, kun jätin paria instassa käyntiä lukuun ottamatta niin blogin kuin facebookinkin rauhaan: Päivisin oli muuta puuhaa enkä iltaisinkaan viitsinyt kuluttaa aikaa tablettia tai kännykkää selaten, vaikka mieli vähän tekikin. Sen sijaan jutustelun ja tv:n katselun lomassa tuli hieman neulottua ja yhden korun valmistaminenkin pääsi alulle. Eli kaiken kaikkiaan oikein mukavan leppoisaa, mutta siltikin sosiaalista ajan viettoa. Kotiin tulin muutama tunti sitten ja tuntuupa taas mukavalta saattaa itsensä ajan tasalle myös blogimaailmasta.

Asukuvat eivät ole ihan uuden uutukaisia, vaan ne on napattu viikko-pari sitten.
Minunlaiselle ikuiselle korkkarifriikille on ollut haasteellista opetella käyttämään hameen kanssa matalia kenkiä. Pikkuhiljaa olen tottunut niin ajatukseen kuin käyttöönkin ja matalat kengät valikoituvat hameen seuraksi yhä useammin. Itse asiassa tykkään, kun rouheat kengät tuovat siistiin hameeseen tai mekkoon yhdistettynä kokonaisuuteen särmää. Harmaat biker-tyyliset nilkkurit valitsen usein kynähameen ja neuleen pariksi: ne ovat riittävän sirot, jolloin ne eivät näytä kapeankaan hameen rinnalla kookkailta möykyiltä.

Viikonloppuna onkin halloweeninin aika. Onko teillä halloween-juhlia tiedossa?

Karmaisevaa viikonloppua!

Eläinkuosipaitis

Kiitokset kaikille tsemppi- ja onnittelutoivotuksistanne, jotka sain eri kanavia pitkin viime kertaiseen postaukseeni oman yrityksen perustamisesta. Mieltäni on lämmittänyt, kuinka moni teistä on jo käynyt klikkautumassa Nellona Designen seuraajaksi joko instagramissa tai facebookissa.

Viikon huiput jää tällä kertaa väliin: meille tuli huomisaamuksi äkkilähtö Etelä-Pohjanmaalle, joten tämä ilta on mennyt valmisteluissa. Olen armottoman hidas keräämään viikkokoosteeseen kuvia ja laatimaan tekstejä, joten sen sijaan laitan pikaisesti muutaman kuvan yhdestä viime viikkoisesta asustani.

Eläinkuosisen paitiksen ostin viime talvena Tallinnasta. Vähän arvelutti, viihdynkö kuosissa, joka ei ole ihan tyypillinen minulle. Käytäntö on osoittanut, että viihdyn siinä erinomaisesti. Kangas on mukavan pehmeää, ja eläinhahmot loppujen lopuksi aika maltilliset.
Paitiksen seuraksi tunnun useimmiten valitsevan mustan liivin ja vihertävän harmaat nilkkurit. Myös makeanvedenhelmistä tehty kaulakoru on lähes poikkeuksetta paitiksen parina. Viime keväiseen suosikkikombinaatioon toi tällä kertaa vaihtelua farkut, jotka olen itse tuunannut lyhentämällä lahkeet nilkat paljastaviksi. Olen käyttänyt niitä tähän saakka sneakersien tai tennareiden kanssa, mutta ihan kivoilta ne tuntuivat nilkkureidenkin kanssa.

Kasa kuivia syyslehtiä herättää aina vastustamattoman halun pöllytellä ja potkia niitä ilmaan. Yleensä en kuitenkaan kehtaa levitellä tuulen kasaamia lehtiä pitkin jalkakäytäviä tai pihaa. Viimeiset kuvat napattiin seistessäni ihan kasan vieressä ja lapsi minussa sai yliotteen.

Minä lähden vielä keräämään tavaroita muutaman päivän reissua varten. Öitä!

Yritykseni Nellona Design

Osallistuin ensimmäiselle hopeaketjukurssille yli 15 vuotta sitten ja heti ensimmäisen kurssipäivän jälkeen tiesin, että korujen valmistaminen on mun juttu. Nyt tuo rakas harrastus on noussut uudelle tasolle, kun perustin korujen sekä koriste- ja käyttöesineiden valmistamiseen ja suunnitteluun keskittyvän toiminimen Nellona Design.

Alusta alkaen on yrityksen perustaminen päätyön oheen ollut mielessä epäsäännöllisen säännöllisesti ja perheen sekä ystävien kanssa asiasta on keskusteltu moneen otteeseen. Viime kuukausina olen saanut kyselyitä ja toiveita korujen valmistamisesta, ja niinpä ajatus nousi jälleen ajankohtaiseksi. Kesän lopulla laitoin asian vireille, ja tämän kuukauden alusta alkaen yritys mm. kuuluu alv- ja ennakkoperintärekisteriin.

Merkittävä syy toiminimen perustamiseen on koruleimat. Suomen lainsäädännön mukaan tietyn painon ylittävät jalometallituotteet on varustettava pitoisuus- ja nimileimoin. Sterling- eli 925-pitoisen hopean kohdalla painoraja on 10g eli tuon painon ylittävät myytävät korut on leimattava. Nimirekisteriä pitää yllä Tukes, joka myös myöntää nimileimat. Yksityishenkilö ei voi saada nimileimaoikeutta, vaan hakijan tulee olla yritys. Leimojen puutteen vuoksi en ole kovin innokkaasti tehnyt koruja muille. Toiminimen rekisteröinnin jälkeen pystyin hankkimaan lain edellyttämät leimat ja jatkossa kaikki koruni on leimattu 925-hopealeimalla sekä NODE-tunnuksella olevalla nimileimallani. Nyt kun leima-asiat sekä muut velvoitteet viranomaisiin päin ovat kunnossa, voin hyvillä mielin valmistaa koruja muillekin kuin omaan käyttöön.

Lisään jatkossa kuvia korumalleistani sekä valmiista koruista Nellona Designin instagram-tilille  (@nellonadesign) sekä vielä hieman keskeneräiselle facebook-sivustolle. 

Olen valmistanut muutamia yksittäiskappaleita myytäväksi, mutta ainakin näin aluksi teen koruja pääosin tilausten perusteella. Jos siis jokin koruistani kiinnostaa, otapa yhteyttä vaikka sähköpostin kautta (nellona@hotmail.com). Tarvittaessa teen pieniä muutoksia malleihin toiveittesi mukaisesti, esim. vaihdan koruihin erilaiset kivet tai helmet tai muokkaan ketjujen pituutta.

Käytän valmistuksessa laadukkaita materiaaleja: sterling-hopeaa (en siis käytä muita korumetalleja edes pintahopeoituina) sekä korukiviä, makeanvedenhelmiä ja kristalleja. Valikoimaan kuuluu käsin punotut hopeaketjut, muut hopeakorut sekä hopeasta ja kivistä tai helmistä koostuvia koruja. Lisäksi valmistan mm. viinilasi- sekä kirjanmerkkejä.

Käypä klikkaamassa itsesi Nellona Designen tykkääjäksi niin instassa kuin fb:ssäkin, niin pysyt ajan tasalla, minkälaisia ihanuuksia voit tilata itsellesi tai lahjaksi.