Vaihteeksi vihreää

Sain joululahjaksi Suunto 3 Fitness urheilukellon. Kaikkia sen ominaisuuksia en vielä täysin hyödynnä, mutta mm. askelkertymää, stressitasoa, sykettä ja harjoittelun kertymistä tulee seurattua ahkerasti. Aluksi pidin kelloa myös öisin, mutta viikko sitten luovuin tuosta käytännöstä. Tykkään enemmän nukkua ilman ylimääräisiä "lisukkeita". Huomasin, että kello ei yleensä noteerannut, jos esim. olin valvonut yöllä ja saatoin olla aamulla pitkään hereillä ennen kuin kello havahtui. Niinpä totesin, että tiedän itse kelloa paremmin, olenko nukkunut yöni hyvin vai huonosti.

Yksi asia, johon olen kiinnittänyt huomiota vanhaan Polarin aktiivisuusrannekkeeseeni verrattuna, on askelten kertyminen. Polariin askeleita näytti kertyvän monesti yllättävän helposti. Nyt 10 000 askeleen täyttyminen ei ole lainkaan itsestään selvää. On oikeastaan aika herättävää huomata, että ilman kävelylenkkejä tai muuta liikuntaa askelten määrä jää normaalina arkipäivänä 5000-8000 paikkeille. Sama tilanne taitaa olla kyllä muillakin toimistotyötä tekevillä. Mutta kyllä sitten tuntuu sitäkin mukavammalta, kun pienen reippailun ansiosta kello tärisee askelmäärän täytyttyä.

Sitten päivän asuun. Kaivelin jälleen kaappien uumenista vaatteita, jotka olen hankkinut vähintään pari-kolme vuotta sitten ja joita en ole käyttänyt aikoihin. Kuviopaidan olioista sain kimmokkeen vihreään paitaan, joka toimi jakun korvikkeena. Vajaamittaiset farkut tuovat vihreään taittavat nilkkurit hyvin esille. Vihreää käytän erittäin harvoin, joten asu tuntui oikein virkistävän erilaiselta.

Asua täydensin ikivanhalla vyöllä, josta en ole jostain kumman syystä luopunut. Sen hieman kulahtanut ulkonäkö ja tyyli sopi mielestäni hyvin vihreään paitaan, joka on armeijan ylijäämätuotteita.

Korviin ripustin spiraalikorvikset ja ranteeseen 3-kerroksisen ketjun, jota kutsutaan nimellä Persialainen. Tein ketjusta sekä 1- että 3-kerroksisen version jo vuosia sitten, ja harmikseni en oikein enää muista, miten punonta tehdään. Pitää joku päivä kaivaa ohjeet esiin ja opetella malli uudelleen.

Kivaa loppuviikkoa!

Vihreä armeijan paita

Sunnuntai pitäisi kai olla lepopäivä, mutta itselläni on tilanne ollut aivan toinen viimeisten viikkojen aikana. Aina kun olemme olleet kotona ilman sen kummempia menoja, olen viettänyt päivän tiiviisti erilaisten kotihommien parissa. Varsinkin kaappien järjestäminen ja tavaran karsiminen on ollut pinnalla ja olen ryhtynyt puuhaan aina hetken mielijohteesta. Yhtenä sunnuntaina käytin useamman tunnin järjestäen keittiössä parin kaapin sisältöjä, toisena innostuin käymään läpi täpötäysiä vaatekaappejani. Niissä oli iso kasa "Sitten kun -vaatteita", jotka olivat pitkään olleet käyttämättöminä odottamassa: Sitten kun innostun tuosta väristä, otan tämän paidan käyttöön, Sitten kun karistan pari kiloa, mahdun tuohon hameeseen, Sitten kun menen kirpparille, laitan nuo vaatteet myyntiin. Nyt päätin, että poistan kaapeista rankalla kädellä kaikki Sitten kun -vaatteet. Ensimmäisen karsinnan tuloksena oli kolme isoa Ikea-kassillista pois laitettavia vaatteita. Mielettömän vapautunut olo, kun vihdoinkin olen päässyt kunnolla alkuun kaappien tyhjentämisessä. 

Paitakaappia läpikäydessä löysin vihreän paidan, jonka edellisestä käyttökerrasta on vuoden verran aikaa. Ostin paidan parisen vuotta sitten Varustelekasta, jossa myydään armeijan ylijäämätavaraa. Paita oli uuden oloinen ja väristä huolimatta tykästyin siihen. Vihreä ei ole lempivärejäni, ja mietinkin, laitanko paidan kiertoon. Toistaiseksi paita sai vielä jäädä ja se tuntuikin oikein kivalta farkkujen ja valkoisen pitkähihaisen paidan kanssa. Seuraavaksi voisikin kokeilla, miltä armeijapaidan ja hameen kombinaatio näyttää.

Seuraavan karsimisinspiraation iskiessä käyn läpi takit, jakut ja toistaiseksi vielä kellarissa olevat kesävaatteet. Niiden joukosta löytyy taas aikamoinen kasa kierrätykseen lähteviä vaatteita.

Kivaa iltaa!

Armeijanvihreä paita

Viikon huipuissa kerroin, kun kävin itselleni hyvin eksoottisessa paikassa, nimittäin armeijan ja laivaston vaatteita sekä erikoistavaroita myyvässä liikkeessä. Puuhiksen tehdessä omia shoppailujaan minä kulutin aikaa kierrellen katsomassa vaatetarjontaa. Myynnissä oli niin uusia kuin ylijäämävaatteitakin yllättävän paljon. Housuja, kauluspaitoja, takkeja, t-paitoja, shortseja ym. väreinä armeijan vihreää ja khakia sekä maastokuoseja niin vihreän kuin ruskean sävyissäkin. Niinhän siinä sitten kävi, että aikani kierreltyäni iskin silmäni vaaterekkiin, jossa roikkui armeijan vihreitä kauluspaitoja. Eikä kestänyt aikaakaan, kun yksi niistä mukanani kävelin kassalle.

Näin kevätaikaan nautin suunnattomasti, kun luonto herää ja hempeän vihreää väriä alkaa näkyä siellä sun täällä. En koskaan kyllästy ihailemaan alkukesän raikkaan heleitä tai loppukesän kypsän vahvoja vihreitä sävyjä. Luonnon moninaisten sävyjen lisäksi vihreä ei kuitenkaan ole lempivärejäni. Sisustuksessa en ole sitä käyttänyt koskaan ja vihreitä vaatteita olen vuosien saatossa käyttänyt hyvin harvakseltaan. Ja kun lämpimän murretut, maanläheiset värit eivät ole minun juttuni, ei ole ihme, että esim. oliivinvihreitä vaatteita ei vaatekaapistani löydy. Itsekin vähän yllätyin, kuinka nyt innostuin armeijanvihreästä paidasta.

Myös koruvalikoimani vihreän värin suhteen on hyvin suppea. Yhden kaulakorun ja korvikset sentään kätköistäni löysin.

Tämä paita tuntui oikein mukavalta mustien farkkujen ja valkoisen t-paidan kanssa. Tukeva kangas teki paidasta ryhdikkään oloisen, rintataskut ja olkatampit puolestaan toivat siihen rentoutta. Paita oli juuri sopivasti väljä, kovin ylisuurissa vaatteissa en oikein viihdy. Paita sopii lämpimällä säällä kivaksi korvikkeeksi takille.

Ihanaa loppuviikkoa!