keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Isän vanhassa paidassa


Jotkut asiat ja mieltymykset eivät vuosien saatossa muutu. Olen huomannut, että tämä koskee myös vaatemakua ja -tyyliä, ja itse asiassa mulla onkin aika monta iki-ihastusta. Joskus teinivuosina innostuin käyttämään miesten kauluspaitoja ja isäni vaatekaapista löytyikin ihania käytössä pehmenneitä ruutupaitoja sekä jostain hänen varastoistaan -60-luvun valkoisia nailonpaitoja. Tykkäsin niistä kovasti ja siitä alkoikin näihin päiviin saakka kestänyt mieltymykseni paitiksiin. Valkoisia paitapuseroita roikkuu kaapissa lukuisia ja ruutupaitojakin aika monta. Into miesten paitojen käyttöön on myös säilynyt. Välillä saattaa olla taukoa jokunen vuosi, mutta sitten taas innostun niistä.

Olen säilönyt kaapissa jo muutaman vuoden ajan kahta isäni vanhaa smokkipaitaa. Vuosi sitten muuttomme yhteydessä laitoin paljon vaatteita kiertoon, mutta paidoista en raaskinut luopua, vaikka ne olivat jääneet minulla käyttämättömiksi. Taittelin ne kaappiin odottamaan käyttöinspiraatiota ja tuo inspis iski tänä syksynä. Maanantaina yhdistin smokkipaitaan rennot tuunatut farkut sekä bandana-huivin.


Hihat ovat tietysti tolkuttoman pitkät, mutta onneksi leveät ranskalaiset kalvosimet ovat sen verran pehmeät, että hihat voi helposti kääräistä rullalle. Paidan etumuksessa smokkipaidalle tyypilliset laskokset on korvattu kauniilla kuvioinnilla.



Mukavaa keskiviikkoa!









maanantai 19. syyskuuta 2016

Viikon 37 huiput

Viikonlopun vietin rauhallisissa merkeissä kotiympyröissä. Edellisestä kotiviikonlopusta olikin jo aikaa useampi viikko ja nyt emme halunneet sopia ennalta mitään aktiviteettia tai tapaamisia. Lauantaina piipahdin Helsingin rautatientorilla, jossa pidetään Kansainväliset Suurmarkkinat. Niiden ajatuksena on tarjota eri maiden tai alueiden laadukkaita erikoistuotteita tavallisille kuluttajille. Nähtävää, koettavaa ja maisteltavaa riitti. Oli nahkatuotteita, koruja, kukkia ja kukkasipuleita, saippuaa, kosmetiikkaa ja monipuolisia kädentaidon tuotteita sekä isona osana tietysti syötäviä ja juotavia herkkuja ympäri maailman. Ihmisiä oli aika ajoin tungokseen saakka, mutta silti oli kiva kierrellä tutustumassa tuotteisiin. Markkinat kestävät 25.9.2016 saakka ja olenkin suunnitellut poikkeavani siellä uudemman kerran.



Ihanasta houkutuksista huolimatta jätin herkut tällä kertaa ostamatta (paitsi pari palaa englantilaista fudgea, jota en voinut vastustaa), sillä viime viikolla päätin kääntää ruokavalioni terveellisempään moodiin. Hyvän geeniperimän vuoksi olen voinut lähes koko ikäni syödä mitä tahansa ilman että se näkyi painossa. Muutaman viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut ja tuntuu siltä, että nykyään jo pelkkä herkkujen ajattelu näkyy vyötäröllä. Kesän aikana painoa kertyi hieman lisää, niinpä kuntokuuri ja ruokavalion muutos on tarpeen.

5:2 dieettiä kokeilin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, mutta tuolloin se tyssäsi heti alkuunsa. Ohjelmassa oli tuolloin niin paljon kaikkea muuta, että paastopäivien aikatauluttaminen sekä ruokien suunnittelu osoittautui turhan hankalaksi. Nyt päätin kokeilla pätkäpaastoa uudemman kerran. Ensimmäisen viikon paastopäivät sujuivat huomattavan paljon paremmin, mitä olin osannut kuvitellakaan. Toki ruokien suunnittelu, punnitseminen sekä kaloreiden laskeminen vie näin tottumattomalta aika paljon aikaa, mutta eiköhän tuohon ajan mittaan totu. Kerron jossain vaiheessa kuulumisia, miltä 5:2-dieetti on tuntunut.


Saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta paastopäivistä ja ruokavalion keventämisestä huolimatta viime viikkoon mahtui jopa parikin viininmaistelutilaisuutta. Tiistaina kokoonnuimme syksyn ensimmäiseen viiniklubitapaamiseen ravintola Basessa. Maistelun kohteena olivat sieni- ja riistaviinit. Toisen kerran maistelin viinejä Vanhalla ylioppilastalolla Mikä Viini -tapahtumassa.



Muutamaa paitahankintaa lukuun ottamatta käyttövaatteiden ostokset ovat jääneet tekemättä. Niiden sijaan olen satsannut urheiluvaatteisiin ja tehnyt muutamia hyvältä tuntuvia hankintoja. Esim. Karhun tekniset paidat ovat varmaan parhaita, mitä mulla on koskaan ollut ja vaikka Merrelin kengät eivät kauneudella häikäise, ne ovat osoittautuneet kertakaikkisen loistaviksi käytössä. Nyt ei liikunnan lisääminen ole ainakaan varusteista kiinni!






Tänään on taas paastopäivä. Jokunen kalori on vielä käyttämättä päivittäisestä 500 kcal:n satsista, joten taidan lähteä nauttimaan iltapalaksi riisikakun raejuustolla.

Mukavaa maanantai-iltaa!








torstai 15. syyskuuta 2016

Harmaa neulemekko



Syksyn myötä huomaan jättäväni vaaleat vaatteet yhä useammin kaappiin ja niiden sijasta päälle valikoituu tummia sävyjä: mustaa, sinistä, ruskeaa ja burgundia. Viime päivinä varsinkin harmaa on vetänyt vastustamattomasti puoleensa ja lähes joka päivä asuissa onkin ollut tuota väriä vähintään jakun tai neuletakin verran. Tänään vuorossa oli neulemekko, jonka ostin elokuun alkupuolella. Viihdyn mainiosti mekoissa ja varsinkin neulemekot ovat suosikkejani. Hengittävä neulos lämmittää ja joustaa, joten neulemekot tuntuvat päällä huippumukavilta. Yksinkertaisimmillaan pelkistetty mekko ei kaipaa seuraksi kuin korun tai huivin. Toisaalta jakun tai neuletakin avulla se muuntautuu sopivaksi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Nyt valitsin mekon seuraksi pitkän mustaharmaan neuletakin.







Hyvää torstai-iltaa!


maanantai 12. syyskuuta 2016

Viikon 36 huiput

Tässäpä jälleen otoksia viikon varrelta.
Alkuviikon vietimme vielä maalla ja luonto näytti jälleen parhaita puoliaan. Saimme nauttia kauniista alkusyksyn säästä, aurinko lämmitti ihanasti monena päivänä ja aamusumu pehmensi maiseman utuiseksi. Harmillista, että en saanut kuvattua upeaa tähtitaivasta, revontulia enkä tähdenlentoja, joita ihailin eräänä iltana.




Perjantaina pääsin pitkästä aikaa kampaajalle. Edellisestä käynnistä oli vierähtänyt todella pitkä aika, joten nyt "uusi pää" virkisti olemusta ja mieltä sitäkin enemmän. Annan kampaajalle aina melko vapaat kädet niin mallin kuin värinkin suhteen. Tällä kertaa hän ehdotti syksyyn sopivaa tummempaa sävyä, jota piristettiin muutamalla vaaleammalla raidalla. Olen oikein tyytyväinen hänen valitsemaansa sävyyn.


Meillä on ollut vuosien ajan perinteenä tehdä syyskuun alussa lauantaista sunnuntaihin kestävä reissu kahdeksan pariskunnan kesken. Lyhyt matka on suuntautunut esim. Tallinnaan, Tartoon tai johonkin suht lähellä sijaitsevaan kotimaan kaupunkiin. Matkan organisoiva pariskunta vaihtuu vuosittain ja järjestäjä saa päättää matkakohteen sekä -ohjelman. Viime vuonna matkasimme meidän toteuttamalle reissulle Hämeenlinnaan, tänä vuonna kohteena oli Vierumäen liikunta- ja vapaa-ajankeskus.


Lauantain ohjelmaan kuului ratkiriemukkaan yhdessäolon sekä hyvän ruuan ja juoman lisäksi sopivasti  liikuntaa. Päivä alkoi tanssillisella osuudella, jolloin meitä opastettiin niin hip-hopin kuin cha cha chaan ja rumban saloihin. Hauskaa oli, vaikkei askeleet ihan kohdalleen osuneetkaan.
Kukaan meistä ei ollut aiemmin pelannut kin-ballia, mutta nyt pääsimme testaamaan sitäkin. Tosi hauska peli, kannattaa kokeilla, jos siihen tulee tilaisuus. Niin reipasta meno oli, että Polarin ranneke näytti päivän päätteeksi huikean aktiivisuustoteuman, 241%. Vastaavaan en ole puolentoista vuoden aikana koskaan päässyt.



Kotimatkalla pysähdyimme jalasjärveläisen Juustoportin Mäntsälässä sijaitsevassa kahvila-ravintolassa. Omien herkullisten juustojen lisäksi heillä oli myynnistä muitakin ihanuuksia mm. kotimaisilta pientuottajilta. Muutaman juuston lisäksi ostin tällä kertaa vain pienen purkin viikunahilloa, mutta seuraavan kerran kun matkaamme Etelä-Pohjanmaalle, täytyy käydä ostoksilla heidän päätoimipisteessään.





Kivaa viikkoa!








tiistai 6. syyskuuta 2016

Väriä kivilouhoksella




Tänään kauppareissun yhteydessä pysähdyimme nappaamaan asukuvat läheisellä kivilouhoksella. Edellisen kerran otimme kuvia samaisessa kohteessa pari vuotta sitten ja nyt jälkikäteen ihmettelen, miksei louhoksella ole tullut käväistyä useammin. Sinne on vain muutaman kilometrin matka tiluksiltamme ja jylhät kiviseinämät ja -lohkareet luovat upeat puitteet kuvaukselle. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan....


Jokunen vuosi sitten kokeilin ensimmäisen kerran yhdistää koruissa nahkaa ja hopeaa. Punainen pyöryläkoru on yksi noista ensimmäisistä valmistamistani nahkakoruista. Koru oli mukanani maalla, ja hoksasin, että mökkitennareiden ja -laukun kanssa se muodostaa kivan yhdistelmän.





Huomisen vietän vielä maalla, sitten taas takaisin kaupunkiin ja kotiin.

Aurinkoisia syyspäiviä!





sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Viikon 35 huiput

Kylläpä on tänään tuntunut syksyiseltä. Päivä on ollut pilvinen ja tihkusadetta on vihmonut useaan otteeseen. Viime viikon alussa tulimme maalle ja vaikka syksyn haikua oli jo ilmassa, tummanvihreä luonto oli vielä kaikin puolin kesäisen oloinen. Parissa päivässä syksy on kuitenkin päässyt valloilleen ja ensimmäistä kertaa sen pystyi myös haistamaan.



Tuntuu oudolta, että vain puolitoista viikkoa sitten vietimme kaverini kanssa leppoisaa kesäpäivää päivitellen kuumaa säätä, kun kävelimme Helsingin kauppatorilta meren rantaa pitkin aina Hernesaareen saakka.




Yksi parhaita syksyisiä asioita maalla ollessa ovat pimenevät illat, joista otan kaiken mahdollisen irti. Ripottelen kynttilöitä sinne tänne ja kukkien sijaan laitan maljakoihin pihlajanoksia tai kanervaa. Kuistikin saa kevyen syysilmeen ja siellä on viihtyisää nauttia päivällistä.






Säilömisvietti jyllää edelleen täysillä ja muutaman päivän aikana olen ottanut talteen niin kanttarelleja kuin marjojakin. Mustat viinimarjat päätyivät hyytelöön, punaisista tein kokeeksi chutneytä. Siitä tuli niin maukasta, että syksyn mittaan teen sitä uudelleen pakastetuista marjoista. Eilen tarkoituksenani oli käydä poimimassa puolukoita pieni annos käristyksen lisukkeeksi. Kuinkas ollakaan, kotiin tuomisena kannoin marjoja pienen satsin sijaan 5 kg!






Syksyn saapuminen näkyy myös vaatehankinnoissani. Viininpunainen on yksi lempiväreistäni ja paikallisessa kaupassa näin ihastuttavia mekkoja ja paitoja kyseisessä värissä. Mekot ja tunikat saivat jäädä, mutta pari puseroa tarttui mukaan. Peplum paita sopii siistimpään asuun, neule puolestaan on omiaan rennossa kokonaisuudessa.




Upeaa syyskuun alkua!