Vaaleita värejä ja kirjakommentteja

Ihanan keväinen aamu sai taas etsimään päälle jotain vaaleaa. Kiva, kun on kaivanut kesävaatteet, -kengät ja takit esille, tulee jälleen tehtyä uudenlaisia asu- ja väriyhdistelmiä. Harmaita housuja olen käyttänyt kevään aikana monesti, mutta yhdistettynä vaaleanpunaiseen jakkuun ja kevyempiin kenkiin ne tuntuivat kuin uusilta. En olekaan aikoihin käyttänyt harmaan ja vaaleanpunaisen yhdistelmää, joten värikombinaatiokin tuntui oikein virkistävältä vaihtelulta.

Asuun sopi mainiosti viime syksyn alennusmyynnistä ostamani hennon vaaleanpunainen takki, jota en ehtinyt ennen syksyn kylmiä säitä käyttää kuin pari kertaa.

Koruina hopeasta ja vaaleanpunaisista lasihelmistä tehdyt ketjut ja sormus. Kivien väri on niin hento, että kuvissa ne näyttävät aivan läpikuultavan kirkkailta.

Muutama sananen lopuksi Anna-Leena Härkösen Takana puhumisen taito -kirjasta.

Kirja on kokoelma muutaman sivun mittaisia lyhyitä pakinoita tai tarinoita, joissa Härkönen ottaa kantaa teräväsanaisesti ilmiöihin, ihmisiin, tapahtumiin ja moneen muuhun nykyajan tuttuihin asioihin. Teksti on ironialla ja huumorilla höystettyä sujuvaa sanailua ja koska näkökulma on keski-ikäisen viisikymppisen naisen, minun oli helppo olla yhtä mieltä monesta hänen osuvista kirjoituksistaan. Viihdyttävä ja nopealukuinen kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen.