perjantai 14. helmikuuta 2014

Bad outfit day

"Mitähän sitä tänään laittaisi päälle? KAIKKI vaatteet ihan tylsiä. Ei mitään sopivaa, nuo löpsöttää, tuo kiristää. Juuri se yksi kiva paita on pesemättä ja tämä silittämättä. Nämä oli eilen ja tuota väriä ei tänään missään nimessä. Ei MITÄÄN päälle pantavaa!!!"

Välillä on sellaisia aamuja, ettei vaatekaapeista tunnu löytyvän yhtään ainoaa vaatekappaletta, joka huvittaisi pukea yllensä. Ja kun kotiverkkareissa tai römpsäfarkuissa ei voi töihin lähteä, jotain siistimpää olisi kumminkin löydettävä. Mekko olisi helppo ratkaisu, mutta sitä tai hametta ei todellakaan voi pukea, kun on bad outfit day (liian kuuma/kylmä, sataa, pakastaa, aurinko paistaa, sukkahousut rikki tai vääränväriset....)

Vaikka muutenkin usein pukeudun yksiväriseen/-sävyiseen asuun tai maltillisiin väriyhdistelmiin, ei-mitään-päällepantavaa -aamuina piirre vain korostuu. Huomaan olevani täysmustassa tai täysharmaassa asussa ja välillä jopa ilman pienintäkään värinpilkahdusta.



























 
Minä koen yksinkertaiseksi valinnaksi vaikeina pukeutumisaamuina suorat mustat tai harmaat housut tai tummat farkut yhdistettynä samanväriseen paitaan tai puseroon (kuvien aamuina tsemppasin vähän, enkä valinnut mustaa tai harmaata pooloa tai t-paitaa, joihin yleensä päädyn).
Kokonaisuuden pelastaa jakku, joka tekee heti olon "pukeutuneeksi". Tylsää, mutta toimii minulla.





















Tähän fiilikseen kuuluu, että edes korujen valinta ei innosta, vaan laitan mahdollisimman yksinkertaiset korut - jos muistan tai ehdin. Usein nimittäin käy niin, että vaatepähkäily on vienyt niin paljon aikaa, että ryntään ulos kiireissäni ja vasta myöhemmin huomaan unohtavani niin korut kuin kellonkin kotiin.

Joskus (=usein) "vapaallakin" esim. viikonloppuisin on päiviä, ettei vaatteet tai niiden valinta kiinnosta yhtään. Jos ohjelmassa on kotilököiluä, jolloin korkeintaan kaupassa käyntiä varten pitäisi jotain vetäistä ylleen, mitä valitsen? Kuluneet, pehmeät ja siksi niin ylimukavat farkut, t-paidan ja college- tai fleecetakin.





















Onneksi useimmiten on asun suhteen hyvä päivä. Mikä asu tai vaate pelastaa sinut bad outfit day'nä?

Hyvää ystävänpäivän iltaa ja leppoisaa viikonloppua!



keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Tiistain asu ja viini-ilta

Maanantain asun vaaleiden housujen ja mokkasaappaiden yhdistelmä sekä ruskeat sävyt jäivät ilmeisesti jotenkin "päälle", sillä eilen tuli valittua samantyylinen kombinaatio. Housut tosin vaihtuivat vaaleanruskeista kitinvärisiin, ja vaikka ne näyttävät kuvissa samalta, itsellä ei ollut 'taas-sama-vaate' -oloa (vaikka käytän useinkin samoja vaatteita parina päivänä peräkkäin).



Mokkasaappaat eivät ole kaikista ihanteellisin vaihtoehto loskakeleillä, mutta säätilaa uhmaten käytän niitä silti silloin kun mieli tekee ja ainakin toistaiseksi olen välttynyt valkoisilta raidoilta, joita lumisohjosta jää mokan pintaan. Ai niin, täytyypä muistaa suihkuttaa ne kyllästeaineella taas.

Ruutupaitis oli jo uutena miellyttävän pehmeä ja muutaman pesukerran jälkeen se vain parani entisestään. Hihoissa on nepparikiinnityksellä toimivat nauhat, joiden avulla hihat saa käärittyä ylös. Siten paitaa on tullut käytettyä myös viileämpinä kesäpäivänä. Nyt se oli käypä vaate ohuen neuleen alle.

























Korusetti oli maanantain sirojen kultakorujen vastapainoksi massiivinen. Rannerenkaan ja kaulakorun litteät osat ovat kiveä ja kaulakorun epämääräiset vaaleammat sykeröt lasia, joten kaulakoru painaa yllättävän paljon.





Eilen oli jälleen kuukausittaisen viiniklubin kokoontuminen, tammikuun illasta kerroin täällä.  Illan teemana oli espanjalaiset viinit, joita maistelimme Antti Uusitalon johdattelemana. Espanjalaisia viinejä olemme ostaneet kotiin aika harvoin, mutta eilisiltaisen tastingin valikoimasta muutamaa voisi kokeilla kotonakin. 

Vaaleanpunainen cava, Codorníu Selección Raventós Pinot Noir Brut, oli minun makuuni liian kuivaa "lipittelyviiniksi", mutta esim. brunssikuohuvana se voisi toimia hyvin.

Tastingin valkoviini, Torres Viña Esmeralda 2013, on monikäyttöinen viini ja sen pieni makeahko vivahde sopii erinomaisesti itämaisten mausteiden sitruunaruohon, fish saucen ym. seuraksi. Hintakin (n. 10€) on edullinen viinin laatuun nähden, joten sitä täytyy ehdottomasti ostaa, kun seuraavan kerran teen thai-tyyppistä wokkia.

Illan punaviineistä suosikikseni nousi Faustino I Gran Reserva, jonka mausteinen ja tyylikäs maku, miellyttävä hapokkuus ja pehmeät tanniinit olivat kovasti mieleeni. Vakituiseksi viikonloppuviiniksi ei meille tästä viinistä kuitenkaan ole, sillä 24 euron hinta on yläkanttiin verrattuna normiviineihimme. Mutta voi sen silloin tällöin hankkia hyvän ruuan seuraksi.
Ensi kuussa viinimatka jatkuu Espanjasta Italiaan, kun illan aiheena on Piemonten viinit Aki Summasen johdolla.




maanantai 10. helmikuuta 2014

Sä oot silkkii mun....

Leudossa talvisäässä on se hyvä puoli, että aamulla voi asuksi valita muutakin kun villaneuleita tai muita lämpimiä vaatteita. Tänään vaatevalinta osui silkkipaitaan. Silkkipaitikset ovat aivan ihania käytössä; kesällä ne ovat mukavan vilpoisia eivätkä hiosta ja talvella materiaali tuntuu mukavan lämpimältä ihoa vasten.



Tämän kuviollisen silkkipaidan bongasin tammikuussa alerekistä. Minun tuurillani käy usein niin, että himoitsemastani tuotteesta oma kokoni on jo loppunut. Olinkin iloisesti yllättynyt, kun paidasta löytyi kuin löytyikin sopiva koko, joten olihan paita ostettava.
Tänään yhdistin paidan kapeisiin housuihin, joiden väri oli lähes samaa vaaleanruskeaa kuin paidan kuviot.





Yli kymmenen vuoden ajan olen enimmäkseen käyttänyt hopea- tai valkokultakoruja ja keltakultaisten korujen kokoelmani on jäänytkin pieneksi. Tänään oli kuitenkin kiva vaihteeksi kokeilla kullankimallusta muutaman vuoden tauon jälkeen.







Kuviollisen silkkipaidan tyyliin sopii mielestäni upeasti mummon perintösormus, jossa on suuri ruskea kivi. Minulla ei ole aavistustakaan, mikä kivi on kyseessä, mutta hienolta se näyttää. Nostalgista fiilistä lisäsi se, että pyöreä ranneketju on toisen mummon perintöä.

Aamulla silkkipaitaa pukiessani mieleeni tuli Jukka Pojan Silkkii-kappale ja laulu on sen jälkeen soinut koko päivän päässä 'korvamatona '. Kappale on ihan hyvä, mutta pikku hiljaa alkaa kyllästyttää saman rallatuksen toistaminen. Mutta jospa mieleen putkahtaisi joku toinen biisi, kun sain silkkiaiheen käsiteltyä ja päällä on kotiverkkarit.

Mukavaa maanantai-iltaa!

perjantai 7. helmikuuta 2014

Harmaata ja "mummohuivia"

Yks sun toinen on talven aikana blogissaan manannut toimiston kylmyyttä. Varsinkin maanantait ovat monella työpaikalla hyytäviä, kun toimiston lämpö ei ole ehtinyt nousta viikonlopun alennetusta lämpötilasta. Asia on ihan tuttu juttu myös minulle.



Niskaan puhaltavaan ilmastointiin auttaa hieman harteille heitetyt pasmina-huivit tai shaalit, jotka "löysin" käyttöön jokunen vuosi sitten. Työkaverini kanssa nimitimme ne "mummohuiveksi". Onpa niitten käyttäminen sitten mummomaista tai ei, niin käteviä ne ovat. Huivia voi käyttää lisälämpöä tuomaan jakun tai neuleen kanssa. Toisaalta niin paljon kuin neuleista ja jakuista tykkäänkin, välillä on mukava edes yrittää pärjätä pelkän puseron tai kauluspaidan kanssa. Tarvittaessa voi harteille heittää huivin lämmikkeeksi.






















Alkuviikon harmaan päivän harmaaseen asuun sopi hyvin harmaa shaali. Suurikokoinen huivi on välillä hieman hankala, kun esim. lounaan seisovassa pöydässä saa olla varovainen, ettei liehukkeet osu ruoka-astioihin. Yleensä käytänkin sisällä pienempikokoisia pasmina-huiveja tai vastaavia.

Kuvien harmaa shaali on yksi näistä ulkona käyttämistäni: se on tarpeeksi paksu pidettäväksi myös takin kanssa ja ihana vaikkapa Suomen viileinä kesäiltoina -ja öinä. Monissa kesäjuhlissa olen hartiahuivin käyttöä testannut ja hyväksi havainnut, joten lämmin hartiahuivi on ehdottomasti mukava vaikkapa rapujuhliin lähtiessä.






Vaaleanharmaa poolo on hyvä taustaväri monille koruille, sillä se "antaa tilaa" korujen väreille ja mallille.
Tällä kertaa halusin kuitenkin neutraalit korutkin, joten valitsin harmaat makeanvedenhelmet. Ranteessa ohuesta hopealangasta virkattu rannerengas.










Mukavaa perjantaita!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Mekottaa

Käytettäkö te mekkoja töissä tai vapaalla? Mekothan ovat todella monikäyttöisiä ja ne sopivat erinomaisesti joka lähtöön, niin arkipäivän menoihin kuin juhlaan. Lisäksi ne ovat helppoja: ei tarvitse miettiä, sopivatko ylä- ja alaosa keskenään yhteen.

Minulla on kausia, että käytän mekkoja hyvinkin usein. Viime viikkoina tosin on ollut meneillään mekoton kausi, mutta nyt on alkanut olla merkkejä mekkokauteen siirtymisestä. Niitä miettii yhtenä vaihtoehtona aamulla päivän vaatteita valitessa ja alennusmyynneissäkin huomaan selaavani mekkorekkejä. Toistaiseksi olen pitänyt pintani ja jättänyt uuden mekon hankkimatta, entisiä on ihan riittävästi.


Tämä sinisävyinen talvimekko on ihana arkikäytössä. Pehmeä neulos sisältää myös hieman elastaania, joten mekko on kuin mukava yöpaita päällä. Se ei kiristä, ei purista ja lisäksi etuosan rypytys on armelias vatsamakkaroille.



Ainoa asia, mitä mietin, on mekon pituus. Se voisi nimittäin olla 4-5 cm lyhyempi ja on ihan sillä hilkulla, onko minulla "tantta-olo" tämän pituinen mekko päällä. Suunnitelin jo helman lyhentämistäkin, mutta ilmeisesti lyhentämisen lisäksi helmaa pitäisi myös vähän kaventaa, jotta uusi taite ei sojota ulospäin (joskus on toisen hameen kanssa käynyt niin). Hyviä vinkkejä lyhentämiseen/korjaamiseen otetaan vastaan, kiitos!

Römpsäkaulus on kiva, mutta jostain syystä jakku ja villatakki eivät näytä ollenkaan kivalta sen kanssa. Ne jotenkin rypistävät kauluksen kummallisen näköiseksi kasaksi kaulan alle. Niinpä lämmikkeenä käytänkin tarvittaessa pashminaa tai muuta huivia.




















Mekon kuosi itsessään on niin näyttävä, että asu ei juuri koruja kaipasi. Mutta minä kun en osaa olla ilman koruja, niin valitsin melko hillityn setin. Korujen röpelöpinta ja ovaali muoto sopivat mekon kuvioon viemättä kuitenkaan huomiota liikaa.





Tämmöisellä asulla tänään, mukavaa illanjatkoa!

maanantai 3. helmikuuta 2014

Farkut, valkoinen paita ja sininen villatakki

Farkut, paita ja villatakki ovat niitä vaatekappaleita, joissa viihdyn ja joita käytän usein. Näistä komponenteista koostuu myös tämän päivän asut.

Valkoinen kauluspaita ja farkut ovat asukokonaisuuksissa samat, mutta vaihtamalla korkonilkkurit mataliin saappaisiin ja villatakki lyhyeen malliin, yleisilme on aivan erilainen.



Pitkä villatakki on tosi mukava ja kivannäköinen ja se toimii hyvin työasuna. Vapaa-ajalla käytän tätä neuletta aika harvoin, sillä se ei ole kaikista kätevin vaihtoehto joka tilanteeseen: matalat kengät eivät sovi alkuunkaan siihen yhdistettäväksi ja takin pitää olla riittävän pitkä.


Lyhyt villatakki ja matalat saappaat tekevät asusta arkisemman ja rennomman sekä tietysti myös vaivattomamman.




Korut ovat lähes samat asuissa: pelkistetyt, selkeälinjaiset hopeaketjut, joihin olen lyhyen villatakin kanssa yhdistänyt siniset kivikorut kaulaan ja ranteeseen.






Mukavaa viikon alkua!





lauantai 1. helmikuuta 2014

Mustat farkut ja t-paita

Eilisiltainen blininpaisto (resepti ja kuvat tulossa toiseen blogiini viikonlopun aikana) vei sen verran aikaa, että torstain asu jäi päivittämättä, mutta ehtiihän sen nytkin.

Sää oli valokuvia ottaessa sen verran kylmä, että aika pikaisesti tuli kuvaukset hoidettua. Korukuvat piti ottaa sisällä, iho oli sen verran kananlihalla että näytti kuvissa järkyttävältä.

Torstain asu oli rennohko eli mustat bootcut-farkut ja t-paita. Jos ei nyt ihan salonki- niin toimistokelpoiseksi asun teki musta jakku, jossa on hentoa ruudutusta. Jakku on siitä mukava, että se on siisti ja asiallinen, mutta kuitenkin tarpeeksi rento myös vapaa-ajalla pidettäväksi.





Espritin pitkähihaisesta t-paidasta tykkään kovasti. Se on muuten ihan peruspaita, mutta kaula-aukossa on kiva rypytys (näkyy paremmin alla olevassa korukuvassa), joka antaa vähän ilmettä ulkonäköön.




Koruina torstaina oli makeanvedenhelmistä tehty korusetti. Helminauhat eivät ole solmittu perinteiseen tapaan vaan ne on pujotettu vaijeriin. Vaijerin ja helmien epäsymmetrisen muodon vuoksi kaulanauha ei ole niin "ladylike" kuin tyypillinen helmikoru.













Kiva, kun on tullut lisää lunta (varsinkin kun lumityöt hoitaa Puuhis enkä minä!) ja pakkanen laskenut. Rattoisaa viikonlopun jatkoa.