Uudistettu poncho

Viikonloppuna tein muutamiin vaatteisiin pikkukorjauksia; jostain vaatteesta puuttui nappi, toisesta taas oli taskun vuori revennyt jne. Tästä reippaudesta intoutuneena kaivoin esiin myös villaponchon, joka oli luvattoman kauan odottanut kaapissa uudistamista. Alkuperäinen korkea kaulus kutitti ja pisteli kaulaa, joten ponchon alla täytyi aina käyttää poolopuseroa. Voitte kuvitella, että kun kaulassa on kangaspoolo kaksinkerroin taiteltuna ja päällä vielä kolminkertainen villakaulus, olo tuntui hiostavalta ja tunkkaiselta.

Yleensä laitan kiertoon vääränkokoiset tai -tuntuiset vaatteet, joten miksi poncho oli edelleen tallella. Syy on hyvin yksinkertainen: settiin kuuluu samaa villaneulosta oleva hame ja yhdessä tämä parivaljakko muodostaa kivan ja toimivan talviasun. Toinen syy on väri. Valkoista alaosaa saatika asua käytän harvoin talvella, sillä muiden päällä kivalta näyttävät valkoiset farkut tms. eivät itselläni tunnu luonnolliselta pakkaspäivänä. Villahame ja -poncho sen sijaan ovat aina tuntuneet virkistäviltä ja mukavan poikkeuksellisilta ja käytinkin niitä monta kertaa töissä. Niinpä elin toivossa, että jonain päivänä saan aikaiseksi muokata ponchon käyttökelpoiseksi. Kun vitkuttelujen jälkeen vihdoin aloitin ponchon uudistamisen, homma sujui loppujen lopuksi nopeasti. Jälkiviisaana on todettava, että tuunaus olisi kannattanut tehdä jo paljon aikaisemmin!
 
Asuun saa ilmettä vaihtamalla huivin, ponchon alle laitettavan paidan ja jalkineiden väriä. Nyt halusin pitää asun kokovalkoisena ja jätin väriläiskät pois. Jopa korut olivat hyvin yksinkertaiset - helminappikorvikset ja tekemäni helmikaulakoru. Olipa kiva käyttää tätä villa-asua pitkästä aikaa.

Edessä on lasketteluviikonloppu naisporukalla. Mitä kivaa sinulla on suunnitelmissa!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Saappaista se ajatus sitten lähti

On se kumma, kun välillä tuntuu siltä, ettei ole mitään päälle pantavaa ja välillä saa helposti ja nopeasti ideoita vaikka kuinka moneen päivän asuun korusta, huivista tai vaikkapa pitkään käyttämättä olleesta vaatekappaleesta. Viimeviikkoiseen asuun sain kipinän viininpunaisista saappaista.

Tiistaina kävelin pihan poikki parkkipaikalta kotiin ja lunta oli tupruttanut reippaasti monen tunnin ajan. Huoltoyhtiö ei ollut ehtinyt putsata pihaa, ja kaivellessa nilkkureiden sisältä lumimöykkyjä muistin, että kellarissa oli edelleen hakematta viime talven jäljiltä burgundit pitkävartiset saappaat. Kaivoin ne saman tien esille ja otin heti seuraavana päivänä käyttöön. Saappaiden innoittamana vaalean harmaat housut ja tummanharmaa jakku saivat seurakseen viininpunaista niin huivin, vyön kuin korujen avulla.

Saappaat ovat ihanteelliset silloin kun talvisessa pakkassäässä tarvitsee siistimpiä jalkineita. Niissä on lämmin karvavuori, kumipohja pitää liukkaammallakin pinnalla ja matala kiilapohja tuntuu hyvältä jalassa.

Sen verran säästelen saappaita, etten käytä niitä tämän viikon tapaisilla loskakeleillä. Toivottavasti tämän talven aikana niille on kuitenkin vielä käyttöä.

Kivaa illan jatkoa!

Viikon 1/2017 huiput

Vuoden ensimmäinen viikko vilahti vauhdilla, vaikka tapahtumien ja tekemisten suhteen se oli laihanpuoleinen koostuen kotipuuhasteluista, ulkoilusta ja pikaisella alennusmyyntikäynnillä.

Ihanaa, kun vihdoin saimme Etelä-Suomeenkin lumipeitteen. Huikaisevan kirkkaassa auringonpaisteessa oli kiva ulkoilla, vaikka pakkasta oli minun makuuni muutaman päivän ajan vähän liikaa.

Keskiviikkona siivosin joulun pois ja vein varastoon odottamaan ensi kertaa. Hetken aikaa olohuone näytti kovin tyhjältä - ja tilavalta - kun kuusi, valosarjat ja muut koristeet olivat poissa. Syksyn ruskeat sävyt ja joulunajan valko-punaiset värit vaihdoin lopputalven ajaksi mustaan tehosteväriin.

Alennusmyyntishoppailut jäivät vähäisiksi. Ostin muutaman uuden tyynynpäällisen sohvatyynyille ja samaa kangasta olevat pöytätabletit. Lisäksi löysin kauan kaipaamani valurautaisen morttelin. Vaate- ja kenkäkaupoissakin kävin, mutta mitään hankintalistalla olevista tuotteista ei löytynyt ja heräteostoksia halusin välttää.

Perjantaina kävimme syömässä Kalliossa Kolmannella linjalla sijaitsevassa Ravintola Loung3ssa. Paikan hampurilaisia on kehuttu kovasti, joten niihin mekin lopulta päädyimme. Mehevä hampurilainen oli maineensa arvoinen ja varmasti käyn paikassa toistamiseen.

Tänään kaivoin esille ompelukoneen ja sain tehtyä pitkään suunnitelmissa olleen ponchon tuunauksen. Aikoinaan sitä ostaessa en tajunnut, kuinka kuumalta ja vähän ahdistavaltakin villainen korkea kaulus voi tuntua. Vaate jäikin muutaman käyttökerran jälkeen kaappiin. Leikkasin kauluksen kokonaan pois, laajensin kaula-aukkoa suuremmaksi ja huolittelin pääntien vinonauhalla. Nyt poncho pääsee taas käyttöön.

Parin viikon ajan on päivittäin soinut päässä tämä kappale. Tässäpä korvamato teillekin.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Ripaus ruskeaa

Tämä päivä on kulunut totaalisen laiskottelun merkeissä ja häpeäkseni on tunnustettava, etten ole nenääni ulos laittanut. Aikomuksena oli lähteä katsomaan Lux Helsinki -valofestivaalia, mutta sen sijaan olen löhöillyt sohvalla ja katsonut tallennuksesta Poldarkin ja muiden sarjojen katsomatta jääneet jaksot. Joskus on kiva pitää vetelehtimispäivä.

Asukuvat on otettu "aikaa ennen lumen tuloa" alkuviikosta. Sävyjensä puolesta leopardikuvioinen huivi ei ole mikään väripilkku asussa, mutta toi kuitenkin vähän särmää kokonaisuuteen samalla kun peitti avaraa pääntietä. Ruskeasta intoutuneena kaivoin esille myös vanhan DKNY:n laukun sekä tekemäni simppelit ruskeat kivikorvikset ja -riipuksen.

Leppoisaa lauantaita!

Kuviohameessa

Niin pukeutumisessa kuin sisustuksessakin suosin melko hillittyjä värejä ja kuoseja. Muiden yllä kirjavat ja näyttävät kuviot näyttävät mahtavilta, mutta itse en tunne oloani kotoisaksi niissä. Raitojen ja ruutujen lisäksi välillä kuitenkin intoudun pukeutumaan tai hankkimaan jonkin sortin kuviointeja joskin maltillisin värein. Viimeviikkoisen asuni hame on yksi esimerkki tälläisesta: värejä ja kuviointeja riittää, mutta silti yleisilme on kaikkea muuta kuin räväkkä.

Väriyhdistelmienkin suhteen olen hyvin konservatiivinen enkä oikein osaa keksiä uuden uutukaisia kombinaatioita. Ihan heti en esim. yhdistäisi viininpunavoittoiseen hameeseen vaaleansinistä yläosaa. Hameen raitojen innoittamana alun perin kaavailemani mustan yläosan sijaan valitsinkin vaaleansinisen neuleen. Tykkäsin lopputuloksesta kovasti, vaikka mieluummin olisin kietaissut kaulaan yksivärisen burgundin huivin, jos sellainen olisi kätköistä löytynyt.

Hyvää loppiaista!

Katsaus vuoteen 2016

Tässä katsaus viime vuoteen sekä niihin asioihin tai tapahtumiin, jotka jäivät mieleeni parhaiten.

Tammikuu on mielestäni vuoden tylsin ja pisin kuukausi ja kaikki pienetkin piristykset arjen keskellä ovat tervetulleita. Valoa pimeyteen toi Lux Helsinki -tapahtuma, jota kävin ihastelemassa kovasta pakkasesta huolimatta. Ystävättären kanssa piipahdin päivämatkalla Tallinnassa. Tein siellä paljon hyviä alelöytöjä, samoin kuin Seinäjoelta, jossa kävimme autokaupoilla. Kaikki tammikuun ostokset eli nilkkurit, paidat, puserot sekä neule- ja karvaliivit ovat näkyneet asukuvissakin monesti. Kavereille pidimme tupaantuliaiset, niin mukavaa oli, että valokuvaaminen unohtui tyystin. Sitruunavesi-innostukseni alkoi myös tammikuussa, ja edelleen aloitan päivän lasillisella kirpeän raikasta vettä.

Helmikuun mukavin ja rentouttavin asia oli talviloma, jonka vietimme Rukalla. Säät suosivat ja lunta riitti, joten me viihdyimme rinteissä joka päivä tuntikausia. Loman jälkeen alkoi kevätfiilis orastaa. Koti sai kevätvärikseen turkoosin, parvekkeen pöydälle ostin ensimmäiset narsissit ja raitapaidat pääsivät talvikauden jälkeen käyttöön. Kuukausien tauon jälkeen aloitin jälleen rakkaan harrastukseni eli korujen valmistamisen.

Maaliskuu sujui enemmän tai vähemmän kunnon kevättä odottaessa sekä pääsiäisvalmisteluissa ja -vietossa. Alkukuukausi oli vielä kovasti talvinen ja jääkin kesti hyvin kävelyä. Kuun lopussa pääsiäisenä luonto näytti jo aivan toiselta. Helsingin Wanhan Sataman Kädentaito messuilla oli jälleen kerran kiva käväistä katsomassa kädentaitajien upeita aikaansaannoksia ja mukaan tarttui tietysti helmiä ja muita korutarvikkeita. Hyvä ruoka kuului tietysti taas asiaan. Ihastuin ravintola-annoksen rapupastaan niin, että tein siitä oman versioni. Resepti löytyy tästä linkistä.

Huhtikuun alussa kävin kuuntelemassa Happoradiota, jonka esiintymistä en ollutkaan aiemmin nähnyt livenä. Loppukuussa puolestaan Antti Tuisku ihastutti Peto on irti -show:ssa hengästyttävällä energialla. Kävimme myös kevään ensimmäistä kertaa maalla. Hommaa riitti, kun laitoimme talven jäljiltä paikat kuntoon. Olin kylvänyt krassin ja härkäpavun siemenet turhan aikaisin, ja taimet oli pakko ottaa maalle mukaan. Enpä olekaan ennen kuskannut taimia edestakaisin. Vappukin sujui rauhallisissa merkeissä maalla.

Toukokuussa vietimme jonkin verran aikaa maalla ja kävin ensimmäistä kertaa järvessä uimassa. Vesi oli hyytävän kylmää, mutta samalla ihanan virkistävää. Kevään edetessä innostuin hortoilusta. Edelliskevään nokkoslettujen innoittamana päätin kokeilla muitakin luonnosta löytyviä antimia. Äitienpäivälahjaksi sain ihanan kirjan, josta löytyi hyvää tietoa asian tiimoilta ja maalla kävimme niin usein, että sieltä sain taatusti luomua omasta pihapiiristä. Maitohorsmat tarjosin parsan tapaan pekonisilpun ja hollandaise-kastikkeen kera ja kuusenkerkistä keittelin siirappia. Toukokuussa laitoin autoni myyntiin, sillä kaupungissa hyvien kulkuyhteyksien päässä emme tarvitse kahta autoa. Myynti oli kuitenkin henkisesti iso juttu, sillä olinhan lähes koko aikuisikäni tottunut ajelemaan omalla autolla. 

Kesäkuussa mukavinta olivat juhannus sekä lähes perinteeksi muodostunut korukurssiviikko Kankaanpäässä. Oli aivan ihana viettää monta päivää keskittyen täysin korujen maailmaan. Uusien oppien ja vanhojen taitojen verestämisen tuloksena tein monta kaunista korua ja korusettiä. Juhannuksen vietimme maalla isolla porukalla perheen ja lähisukulaisten kesken leppoisan yhdessäolon ja hyvän ruuan voimin. Ruokakokeiluihini kuuluivat nokkoskeitto ja pekoniin kääräistyt raparperit.

Heinäkuussa laiskottelimme välillä kotona: kävimme picnicillä, piipahdimme Löylyssä ja nautimme kesäHelsingistä täysin siemauksin. Välillä vietimme aikaa maalla "työleirillä". Marjoja riitti, varsinkin vadelmia ja viinimarjoja kypsyi enemmän kuin pystyin keräämään ja säilömään. Kauniita ja lämpimiä kesäpäiviä hyödynsin ja sain mm. pestyä mattoja. Pääsin taas käyttämään maitohorsmaa, nyt lisäsin kukkia niin valkosipulivoin sekaan kuin raejuustolevitteeseenkin.

Elokuussa kävin jälleen Tallinnassa, tällä kertaa myös yövyimme siellä. Sää oli mitä mainioin ja kaupunkia oli kiva kierrellä. Naisporukalla teimme päiväretken Turkuun. Ei meillä mitään sen ihmeempää asiaa tai aihetta matkaan ollut, mutta mukava oli käydä sielläkin pitkästä aikaa ja viettää aikaa hyvässä porukassa. Elokuun ohjelmaan mahtui myös tutustuminen Helsingin juhlaviikkojen tarjontaan ja muutenkin nautin alkusyksyisestä kaupungista. Kanttarellit kypsyivät maalla vasta elokuussa. Saalis jäi tänä syksynä pienehköksi, mutta muutamaan ruokaan sieniä löysin.

Syyskuussa olin yhden viikonlopun Vierumäellä, jossa vietimme muutaman ystäväpariskunnan kanssa hauskoja hetkiä. Ohjelmaamme kuului hip-hopin, cha chachan ja rumban alkeita ja pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni pelaamaan kin-ballia. Ystävien kanssa vietetyt hetket virkistivät pitkäksi aikaa. Helsingin kansainvälisillä suurmarkkinoillakin käväisin ja edelleen kävimme pariin otteeseen maalla. Maalta käsin käväisin tutustumassa Seinäjoen käsityömessuihin. Hienoja ja kekseliäitä tuotteita oli myynnissä monella osaltolla. Syyskuussa aloitin 5:2-dieetin, joka sujui paljon paremmin kuin osasin odottaa.

Lokakuussa kävin pariinkin otteeseen messuilla. I love me -messujen parhainta antia oli Doppin stailaustilaisuus. I love fashion muotinäytös oli myös mielenkiintoinen ja oli erittäin mukava tavata ensimmäistä kertaa livenä muutamia blogikavereita. Helsingin kirjamessut sekä ruoka- ja viinitapahtuma kuuluu jokasyksyiseen ohjelmistooni, niin tänäkin vuonna. Linnanmäen valokarnevaali oli näkemisen arvoinen tapahtuma. Töysän kenkätehtaan myymälästä tein huippulöydön: pehmeät nahkakengät, joiden hinta oli 2€! Lokakuussa starttasi toiminimeni, Nellona Design.

Marraskuun ensimmäisellä viikolla kävimme laittamassa maalla tilukset talvikuntoon. Lunta ei tuolloin juuri satanut, mutta pakkasta oli muutamana viimeisenä yönä yli 10 astetta. Pakkasöitä ennen olin ehtinyt käydä vielä kerran sienimetsällä. Kotiin palattuamme sairastuin ja lopulta monta päivää vaivannut vatsakipu osoittautui puhjenneeksi umpisuoleksi, jonka hoitoon ja toipumiseen meni loppuaika marraskuusta ja osittain myös joulukuun alku.
Jokaisessa asiassa on myös hyvät puolensa, niin myös tässä. Ruuansulatus ja suolisto eivät tainneet oikein pitää monen päivän syömättömyydestä ja kovasta tulehduksesta. 5:2-dieettikin tyssäsi, kun muutenkin toipumisen aikana elin aika vähäisellä kalorimäärällä. Ruokaa pystyin syömään aluksi vain hyvin pieninä annoksina ja tämän johdosta paino putosi viitisen kiloa. Pienoinen painonpudotus on ollut tavoitteena, joten lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka tapahtuikin turhan rajulla tavalla.

Vuoden viimeinen kuukausi menikin sitten jouluisissa merkeissä: kodin koristelua, korttien tekoa, lahjojen ostoa, jouluvalmisteluita, kynttilänvalosta ja tunnelmasta nauttimista, joulunaikaan kuuluvia herkkuja ja läheisten kanssa vietettyä laatuaikaa. 

Kaiken kaikkiaan vuosi 2016 oli oikein mukava ja antoisa. Innostuneena odotan, mitä mielenkiintoista ja uutta vuosi 2017 tuo tullessaan.

Hyvää viikon jatkoa!