Partiotyttö look?

"Partiotyttö!" oli Puuhiksen kommentti, kun hän näki asuni. En ole koskaan kuulunut partioon, mutta jos minulta olisi kysytty partiolaisten paidan väriä, olisin vastannut 'sininen'. Toisaalta, Puuhiksen kommentti tuntui kaukaisesti tutulta ja asia piti tarkistaa netistä.

Vuosikymmenten aikana partiolaisten paidan väri on vaihdellut sujuvasti. Partioliikkeen rantautuessa Suomeen käyttöön otettiin khakin/ruskean sävyinen paita. Liikkeen jakautuessa kahteen leiriin, käytössä oli sekä ruskea että sininen paita. 1970-luvulla lippukuntia kehotettiin siirtymään sinisen paidan käyttöön, joskin suositus ei täysin onnistunut. 2000-luvulta lähtien käytössä on ollut jälleen sekä sininen että ruskea versio.

Oli miten oli tällä asulla hoitui viikko sitten perjantaina viikonlopun valmistelut.
Minun suunnitelmissani oli perusruokaostosten lisäksi hankkia salaa Puuhiksen synttärilahja (olimme sopineet, että lahja jätetään väliin). Ostosten jälkeen kävisimme syömässä ostoskeskuksen Chico'sissa. Näihin suunnitelmiin sopi oikein hyvin mukava paitis, farkut ja sinisen ja vaaleanruskean sävyinen huivi.

Sinistä neuletakkia kokeilin myös, mutta jätin sen loppujen lopuksi pois. Korutkin olivat aika minimissä: lähes huomaamattomat korvikset ja pelkkä huivi kaulaan. Ranteeseen sentään sujautin sekä sinisen että vaaleanruskean rannekorun.

Kauppareissulla onnistuin hankkiutumaan hyvän selityksen voimin hetkeksi eroon Puuhiksesta ja sain ostettua suunnittelemani synttärilahjan. Lisäksi satuin huomaamaan Decanterissa ostoslistallani olleet etanapannut ja -haarukat, joten lahjapakettiin päätyivät myös ne. Eikös lapsistakin ole kiva, kun saavat montaa lahjaa. Kai se sama pätee miehiin?

Tiedättehän, että välillä jonkun tapahtuman, asian tai henkilön suhteen kaikki menee pieleen? Meidän Chicos'sissa käynti kuului tähän sarjaan. Kaikki meni ravintolan puolesta NIIN päin honkia, että homma alkoi lopulta huvittaa ja ravintolakäynti päättyi kaikista kommelluksista huolimatta hyvissä fiiliksissä.

Kuvia selatessa päätin, että ihan vastaavana en kyseistä asua enää käytä. Vähän liikaa siitä partiolaisen vaatetus tulee mieleen, mutta jollain pikkumuutoksella asusta voi saada mieleisemmän (ainakin huivin voi kietaista toisin).

Ai niin, Puuhis ei nyt ihan kiljunut riemusta etanapannut saatuaan, sillä etanat eivät ole ihan suurinta herkkua hänelle olleet. Ajan saatossa tehty koulutus on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja kun pannut koekäytettiin sunnuntaina, parmesaanilla gratinoidut valkosipulietanat maistuivat hänelle oikein hyvin.

Kivaa viikonloppua!