Keltaista

Takana on pitkä rentouttava viikonloppu maalla, jonne lähdimme torstaina suoraan töistä. Minä pidin perjantain vapaata ja Puuhis puolestaan etäpäiväili. Hänen ahkeroidessaan minä rentouduin mm. samoilemalla metsässä, kuvaamalla syksyisiä näkymiä ja kun lounaan jälkeen laiskotutti, asettauduin sohvalle lukemaan. Ja mikä ihaninta, otin lyhyet päikkärit! Minulle ei usein ole mahdollista lekotella keskellä arkipäivää.

Matkalla landelle ihastelin upeita ruskan värjäämiä puita ja pensaita. Meidän lähitienoot sen sijaan loistivat pääosin keltaisen eri sävyissä. Varsinkin järven rannalla saimme kokea hienoja keltaisia hetkiä, kun ilta-auringon säteet saivat metsän lehtipuut suorastaan hehkumaan.

Olen aina pitänyt keltaisesta väristä, mutta vaatteissa sitä ei minulle ole ollut kuin joskus parikymppisenä. Tuolloin omistin mm. lähes nilkkoihin ulottuvan sitruunan keltaisen kesätakin, joka oli mielestäni superihana. Samoihin aikoihin käytin myös sinapinkeltaista ja muistan vieläkin neulemekon, josta niin ikään tykkäsin hurjasti. Monesti noiden aikojen jälkeen mieleni teki keltaista paitaa tai neuletta, mutta en koskaan mukamas löytänyt sellaista sävyä, joka ei olisi latistanut kasvojeni omaa väriä.

Muutaman kerran olin käynyt hypistelemässä lämpimän keltaisen sävyistä neuletakkia, ja lopulta päätin, että sopikoon väri minulle tai ei, haluan sen joka tapauksessa. Samalla shoppailukerralla löysin sattumoisin mustapohjaisen paidan, jonka kukissa oli samaa väriä.

Löytyykö sinun vaatekaapistasi keltaista?

Upeaa hehkuvaa lokakuuta!