Kukkia ja persikkaa

Kylläpä on ihanaa, kun pääsiäisen johdosta saa nauttia normaalia useammasta vapaapäivästä ja on aikaa levätä ja rentoutua. Reilu kuukausi sitten vaivanneesta flunssasta oli vielä rippeet jäljellä, kun viikko sitten päälle iski uusi flunssa. Tällä kertaa ei onneksi aivan yhtä voimakkain oirein, mutta energiat tämäkin vei ja olen ollut iltaisin aivan vetämättömissä. Onneksi loppuviikkoa kohden olo parani ja pitkästä aikaa innostuin torstaina poseeraamaan asukuvissa. Itse kyllä huomaan kuvista, että nenä punoittaa edelleen ahkerasta niistämisestä.

Kenellekään blogiani seuraavalle ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että jakkujen ohella käytän neuletakkeja todella usein. Viime viikkojen aikana bleiserit ovat tosin jääneet vähemmälle käytölle, mutta neuletakit ovat sitten olleetkin sitäkin ahkerammassa käytössä, melkeinpä päivittäin. Töissä on ollut sen verran viileää, että paidan päälle on ollut pakko lisätä jotain lämmikkeeksi ja neuletakit ovat tuntuneet mukavalta vaihtoehdolta. Sama asu näyttää aivan uudenlaiselta erivärisellä tai -tyylisellä neuletakilla asustettuna. 

Alkuvuonna ostamani kukkapaidan kanssa olen tähän saakka käyttänyt mustaa paksua neuletakkia. Asun sain kuitenkin päivitettyä keväiseksi, kun vaihdoin mustan neuleen vaaleaan. Hennon vaaleanpunainen, persikkaan vivahtava neuletakki oli sopiva valinta, sillä sama sävy löytyy myös paidan monista kukkaväreistä. 

Leppoisaa pääsiäistä ja ihanaa huhtikuun alkua!

Perjantai persikkaisesti

Pikainen blogin päivitys ennen kuin lähden ulos nauttimaan keväisen kauniista säästä.

Eilinen asu jatkoi mun tämän viikon pastelliväristä linjaa, jota en ollut etukäteen suunnitellut. Asu oli jälleen perusyksinkertainen, mutta puuvillaneuleen sekä huivin väri toi itselle mukavan keväisen fiiliksen. Tykkään kovasti puuvillaneuleista:  kylmillä säillä niiden alle voi pukea vaikka parikin kerrosta lämmikkeeksi, mutta ne ovat oikein passeleita Suomen kesäsäähänkin.

Huivin lisäksi en yleensä käytä kaulakorua, mutta nyt yksinkertainen helminauha (tällä kertaa ostettu, ei itse tehty) sopi kokonaisuuteen.

Ostin viikko sitten kimpun fuksian punaisia neilikoita. Kun yhden nuppuisen oksan kukat alkoivat pari päivää sitten aueta, ne osoittautuivatkin lohen punaisiksi. Kiva sattuma, sainpa tehtyä sivupöydälle pikkuasetelman.

 Aurinkoista viikonloppua!

Jälleen persikan sävyä

Niin se on tämäkin viikko vierähtänyt torstaihin saakka ennen kuin ehdin piipahtaa täällä blogimaailmassa. Joka ilta olemme viettäneet vanhassa kodissamme myöhäiseen asti. Varsinainen muutto on jo tehty monta päivää sitten, mutta nyt on ollut hoidettavana se kaikista hitain, hankalin ja tylsin vaihe. Läpikäytävänä ja kuskattavana on vielä niin kellarikomeron kuin ulkovarastonkin sisällöt samoin kuin lukuisat isommat ja pienemmät krääsät, joita ilman tulisi mainiosti toimeen, mutta joita on tullut säilytettyä ja säilöttyä vuosikaudet.

Muutin vanhaan kotiimme tasan kymmenen vuotta sitten ja tuolloin vannoin, että seuraavan muuton aloitan tyhjentämällä ensiksi varastot ja muut "säilöntäpaikat", ja vasta sitten muutetaan varsinaiset tavarat. Mielestäni muutto on nimittäin aivan ihanaa, inhoan vain tuota yleensä aina loppuvaiheeseen jäävää säläkaman setvimistä, joten ajatuksena oli hoitaa ikävin homma heti alkuunsa.

Käytännössä asia ei sitten toteutunutkaan, vaan taas kerran varsinaisen muuton jälkihoitona on ollut ylimääräisen ja jopa turhan tavaramassan selvittely. Enpä voi muuta kuin syyttää itseäni: mitäs olen vuosikausia laiskuuttani laiminlyönyt perusteellisen inventaarion. Tällä viikolla olemme vieneet paljon tavaroita kierrätykseen, osan varastoon ja osa odottaa kuskausta maalle, joten hyvällä mallilla loppujen lopuksi on tämäkin vaihe.

Alkuviikosta maltoin nipistää yli viikon kuvaustauon jälkeen muutaman hetken asukuviin, jotka napattiin ennen kuin aloitimme puuhastelun vanhassa kodissamme.

Jos pitäisi valita jokin yksittäinen vaatekappale, jota olen käyttänyt lukumääräisesti eniten alkusyksyn ajan - pois lukien muuttopuuhissa käyttämäni parit farkut -  voiton veisi yllättäen persikan värinen neule! Yleensä olen syksyisin tykästynyt käyttämään pääsääntöisesti tummia neuleita ja paitoja, mutta tänä vuonna olen poikkeuksellisesti ollut totaalisen kiintynyt tähän puuvillaiseen vaaleaan neuleeseen. Viime aikoina ei ole liiemmälti ollut aikaa tai halua miettiä vaatetusta, ja miellyttävän tuntuinen puuvillaneule on ollut helppo valinta. 
Useimmiten sen seuraksi olen valinnut huivin, jota olen pitänyt myös persikan värisen paitiksen kanssa.

Nyt täytyy siirtyä tori.fi -palveluun; olen tällä viikolla elämäni ensimmäisen kerran myynyt tavaroita ja huonekaluja siellä ja nyt täytyy laittaa uutta tavaraa kaupan.

Huomenna on edessä odotettua vaihtelua viimepäivien ohjelmaan, sillä aion mennä jälleen messuilemaan.
Oikein kivaa viikonlopun odotusta jokaiselle!

Persikan ja sinisen sävyjä

Monet näyttävät siirtyvän syksyn myötä tummempiin asukokonaisuuksiin - niin minäkin. Ennen kaikkea musta ja harmaa sekä niiden lisäksi tummansininen, ruskea ja burgundi ovat niitä värejä, jotka ovat voimakkaimmin  esillä ja tuntuvat mukavimmilta asuissani tällä hetkellä. Joskus täytyy kuitenkin poiketa mukavuusalueelta.

Heinäkuun lopulla ostin persikan värisen neuleen sekä astetta tummemman kauluspaidan syksyä silmällä pitäen. Jälkikäteen kyllä vähän mietitytti, tulenko loppujen lopuksi kuitenkaan käyttämään näitä värejä syysaikaan, yleensä kun miellän persikan sävyn ennemminkin kevät- ja kesäväriksi. Elokuun ajan neule ja paita odottivat kaapissa, mutta syyskuun tullen innostuin niistä ja varsinkin neule on ollut päällä monet kerrat.

Keskiviikkona oli vaihteeksi paitiksen vuoro. Sen seuraksi valitsin siniset housut ja neuletakin, joihin sain sysäyksen huivin väreistä. Huivi on hankinta Keskisen kyläkaupasta, jossa on toisinaan suorastaan huikeita alennuksia. Ihastuin huivin materiaaliin ja kuosiin niin, että tämän kyseisen lisäksi ostin samanlaisen marjapuuron sävyisenä. Suloisen pehmeä, 60% puuvillaa ja 40% silkkiä sisältävä huivi onkin osoittautunut käytössä erittäin miellyttäväksi. Nyt harmittaa, etten ostanut paria muutakin väriä, joita oli myynnissä. Huivin hinta kun oli vaivaiset 2€, mutta jotenkin ajattelin, ettei näin halpa voi olla hyvää! Ainakin toistaiseksi sanonta ei pidä paikkaansa.

Me olemmekin pitkästä aikaa maalla viettämässä pidennettyä viikonloppua enemmän tai vähemmän hyödyllisistä syistä. Toisaalta emme olisi oikein malttaneet lähteä muuttojärjestelyiden keskeltä mihinkään, mutta toisaalta saimmepa tuotua mukanamme tavaroita, joille ei ole käyttöä kerrostaloasunnossa, mutta joita saatamme tarvita landella. Samalla käymme myös Etelä-Pohjanmaalla auttamassa Puuhiksen vanhempia mm. laiturin nostossa.

Tullessamme iltapäivällä oli vielä kaunis ilma, aurinkokin välillä pilkahteli. Maisema möksän rannalla näytti jo kovin syksyiseltä. Nyt  tuulenpuuskat ovat koventuneet ja selvästi myrsky tekee tuloaan, sähkötkin katkesivat juuri. Todennäköisesti tämä ilta sujuu tunnelmoidessa takkatulen äärellä kynttilöiden välossa ilman tietsikaa tai muita sähköisiä välineitä. Tervetullutta vaihtelua sekin.

Ihanaa viikonloppua!