Armeijanvihreä paita

Viikon huipuissa kerroin, kun kävin itselleni hyvin eksoottisessa paikassa, nimittäin armeijan ja laivaston vaatteita sekä erikoistavaroita myyvässä liikkeessä. Puuhiksen tehdessä omia shoppailujaan minä kulutin aikaa kierrellen katsomassa vaatetarjontaa. Myynnissä oli niin uusia kuin ylijäämävaatteitakin yllättävän paljon. Housuja, kauluspaitoja, takkeja, t-paitoja, shortseja ym. väreinä armeijan vihreää ja khakia sekä maastokuoseja niin vihreän kuin ruskean sävyissäkin. Niinhän siinä sitten kävi, että aikani kierreltyäni iskin silmäni vaaterekkiin, jossa roikkui armeijan vihreitä kauluspaitoja. Eikä kestänyt aikaakaan, kun yksi niistä mukanani kävelin kassalle.

Näin kevätaikaan nautin suunnattomasti, kun luonto herää ja hempeän vihreää väriä alkaa näkyä siellä sun täällä. En koskaan kyllästy ihailemaan alkukesän raikkaan heleitä tai loppukesän kypsän vahvoja vihreitä sävyjä. Luonnon moninaisten sävyjen lisäksi vihreä ei kuitenkaan ole lempivärejäni. Sisustuksessa en ole sitä käyttänyt koskaan ja vihreitä vaatteita olen vuosien saatossa käyttänyt hyvin harvakseltaan. Ja kun lämpimän murretut, maanläheiset värit eivät ole minun juttuni, ei ole ihme, että esim. oliivinvihreitä vaatteita ei vaatekaapistani löydy. Itsekin vähän yllätyin, kuinka nyt innostuin armeijanvihreästä paidasta.

Myös koruvalikoimani vihreän värin suhteen on hyvin suppea. Yhden kaulakorun ja korvikset sentään kätköistäni löysin.

Tämä paita tuntui oikein mukavalta mustien farkkujen ja valkoisen t-paidan kanssa. Tukeva kangas teki paidasta ryhdikkään oloisen, rintataskut ja olkatampit puolestaan toivat siihen rentoutta. Paita oli juuri sopivasti väljä, kovin ylisuurissa vaatteissa en oikein viihdy. Paita sopii lämpimällä säällä kivaksi korvikkeeksi takille.

Ihanaa loppuviikkoa!

Viikon 18 huiput

Olin koko viime viikon aivan keväthuumassa, joten viikon huippujen aiheetkin käsittelevät pääosin keväisiä juttuja.

Vuosia sitten työurani alkuvaiheessa olin työpaikassa, jossa loppukevät ja alkukesä olivat vuoden kiireisintä aikaa. Päivät kuluivat työntouhussa kuin sumussa. En kiinnittänyt huomiota luonnon heräämiseen tai lämpenevään säähän ja havahduin heinäkuun alussa siihen, että kesä oli täydessä käynnissä. Näin pääsi käymään pari-kolme kertaa, mutta sen jälkeen olen nauttinut kevään puhkeamisesta entistä enemmän.
Alkuviikosta olin innoissani, kun näin yhden puun ja pari pensasta, joissa oli hieman vihertäviä lehden alkuja. Muutamaa päivää myöhemmin hennon vaaleanvihreää oli nähtävillä vähän joka paikassa ja valkovuokkoja sekä kiurunkannuksia ilmaantui ulkoilureittieni varrelle. Viikon aikana tuli avattua myös terassikausi, kun piipahdimme perjantaina fillaroinnin lomassa Munkkiniemen rannassa.

Viime kesäni oli pyöräilyn kannalta surkea, ja nyt päätin, että tänä vuonna on toisin. Kevään ensimmäisen fillaroinnin teinkin tiistaina ja sen jälkeen olen käynyt pyöräilemässä useana päivänä. Aivan ihanaa!
Viikon tärkein hankinta oli pyöräilykypärä, jota ilman olen tähän saakka ollut.

Pari muutakin hankintaa tuli viikon aikana tehtyä. Stockalta bongasin kivan mustavalkoisen raitamekon, joka pääsi heti käyttöön. Asukuvia tulossa loppuviikosta.

Toisen heräteostoksen tein Varusteleka-kaupasta, paikasta, josta en olisi kuuna päivänä uskonut tekeväni vaatehankintoja. Puuhiksella oli asiaa ko. liikkeeseen ja minä lähdin mukaan, vaikkei liikkeen tarjonta niin kovin kiinnostanutkaan. Helsingin Konalassa sijaitseva myymälä (kuten verkkokauppakin) on nimittäin armeijatavaran erikoisliike. Myynnissä on armeijan ja laivaston pääosin ylijäämätuotteita, mutta tarjolla on myös jonkin verran uusia tavaroita ja vaatteita. Vaatepuolen tarjonta on yllättävän laaja, valikoimiin kuuluu farkkujen ja maastohousujen lisäksi paitoja, t-paitoja, takkeja, kenkiä, lämpökerrastoja, sukkia ja ties mitä kaikkea. Uskomatonta kyllä minä innostuin tekemään yhden vaatehankinnan, mutta taidanpa pitää sen vielä salassa. Asukuvissa päivän kahden kuluttua näette, mitä ostin.

Parvekkeen viimeiset narsissit nuukahtivat vasta viime viikolla, jolloin keräsin mukulat talteen viedäkseni ne maalle. Narsissien jälkeen parveke vaikutti niin värittömältä, että hieman silmäniloa sinne piti saada ennen kuin hankin varsinaiset kesäkukat isoihin ruukkuihin. Kolme orvokkia ja yksi neilikkaruukku toimivat pieninä väripilkkuina toistaiseksi. Yrtit istutan kukkien tavoin vasta myöhemmin kunhan yölämpötilat ovat hieman nykyistä korkeampia. Ruohosipuli ja timjami näyttävät tosin viihtyvän erinomaisesti jo nyt. Ruohosipuli on täysikasvuinen ja siinä on lähes parikymmentä kukkanuppua.

Jaahas, taas näyttää satavan räntää. Onneksi loppuviikosta pitäisi taas lämmetä.
Hyvää illanjatkoa!

Uudet kengät korkattu käyttöön

Yksi kevään ihanista asioista on se, kun kesävaatteiden lisäksi voi kaivaa talvikätköistä käyttöön kepeämmät jalkineet. Olen sen verran viluvarpainen ja -nilkkainen, että en todellakaan kuulu siihen ihmisjoukkoon, joka vaihtaa talvisaapikkaat kevätkenkiin aikaisin keväällä saatika, että käyttäisin vaikkapa sneakerseja läpi talven. Hui! Välillä teki oikein pahaa katsoa, kun teinitytöt kulkivat nilkat paljaana monen asteen pakkasessa. Minkähänlainen vaikutus tuolla mahtaa olla niveliin ja kuinka moni kärsii pahoista nivelvaivoista myöhemmällä iällä muoti-ilmiön vuoksi.

Minä kaivoin pikkukengät esiin vasta huhtikuussa ja tuolloinkin käytin aluksi vain paksupohjaisia tai tukevampia kenkiä. Keveämmät kengät otin käyttöön vasta parisen viikkoa sitten, jolloin korkkasin käyttöön myös talvella Tallinnasta ostamani kengät. Ne ovat osoittautuneet käytössä juuri niin mukaviksi kuin sovittaessa tuntuivatkin. Leveämmän kengänkärjen ja tukevan muutaman sentin tolppakoron ansiosta kengillä on hyvä kävellä eivätkä jalat väsy tai päkiät kipeydy. Ostohetkellä hieman erikoiselta vaikuttanut värikin on ollut aika passeli; sopii harmaisiin vaatteisiin, mutta kengät näyttävät hyviltä myös tiettyjen ruskeiden sävyjen, kuten kuvien meleeratun ruskean neulejakun seurana.

Vaikka pidän erittäin paljon nilkkureista, askel tuntuu niin kevyeltä pikkukengät jalassa. Saas nähdä, milloin pääsee käyttämään sandaaleja.

Huomiseksi on luvattu kevään lämpimintä päivää, nautitaan siitä!

Viikon 17 huiput

Niin on vappu juhlittu ja palattu arkeen. Viikonloppuun mahtui vapun lisäksi muutakin mukavaa meininkiä.
Perjantaina kävin syömässä muutaman vanhan työkaverin kanssa, joita en ole nähnyt pariin vuoteen. Lauantaina oli vuorossa Profeettojen konsertti. Hyvän musiikin lisäksi saimme nauttia näyttävistä tuli- ja laserefekteistä. Välillä Cheek ja Elastinen esiintyivät duettona, jonka lisäksi lähes puolet konsertista he lauloivat yksinään omia tunnettuja kappaleitaan. Konsertti oli hieno kokemus!

Kaksi edellistä vappua olemme olleet maalla, tänä vuonna päätimme vaihteeksi viettää sitä kaupunkilaisittain. Vappuaattona ei ravintolat tai kaupungin hulinat kiinnosta, mutta ystävien kanssa on kiva viettää kevään juhlaa. Vappuaaton vietimmekin meillä ystäväpariskunnan kanssa. Perinteisen vappupäivän brunssin jätimme tänä vuonna väliin ja sen sijaan suunnistimme Helsingin keskustaan katselemaan iloista meininkiä. Kauniissa auringonpaisteessa olikin mukava viettää aikaa ulkona.

Alkuviikon piristyksenä oli kampaajalla käynti. Pienellä vaalennuksella ja kullanhohtoisilla raidoilla sainkin kivan kesätukan. Aluksi hiukset näyttivät jossain valaistuksessa minun makuuni hieman liian punertavilta, mutta onneksi muutaman pesun jälkeen väri tasaantui.

Ihanaa toukokuun alkua!

Toissa viikon musta-beige asu

Kevät näyttää etenevän tänä vuonna kovin hitaasti ja vaikka nyt paistaa aurinko, pari tuntia sitten räntää ja rakeita tuli hetken aikaa taivaan täydeltä. Yleensä en täällä valita säästä, se kun on asia, jolle ei voi mitään. Mutta nyt kun toukokuuhun on enää muutama päivä aikaa, lumisateet saisivat vihdoin olla tämän kevään osalta ohi. Hyvin mielelläni nauttisin täysin siemauksin vaikkapa vain kymmenen astetta lämpimämmästä säästä, ja ulos lähtiessä olisi ihana pukeutua nahkatakkiin tai trenssiin.

Kevättakkien lisäksi monet kepeämmät vaatteet odottavat vielä talven jäljiltä käyttöönottoa, ja lämpimämpiä säitä odotellessa yhdistelen välillä jotain niistä paksumpiin vaatekappaleisiin. Toissaviikkoinen asu on hyvä esimerkki tällaisesta kombinaatiosta. Mieli teki etsiä päälle vaaleat kangashousut, joita käytin edelliskerran viime kesänä. Hyytävän kylmän tuulen johdosta valitsin niiden pariksi aiemmin keväällä ostamani röyhelöneuleen, vaikka arvelin sen olevan liian talvinen tässä vaiheessa vuotta. Loppujen lopuksi neule ei tuntunut lainkaan liian talviselta, vaan päin vastoin totesin sen olevan käyttökelpoinen myös kesällä viileämmällä ilmalla. Enpä taida siirtääkään sitä kesän ajaksi varastoon.

Kuvaukseen löysimme melko suojaisan paikan, mutta moneen otteeseen tuulenpuuskat muokkasivat kampauksen uusiksi :)

Otin maalta lähtiessä muutaman syreenipensaan oksan mukaani ja jo muutamassa päivässä niihin puhkesi heleän vihreät lehdet. Kun kevät ei oikein ota edetäkseen ulkona, saanpa siitä häivähdyksen maljakossa olevien oksien avulla.

Hyvää loppukuuta!

Haikuja kasariluvulta

-80-luvun puolessa välissä oli muotia printtipaidat, joista varsinkin teksteillä "Relax" ja "Frankie says..." olivat kovassa huudossa. Tekstit saivat alkunsa Frankie goes to Hollowood bändin myötä. Minullakin oli tuolloin mustavalkoinen Relax-tekstinen t-paita, jonka olin ostanut Ibizalta ja josta olin kovin ylpeä.

Toinen -80-luvun muoti-ilmiö oli bleiserin hihojen kääriminen, jota tekivät niin miehet kuin naisetkin, myös minä. Muodin mentyä ohi totesin "ei enää koskaan".

Nämä vanhat muistelot palautuivat mieleen, kun aamulla valitsin ylleni printtipaidan ja sen pariksi mustan jakun, josta kääräisin hihansuita pari kertaa. Niinpä vain jouduin syömään sanani, never say never.

Muistaako kukaan näitä kasari-ilmiöitä ja näkyivätkö ne omassa pukeutumisessasi?
Oli muuten pakko käydä Youtubesta kuuntelemassa Frankie goes to Hollywoodin legendaarinen biisi, joskin tämä videoversio oli tuolloin pannassa liian rohkeana ja paheellisena.

Kivaa viikkoa!