Isän vanhassa paidassa

Jotkut asiat ja mieltymykset eivät vuosien saatossa muutu. Olen huomannut, että tämä koskee myös vaatemakua ja -tyyliä, ja itse asiassa mulla onkin aika monta iki-ihastusta. Joskus teinivuosina innostuin käyttämään miesten kauluspaitoja ja isäni vaatekaapista löytyikin ihania käytössä pehmenneitä ruutupaitoja sekä jostain hänen varastoistaan -60-luvun valkoisia nailonpaitoja. Tykkäsin niistä kovasti ja siitä alkoikin näihin päiviin saakka kestänyt mieltymykseni paitiksiin. Valkoisia paitapuseroita roikkuu kaapissa lukuisia ja ruutupaitojakin aika monta. Into miesten paitojen käyttöön on myös säilynyt. Välillä saattaa olla taukoa jokunen vuosi, mutta sitten taas innostun niistä.

Olen säilönyt kaapissa jo muutaman vuoden ajan kahta isäni vanhaa smokkipaitaa. Vuosi sitten muuttomme yhteydessä laitoin paljon vaatteita kiertoon, mutta paidoista en raaskinut luopua, vaikka ne olivat jääneet minulla käyttämättömiksi. Taittelin ne kaappiin odottamaan käyttöinspiraatiota ja tuo inspis iski tänä syksynä. Maanantaina yhdistin smokkipaitaan rennot tuunatut farkut sekä bandana-huivin.

 

Hihat ovat tietysti tolkuttoman pitkät, mutta onneksi leveät ranskalaiset kalvosimet ovat sen verran pehmeät, että hihat voi helposti kääräistä rullalle. Paidan etumuksessa smokkipaidalle tyypilliset laskokset on korvattu kauniilla kuvioinnilla.

Mukavaa keskiviikkoa!