Viikon 25 huiput

Viikkokooste painottuu viime päivien maalla oloomme ja tässä ensimmäisiä tunnelmia juhannuksen ajan viikonlopusta sekä loman aloituksesta.

Maalle pääsimme lähtemään hyvissä ajoin ennen massiivisia juhannusruuhkia. Vaikka autossa istumista on vain noin kolmisen tuntia, tykkään, että matka-asu on mukava. Tällä kertaa farkkujen seuraksi valitsin punaisen t-paidan sekä mustan neuletakin ja kaulahuivi kuuluu tietenkin asuun ihanana lämmikkeenä. Asukuvat otettiin perille päästyämme. Kottikärryjen kukkaistutus kärsii viileistä säistä ja näyttää vielä aika ankealta. Lisäsin siihen lisää kukkia ja toivotaan, että kukat alkavat vähitellen rehevöityä.

Viime vuonna karsimme talojen ympärillä olevia syreenipensaita ja ilmeisesti siitä intoutuneena ne kukkivat enemmän kuin vuosiin. Näky ja tuoksu ovat ihan mielettömät. Keräsin niitä useampaankin maljakkoon ja ne ovat hyvin tuoksuneet pitkän viikonlopun ajan niin sisällä kuin verannallakin. Varsinkin kuistilla olevat kimput kukoistavat erityisen hyvin. Juhannusruusut ovat toistaiseksi vielä aivan nupuillaan, mutta eivätpä siten kilpaile huomiosta syreenien kanssa.

Tavallisesta poiketen olemme edelleen majoittuneet päätalolla ja käyneet mökilläni rannassa vain saunomassa. Eläimet ovat saaneet olla ihan rauhassa ja ovat näköjään valtaamassa aluetta itselleen. En ole koskaan ennen nähnyt lumikkoa, mutta nyt näimme sen ensin vilahtelevan mökin terassilla sekä ikkunan alla. Eilen puuvajalla seurasin useamman minuutin ajan, kun kaksi lumikkoa (koosta päätellen isä ja äiti) säksättivät minulle uutterasti. Toinen niistä puuvajan seinustalla uhoten (isä?), toinen työnsi päätään välillä harvarakenteisten seinälautojen välistä ja asiaa kuului olevan kovasti. Tuntui kuin olisin animaatioelokuvassa keskustelemassa eläinten kanssa. Kameraa, edes kännykkää, ei tietenkään sattunut olemaan mukana, joten kuvaa en hauskasta tilanteesta saanut. Harmi! Tänään kun kamera oli mukana, pariskunta ei suostunut näyttäytymään, räksytys kyllä kuului puuklapien takaa.

Sen sijaan kuvauksen kohteena on ollut möksän seinustalla oleva linnunpesä. Viime käynnillä pari viikkoa sitten ripustimme pienen kiulun (läpimitta n. 6-7 cm) mökin seinustalle. Poissaolomme aikana jokin lintu on keksinyt tehdä siihen pesän, ja nyt viikonlopun aikana siihen on ilmestynyt munia yksitellen päivittäin; tuloiltana pesässä näkyi yksi muna, tänään niitä oli jo viisi. Saa nähdä, mahtaako saunomisemme häiritä hautomista, vai ilmestyykö pesään poikasiakin.

Lisää juhannuksen ja viikonlopun tunnelmia seuraavassa postauksessa.

Tiedättekö, mikä on aina ollut loman parhaita hetkiä? Se, kun tajuaa, että on sunnuntai eikä tarvitse lähteä kaupunkiin paluuruuhkan sekaan vaan voi jatkaa rentoa möksäfiilistelyä.

Kivaa viikkoa!

Farkkupaita ja keinonahkahame

Päivän asukuvissa on kokonaisuus, josta tykkään tosi paljon. Sinänsä saattaa kuulostaa hassulta, että totean näin, sillä eikös yleensä pukeuduta asuun ja vaatteisiin, joista pitää ja joissa viihtyy. Joskus on kuitenkin päiviä, että mieluinen asu tai vaate ei tunnu ollenkaan hyvältä. Nyt oli aivan päinvastainen fiilis ja kyseinen asu tuntui erityisen mukavalta. Kyllähän siihen kuuluikin useampia mieleisiä elementtejä: farkkua ja mustaa nahkaa (vaikka tässä tapauksessa keino sellaista), midipituus, ruskeat asusteet ja korkkarit. Eli monta asiaa, joita tykkään käyttää pukeutumisessani.

Puukoruja käytän aika harvoin; ne eivät ole oikein koskaan iskeneet mun makuuni. Tähän kokonaisuuteen ne kuitenkin sopivat mielestäni hyvin, varsinkin kun puuta oli myös vyönsoljessakin.

Koleasta säästä huolimatta me nautimme maalla niin tulevasta juhannuksesta kuin lomanvietostakin.
Enpä muista, että kielot olisivat olleet aiemmin kauniissa kukinnassa vielä juhannuksena. Äsken saunomisen jälkeen bongasin niitä vielä mökin tuntumassa ja poimin muutaman tuoksumaan verannalle.

Ihanaa juhannuksen odotusta!

Kesäisesti kokovalkoisessa

Reilun viikon takainen viikonloppu maalla oli tuttuun tapaan rentouttavan mukava ja sen jälkeinen Kankaanpään harrastuskurssi kesäkuun kohokohtia. Näiden suht rauhallisten tunnelmien jälkeen lauantaina tuli tunne, että oli päästävä "ihmisten ilmoille". Vielä kun sää oli pitkästä aikaa lämmin, ei millään voinut jäädä kotiin. Pyykinpesua ja muita kotitöitä olisi ollut pilvin pimein, mutta ne saivat odottaa, kun suunnistimme Helsingin keskustaan. Mitään ihmeempää emme tehneet, mutta mm. Espan kävelyn ja Kauppatorin kojuihin tutustumisen kautta pääsimme nauttimaan kesä-Helsingin ainutlaatuisesta fiiliksestä.

Stadikäynnin asuksi valitsin valkoisen kokonaisuuden. Pitsipaita on hankinta parin vuoden takaa ja ollut kovassa käytössä aiempina kesinä. Korolliset sandaalit eivät olleet ihan nappivalinta Kauppatorin mukulakiville, mutta onneksi niistäkin selvittiin kunnialla.

Korusetti on viime viikon Kankaanpään aikaansaannoksiani - ainakin melkein. Kaulakorun rinkula on nimittäin odottanut inspistä puolivalmiiden tekeleiden joukossa jo pari vuotta, sillä en ole osannut päättää, teenkö siitä sormuksen, riipuksen vai jotain ihan muuta. Ja korviksistakin olen tehnyt kolmen renkaan version monta vuotta sitten. Nyt kun valmistin ensin rannerenkaan, kehitin sen yksinkertaiseen muotokieleen samantyylisen riipuksen sekä korvakorut aiempien korujeni pohjalta.

 

 

 Koleasta säästä huolimatta oikein kivaa viikon jatkoa!

Viikon 24 huiput

Olen viime aikoina ehtinyt viettää tietokoneella aikaa todella vähän, joten blogissa on ollut hiljaiseloa. Nyt on jälleen normaalit rutiinit, joten aikaa jää niin oman blogin päivitykseen kuin muiden blogien lukemiseenkin.

Viikko on kulunut lähes kokonaan korujen teon parissa, joten aloitetaan tämän kertainen viikkokooste viime viikonlopusta, jolloin olimme maalla. Siellä riittää hommaa aina, mutta viime käynnillä tekemistä oli tavallista enemmän.

Olen jo parina kesänä istuttanut kesäkukkia vanhoihin puhkiruostuneisiin kottikärryihin. Nyt laitoin niihin kasvamaan ensimmäiset kukat ja päädyin maallakin puna-valkoisiin kukkiin aivan kuten kotonakin. Kärryihin täytyy vielä hankkia pari kukkaa, mutta jo nämä tuovat iloa silmälle.

Kukkien lisäksi istutin myös yrttejä sekä tomaatin- ja chilintaimia. Vaikka viime vuonna tomaatit olivat lämpimällä ja aurinkoisella seinustalla, ne eivät oikein ehtineet kypsyä ennen syksyn viileitä säitä. Niinpä pyysin Puuhista tekemään minikasvihuoneen ja hän nikkaroikin taimille vanhoista ikkunanpokista ja muusta kierrätysmateriaalista toimivan ratkaisun. Toivottavasti kasvihuone edesauttaa kypsymistä niin, että saisimme kerättyä edes vähän satoa.

Jokunen vuosi sitten valoin mökin edustalle betonisia raparperin lehtiä ja viime kesänä tein niitä myös rantaan laiturin eteen. Laatat ovat kestäneet ehjinä myös talvet, joten nyt olen suunnitellut jatkavani betonipolkua vajaan parinkymmenen metrin pituiselle matkalle mökiltä laiturille. Raparperit olivat kasvaneet hurjasti ja suuria lehtiä oli jo niin monta, että pääsin aloittamaan valutyöt. Ensimmäinen betonisäkki on siis valettu, ja laskeskelin, että polkuun tarvitaan vielä 7 säkillistä betonia. On siinä kesäprojektia kerrakseen.
Ensimmäisessä kuvassa betonit ovat kuivuneet päivän, toisessa kuvassa lehdet olivat kuivuneet jo sen verran, että sain irrotettua raparperit betonista. Hyvin näyttivät onnistuneen, eikä murtumia syntynyt. Laatat jäivät rantaveteen odottamaan seuraavaa käyntiämme, jolloin saamme ne sijoitettua paikoilleen.

Raparperin varsista valmistin chilistä hilloketta, joka on erinomainen lisuke grillatulle lihalle tai kanalle.
Chutneyn ohje on erittäin helppo ja nopea, laitan reseptin lähipäivinä toisen blogin puolelle.

Mökiltä suunnistin maanantaiaamuna Kankaanpäähän korukurssille jo kymmenennen kerran. On aivan ihanaa, kun viiden päivän ajan voi täysin keskittyä rakkaaseen harrastukseen. Teoriassa kurssipäivät alkavat klo 8 aamiaisella ja ohjaus päättyy viiden maissa päivälliseen. Käytännössä kuitenkin intoudumme viettämään pajalla aikaa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Yleensä maltoin lopettaa korujen väkertämisen kymmenen maissa illalla, mutta torstaina päivä venähti lähes yhteentoista. Pitkien päivien jälkeen ei enää jaksanut lukea, katsoa tv:tä tai selata nettiä, vaan sänky veti vastustamattomasti puoleensa. Mietimmekin parin kurssikaverin kanssa, että kuinkahan kauan sitä jaksaisi elää keskittyen vain ja ainoastaan koruihin muusta elämänmenosta eristäytyneenä. Viikko taitaa olla aivan passeli aika.

Viime vuotisen kottikärryistutuksen myötä mukavaa juhannusviikkoa!

Harmaa jakku

Näin kesäaikaan tykkään käyttää perusasuna valkoista, johon sitten liitän jakun tms. myötä jotain muuta väriä. Housujen samoin kuin paidan malli vaihtelevat, ja asu muuntautuu myös jakun tai neuletakin värin mukaan. Perussetti on kuitenkin samantyylinen ja itse koen tämän helpoksi valinnaksi silloin kun ei oikein jaksa innostua kokeilemaan jotain uutta ja erilaista. Niinpä tämän tyyppisiä kokonaisuuksia onkin päälläni näkynyt useasta ennenkin.
 
Kerroin muutama viikko sitten Soulmate-merkkisestä vaaleanpunaisesta jakusta, jonka löysin Keuruulta eräästä kaupasta. Reilu pari viikkoa sitten, kun edellisen mökkireissun yhteydessä kävimme jälleen Keuruulla, bongasin samaisen merkin harmaan jakun. Se oli niin ikään mallikappale ja onnekseni omaa kokoani, joten pitihän se sitten ostaa "pois kuljeksimasta".

Bleiserissä on muutama pikku yksityiskohta, joista erityisesti pidän. Ne ovat se pikku juju, joka tuo säväyksen tavalliseen perusjakkuun ja tekee siitä paljon mielenkiintoisemman.

Jakku on jo nyt osoittautunut oikein onnistuneeksi hankinnaksi. Vaaleanpunaisesta bleiseristä tykkään tosi paljon, mutta veikkaan, että tämä jakku tulee olemaan vieläkin useammin päällä ja näkymään kuvissa monesti.

Hauskaa viikon jatkoa!

Nudea ja farkkuja

Kesäkuun ensimmäinen viikko alkaa olla loppusuoralla ja näyttää siltä, että koko kesäkuu tulee vilahtamaan yhtä hurjalla vauhdilla kuin kuluva viikkokin, sen verran ”aikataulutettu” vapaa-ajan kannalta näyttää loppukuukausi olevan: Nyt tulimme maalle, josta maanantaina suunnistan ”oman loman viettoon” eli korukurssille Kankaanpäähän. Sieltä palaan kotiin perjantaina ja sitten onkin edessä juhannusviikko eli lyhyt viikko jälleen. Juhannukseksi lähdemme jälleen möksälle, jonne jäämme sitten lomailemaan. Kesäkuu sujuu siis siellä sun täällä.

Asukuvia on kuitenkin tälläkin viikolla ehditty ottaa. Kyseisen kokonaisuuden kimmokkeena toimi makeanveden helmistä tehty korusetti. Tein korut yhteensopiviksi kotelomekon kanssa, jota käytin eräässä juhlatilanteessa nelisen vuotta sitten. Helmien väriyhdistelmä on aika haastava arkiasuja ajatellen ja olenkin käyttänyt settiä harvoin. Yhtenä aamuna tällä viikolla kuitenkin hoksasin, että nehän sopivat yhteen kermanvalkoisen kesäsuosikkijakkuni kanssa. 

Meikäläisellä tiedossa työntäyteinen viikonloppu maalla, joka siitä huolimatta tai oikeastaan juuri siksi on niin ihana. Ihanaa viikonloppua teillekin!

Kesäinen hame

Päivän asukuvissa esiintyy jälleen yksi talven jälkeen esiin kaivetuista kesäisistä kestosuosikeista. En ole varma, onko pystyraitainen hame päälläni jo kolmatta vai jopa neljättä kesää, mutta edelleen se tuntuu yhtä raikkaalta ja mukavalta kuin ostohetkelläkin. Sen lisäksi, että hame on kevyt, ilmava ja rypistymätön, sen midi-pituus tuo tietynlaisen helppouden. Tykkään käyttää esim. polven yläpuolelle ulottuvia kynähameita, mutta mulla on aina tuolloin ”hame päällä” –olo: pikkaisen on huolehdittava, ettei hame nouse istuessa liian ylös tai pidettävä mielessä, ettei seiso jalat harallaan tukkimiesasennossa jne. Sen sijaan tämän pituisen ja hieman kellohelmaisen hameen kanssa voi olla paljon huolettomammin.

Hameen värit punainen, sininen, valkoinen ja vaaleansininen antavat mahdollisuuden lukuisiin asukokonaisuuksiin. Olisi muuten tosi mielenkiintoista tietää, kuinka monta erilaista kombinaatiota laskennallisesti syntyisi vaihtamalla puseron, kenkien ja vaikkapa neuletakin väriä, varsinkin kun itse olen jämähtänyt tiettyihin yhdistelmiin.

Koruiksi valitsin tällä kertaa itse tekemäni lasisen kaulariipuksen sekä korvakorut. 

 Kesäistä viikkoa!