Sinisellä piristystä asuun

Olen viime aikoina viehättynyt kerrospukeutumisesta, jossa paidan sekä neuletakin tai jakun väliin puen kauluspaidan. Innostukseni tämän tyyppiseen pukeutumiseen lähti liikkeelle marraskuussa, kun sairaalasta pääsyn jälkeen piilottelin kehoon kertyneen nesteen aiheuttamaa turvotusta. Avonainen kauluspaita peitti hyvin turvotuksen tuoden asuun samalla väriä. Yhdistelmä on tuntunut niin mukavalta, että olen aika usein päätynyt siihen vielä turvotuksen laskeuduttuakin.

Maanantaina kaipasin kokomustaan asuun ripauksen väriä, joten lisäsin neuletakin alle farkkupaidan. Vaalea denim ja siniset korut piristivätkin yleisvaikutelmaa toivomallani tavalla.
Korvakorut, riipuksen ja sormuksen käsittävä korusetti on yksi niistä luomuksistani, joita tein kesällä kokeillessani hopeakorujen kylmäemalointia. Emaloinnilla koruihin saa upeita värejä ja väriyhdistelmiä.

 

Mukavaa viikon jatkoa!

Viikon 49 huiput

Viikko on sujunut hyvin tavanomaisissa merkeissä ilman sen kummempia tapahtumia ja tekemisiä. Itsenäisyyspäivä katkaisi viikon ja tuntuu, että viime sunnuntaista on kulunut enemmän kuin seitsemän päivää.

Olemme monesti käyneet itsenäisyyspäivänä syömässä ulkona. Tänä vuonna vietimme päivän seesteisissä tunnelmissa kotona. Kävelylenkin ja hirvipata-päivällisen jälkeen siirryin sohvalle katsomaan Linnan juhlia. Pukusuosikkia monen kauniin juhlamekon joukosta on vaikea nimetä, mutta noin yleisesti ottaen pidän erittäin paljon Jukka Rintalan luomuksista. Niissä vain on se jokin, joka vetoaa minun makuuni.

Viikko sitten hehkutin suupalajoulutorttuja, jotka ovat nyt täysin syrjäyttäneet meillä perinteiset isot joulutortut ja joita olen paistanut moneen otteeseen. Makeiden torttujen lisäksi olen innostunut suolaisista versioista, nekin minikokoisina. Maustamattoman tuorejuuston sekaan lisään pieneksi pilkottua kinkkua, paprikaa ja persiljaa, mausteeksi riittää ripaus mustapippuria ja paprikajauhetta. Laitan seosta noin teelusikallisen piparimuotilla tehtyjen kuvion päälle ja joskus lisään pinnalle hieman juustoraastetta. Pienet piirakkaiset maistuvat mainioilta teekupposen tai glögin seurana.

Eilen käväisin Tuomaan markkinoilla ja samaan ajatukseen oli päätynyt moni muukin. Ihmisiä riitti kojujen ympärillä välillä kunnon tungokseen asti. Silti oli mukava ihastella joulukoristeita ja -tuotteita. Tonttuaiheiset koristeet ovat hurmaavia, mutta jostain syystä en kuitenkaan osaa niillä koristaa kotiani. Tuo neliömallinen koriste jäi kuitenkin kummittelemaan mieleeni, pitääköhän käydä joku päivä hankkimassa se vaikka ovikoristeeksi.

Viime vuonna käytin joulukortteihin luonnonmateriaaleja - tuohta, naavaa, sammalta ja jäkälää. Luonnonmukainen linja jatkui korteissa myös tänä vuonna, mutta vähän yksinkertaisemmassa  muodossa. Juuttikankaan ja -narun sekä toivotustekstin lisäksi korttia koristaa vain yksinkertainen viljankorsi.

Oletko kuullut tai jopa kokeillut suolan kasvattamista? Tällä helpolla menetelmällä saa lasiseen kippoon tai purkkiin kauniin huurrekuorrutuksen. Idea oli jo pari vuotta sitten some-hitti, mutta minä kokeilin sitä ensimmäisen kerran vasta nyt. Laitoin pienen maljakon ja venetsiakynttilälyhdyn pohjalle sentin-puolitoista merisuolaa ja lisäsin sen verran vettä, että suolat peittyivät. Kääntelin kippoja sen verran, että vesi kasteli seinämät reunaa myöten. Sen jälkeen annoin niiden seistä lämpimässä paikassa muutaman päivän, jonka aikana suola kiteytyi kauniiksi huurrepinnaksi. Mitä lämpimämmässä paikassa purkkien antaa tekeytyä, sitä nopeammin kiteytyminen tapahtuu. Vaivaton ja hauska diy-ohje, kannattaa kokeilla.

Lämminhenkistä kolmatta adventtia!

Ruutuliivi - löytö omasta kaapista

Viime postauksessa esittelin harmaan jakun, joka oli taannoisen Tallinnan matkani löytöjä. Siksi saattaakin kuulostaa kummalliselta, kun kerron, että alkusyksystä laitoin itseni ostoskatkolle. Muutaman myönnytyksen tosin sallin, esim. jos kohdalle sattuu sopiva, harkittu ja hankintalistalla oleva neule tai paita, annan itselleni luvan sen ostamiseen. Housut, hameet ja mekot ovat sen sijaan toistaiseksi totaalisesti ostosboikotissa.
Pääsyy tähän ostostaukoon on hyvin yksinkertainen: alan olla lopen väsynyt täpötäysiin vaatekaappeihini, joihin vaatteita "katoaa" ja unohtuu ja silti usein tuntuu, ettei ole mitään päälle pantavaa. Nyt olenkin aktivoitunut vanhojen käyttökelpoisten vaatteitteni suhteen; mieluummin käytän niitä kuin hankin uutta. Muutaman viikon päästä näen, mitkä vaatteet ovat edelleen jääneet ja todennäköisesti jäävätkin käyttämättä. Ne voin sitten laittaa kierrätykseen.

Eilisen asun ruutukuvioinen liivi on yksi näitä kaappilöytöjäni; kevyt, rypistymätön ja mukava vaatekappale, joka on aivan aiheetta jäänyt unholaan. Väriensä puolesta liivi on helposti yhdisteltävissä ja sillä saa kivasti eloa asuihin. Yleensä olen käyttänyt liivin alla puuvillapaitaa, mutta nyt ohut neule tuntui säähän sopivammalta vaihtoehdolta.

Liiviin sopivat salmiakkikuvioiset kaula- ja korvakorut olen tehnyt kierrätysnahasta. Musta nahka on muistaakseni käytöstä poistamastani lompakosta tai taskukalenterin kansista, beige puolestaan on rikkoontuneesta vyöstä.

Aurinkoista viikonloppua!

Harmaa tuliainen Tallinnasta

Blogiani seuratessa olette varmastikin huomanneet, että käytän paljon neuletakkeja ja bleisereitä. Tänä syksynä varsinkin neuletakit ovat olleet erityisen kovassa käytössä ja huomaan kaupoissakin hypisteleväni esillä olevia uutuusneuleita. Yhtään uutta en nyt oikeasti tarvitse ja päättäväisesti olen jättänyt hankinnat tekemättä.
Tallinnassa käydessäni bongasin kuitenkin eräästä liikkeestä tämän harmaan jakun, jota en voinut vastustaa.
Eläväpintaisen kuosin ja pikkuisen pidemmän pituuden lisäksi tykästyin siihen, että jakku on aika kiva välimuoto neuletakista ja bleiseristä. Pehmeä miellyttävä kangas ja selkeä malli puhuvat neuletakin puolesta, kaulus puolestaan tuo bleiserin omaista ryhdikkyyttä. Voin kuvitella, että jakusta tulee yksi talven lempivaatteistani.

Kivaa keskiviikkoa!

Viikon 48 huiput

Viime viikkoon mahtui jouluvalmisteluita, piipahdus Tallinnassa, kampaajalla käynti, vapaaehtoistyötä, kirppishankintoja ja pikkuista herkutteluakin.

Koti alkaa olla valmis jouluun, edellisviikkona aloittamani koristelu jatkui vielä viime viikolla, kun sain jouluvalot paikoilleen: perinteiset kyntteliköt olohuoneen ja kirjaston ikkunoihin, jouluoksan koristeineen leijumaan ikkunan eteen, lumihiutale työhuoneen ikkunaan sekä valot lyhdyn sisään kynttilän korvikkeeksi.

Joulukuun aikana käymme parikin kertaa Tallinnassa ja niistä ensimmäisen reissun teimme viime tiistaina. Maissaoloaikaa oli tällä kertaa aika vähän, joten jätin suosiolla mm. joulumarkkinat, käsityökorttelit ja muut jouluihanuudet käymättä. Niihin ehdin tutustua paremmalla ajalla ensi viikolla, jolloin meillä on aikaa viettää maissa useampi tunti. Nyt tein muutamaan kauppaan täsmäiskun, jonka jälkeen kävimme rauhassa syömässä.

Mulla on muutama kaveri, jotka ovat keskittäneet kaikki alusvaatehankintansa Tallinnaan ja minäkin tykkään välillä hankkia paikallisista myymälöistä jotain kivaa. Nyt mukaan lähti mustasinisiä hepeniä, joista en sattuneesta syystä tule esittelemään asukuvia :), mutta tässä hieman maistiaisia.

Viikon piristävimpiä hetkiä oli jälleen kerran kampaajalla käynti. Miten uusi kampaus voikin virkistää olemusta niin kovin. Sivuhiukset olivat päässeet venähtämään ja nyt päädyimme lyhentämään niitä reilusti. Tuntuupa pää taas kevyeltä, kun muuten lyhyen mallin hiukset eivät roiku korvien päällä tai niitä ei tarvitse "kiinnittää" korvan taakse lakan avulla.

Käytän mielelläni valmistamiini nahkakoruihin kierrätysnahkaa, jota hankin kirppiksiltä ja mm. Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksesta. Eräänä päivänä kävin taas Nihtisillassa hankintakäynnillä ja nahkapalojen lisäksi löysin muutakin kivaa.
Olin juuri ostanut kotiin hyasintteja, jotka odottivat vielä sopivia istutus- tai suojaruukkuja. Lasinen pikkukulho oli kuin tehty yksittäiselle kukalle, maksoi pari euroa. Kolmen hyasintin rykelmälle puolestaan löysin kauniin peltisen suojaruukun, hinta 0 euroa!!! Kierrätyskeskuksessa on nimittäin huone, josta tavaraa, pääasiassa vaatteita, kirjoja, mappeja ym., voi ottaa maksutta. Sieltä löytyi myös mielestäni aivan ihastuttava pieni tarjoiluastia. Hopeinen "kehys" oli ilman varsinaista maljaa, johon tarjottavat voi laitttaa. Multa löytyy kuitenkin eri kokoisia lasisia kulhoja, joista löytyikin oikean kokoinen tähän tarkoitukseen.

 

Launtaina, kansainvälisenä hyväntekeväisyyspäivänä, vietin muutaman tunnin vapaaehtoistyössä Narinkkatorilla myyden arpoja. Tulipa hyvä mieli, kun omalla vaatimattomalla panoksellani pystyin osaltani edesauttamaan 5 miljoonan tavoitepotin kerryttämistä Suomen nuorten hyväksi.

Lopuksi vielä viikon herkku. Jouluun ja joulunalusaikaan kuuluu tietysti joulutortut. Normikokoisena ne ovat kuitenkin mielestäni aivan liian suuria, sillä lehtitaikinaa on mun makuun niissä liikaa. Nyt olenkin innostunut minitortuista eli pienistä suupalaversioista. Perinteisen tähtimallin lisäksi innostuin kokeilemaan piparimuotilla tehtyjä leivonnaisia. Näitä on kiva napsia glögin kanssa.

Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa!

Päivän asu ja Narinkkatorin hyväntekeväisyystapahtuma lauantaina

Tässä postauksessa sekä asukuvia että tietoa huomisesta hyväntekeväisyystapahtumasta.

Aloitetaan kevyemmällä aiheella eli päivän asulla.

Käärmekuvioinen mekko oli yksi viime mekkoiluviikkoni vaatekappaleista. Sen väritys ja kuvionti oli oikein mukavaa vaihtelua harmaan ja mustan mekon jälkeen. Mekon olen ostanut jo monta vuotta sitten ja se on ollut ylläni monenmoisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa. Pitkistä hihoista huolimatta se soveltuu erinomaisesti kesäkäyttöön ja toisaalta vaikkapa neuletakin, jakun tai viitan kanssa se on mitä mainioin talvimekkona. Kaula-aukko on niin avonainen, että alle on aina puettava toppi on tai vastaava. Tällä kertaa "aluspaitana" toimi pitkähihainen t-paita.

Koruiksi valitsin ruskean sävyisen korusetin, jonka olen tehnyt hopeasta ja savukvartseista. Kaulakoru oli alunperin pitkä, lähes vyötärolle ulottuva. Lyhensin sen jotain tiettyä asua ja tilannetta varten ja totesin, että lyhyenä versiona se on loppujen lopuksi monikäyttöisempi kuin pitkänä.

Sitten tärkeään aiheeseen. 

Joulukuun 5. päivänä vietettävän kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivän johdosta Lions-liitto ja Punainen Sulka järjestävät asiaan liittyvän yleisötapahtuman Helsingin Narinkkatorilla huomenna lauantaina 3.12. klo 13.00-16.00. Vapaaehtoistoiminnan päivää on vietetty vuodesta 1985 alkaen, jolloin YK:n yleiskokous päätti julistaa päivän kansainväliseksi vapaaehtoistoiminnan päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä tarjoutumaan entistä enemmän vapaaehtoisiksi.

Lionsklubien Punainen Sulka 2017 -keräyskampanjan kohteena ovat Suomen nuoret ja keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Keräystavoite on 5 miljoona euroa. Narinkkatorin tilaisuuden tavoitteena on tehdä tunnetuksi Punaisen Sulan tavoitteita ja keinoja osallistua kampanjaan sekä aktivoida keräyksen tekijöitä ja yleisöä toimintaan tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena ei ole vain saada kokoon 5 miljoonaa euroa, vaan koota voimat tukemaan nuoria itsenäiseen elämään ja ottamaan vastuuta tulevaisuudesta. 

Narinkkatorin esiintymislavalla tapahtuu 3 tunnin ajan. On musiikkia, leikkiä ja informaatiota. Torilla on myös kolme telttaa, joissa esittelyiden lisäksi jaetaan lämmintä keittoa tilaisuuteen osallistuville. Lipaskerääjät kiertävät torilla ja kauppakeskus Kampissa aktiivisesti tarjoten osallistujille mahdollisuuden lahjoittaa kampanjan hyväksi. Samanaikaisesti torilla myydään arpoja 2 €:n hintaan ja hienointa on, että jokainen arpa voittaa. Lisää aiheesta voit lukea tästä.

Narinkkatorin tapahtuman keräyskumppaneita ovat kohteen mukaisesti mm. partiolaiset, Aseman lapset, Näkövammaisten liitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Yeesi sekä Lasten ja Nuorten säätiö ja MYRSKY-hanke. 

Tule piipahtamaan Narinkkatorilla kuulemassa aiheesta lisää ja antamassa panoksesi Suomen nuorten hyväksi. Minä olen lupautunut toimimaan vapaaehtoisena lipaskerääjänä, joten tule nykäisemään hihasta ja moikkaamaan.

Hyvän mielen viikkonloppua!