Viikon 22 huiput - pihalta pöytään

Tässä touko-kesäkuun vaihteessa olen ollut aivan innoissani, kun olen päässyt maalla käydessämme hortoilemaan eli keräämään pihalta ja pellolta syötäväksi kelpaavia luonnon antimia. Niinpä viikon huiputkin ovat pihalta pöytään -teeman mukainen.

Toukokuun puolessa välissä harmittelin täällä blogissakin, kun maalla kevät eteni sen verran hitaasti, etten ennakko-odotuksistani huolimatta päässyt heti keräämään raparperia tai nokkosta. Pari lämmintä päivää teki kuitenkin tehtävänsä ja muutama raparperin varsi ehti venähtää niin, että lähtöaamuna sain kuin sainkin niitä muutaman mukaani piirakkaa varten. Tänä viikonloppuna rapskua riitti piirakan lisäksi myös kiisseliin sekä chilillä ja valkosipulilla maustettuun chutneyhin (ohje löytyy täältä). Makean kirpeä chutney sopii oivallisesti grilliruokien lisukkeeksi.

Nokkosesta innostuin toden teolla pari vuotta sitten, jolloin kuivatin sitä ja käytin talven mittaan keittoihin, munakkaisiin ja jopa smoothien sekaan. Viime vuonna lisäsin nokkosta ryöpättynä ohukaistaikinaan, jutun siitä voit lukea täältä. Tänä vuonna olen ehtinyt kiehauttaa tuosta superfoodista keiton, paistaa lettuja ja uutena kokeiluna valmistin feta-nokkospiirakan. Piirakka ylitti odotukseni, tuota herkkua täytyy tehdä ilman muuta heti, kun seuraavan kerran menemme maalle.

Viime kesänä käytin maitohorsmaa ensimmäisen kerran ruuanvalmistuksessa. Nuoret varret valmistin parsan tapaan ja tarjosin paahdetun parmankinkkusilpun ja hollandaisekastikkeen kera (kuva viikon huipuissa vuosi sitten). Heinäkuussa käytin kukkia mm. leivän päällä. Tämän kevään uutena testauksena oli valmistaa horsman varsista keittoa. Valmistin keiton parsakeiton tapaan ja siitä tuli erittäin hyvää. Suosittelen kokeilemaan!

Seuraavaksi odotan, että tonttimme kuusten oksankärkiin ilmestyy uutukaiset vuosikasvaimet. Kerkistä aion viime vuoden tapaan keittää siirappia.
Oletteko te hyödyntäneet raparperin lisäksi muita luonnonantimia?

Maalla oli ihan "pakko" kerätä tuomenoksia maljakkoon. Sisällä tuvassa ne valitettavasti alkoivat heti varista, mutta viileällä verannalla viihtyivät oikein hyvin. Sinne ne jäivät tuoksumaan, kun lähdimme kotiin.

Mukavaa viikkoa!

Viikon 26 huiput

Ihanaa! Toimiva nettiyhteys – ainakin hetkellisesti. Tulimme käväisemään Vilppulan satamassa ja käytän tilaisuutta hyväkseni päivittääkseni blogini. Omilla tiluksillamme netti on ollut pausella jo usean päivän ajan. Satunnaisesti olen onnistunut saamaan yhteyden Instaan iPadilla, mutta tietsikan nettiyhteys tökkii niin pahasti, ettei ole ollut toivokaan päästä bloggeriin, blogloviniin tai facebookiin. Luulisi, että olisin parin edelliskesän kokemuksen perusteella tottunut näihin satunnaisiin muutaman päivän nettikatkoksiin, mutta kun ei. Päinvastoin ne ärsyttävät entistä enemmän.

Mutta nyt varsinaiseen blogipäivitykseen ja menneen viikon huippuihin.

Vaikka kesä on näin pitkällä, innostukseni kukka-asetelmien kokoamiseen sinne sun tänne on jatkunut ja tälläkin viikolla istutin ruukkuihin lisää kesäkukkia. Saunan vanha porras sai uuden elämän kukkatelineenä ja kaivonkannelle sijoitin suuren saviruukun erivärisine kukkineen. Jossain vaiheessa loppukesää saatte katsauksen kaikista tämän kesän istuksistani.

Hyttyskarkoitteet pitävät edelleen pintansa viikon suosituimpana ”kosmetiikka”tuotteena. Huh, miten hyttysiä, noita viheliäisiä kiusankappaleita riittääkin viikosta toiseen. Saisivat jo mun puolestani vähentyä.

 

Viikon asuksi esimerkki siitä, miten joskus voikin olla aivan väärin pukeutunut sääolosuhteisiin nähden. Torstaina aamupäivällä lähdimme käymään Virroilla ja ukkoskuuron jälkeen sää oli edelleen pilvisen sateinen. Ilman muuta ajattelin, että harmaa sää merkitsee myös kylmyyttä. Niinpä farkkujen seuraksi valitsin neuleen, jonka päälle lisäsin takin ja kietaisin huivin kaulaan! Autolle kävellessä alitajuntaisesti noteerasin, kuinka lämmitä oli sateesta huolimatta, mutta tietoinen minäni ei asiaan reagoinut. Virroille päästyämme aurinko alkoi pilkahdella ja lämpötila nousi pitkälti päälle 20. Siinä minä sitten vietin kesäpäivää hikipäissäni ”hyvin” pukeutuneena.

Pienimuotoinen kokeilunhaluni villiyrtteihin ja –vihanneksiin sai jatkoa, kun tällä viikolla käytin pariinkin otteeseen maitohorsman kukkia. Ensin lisäsin niitä raejuustolevitteen sekaan ja lopputuloksena oli oikein maukas leivän päällys. Viikonloppuna sekoitin pihvien seuraksi yrttivoita, johon lisäsin maitohorsman kukkien lisäksi ketunleipää. Hyvää oli sekin.

Onko mitään ihanampaa tapaa aloittaa päivä kuin aamu-uinti? Päivä lähtee pirteästi liikkeelle, kun heti herättyään ja ennen aamukahvia käväisee järvessä. Voi, kun olisikin mahdollista aloittaa päivä näin ihanalla tavalla ympäri vuoden.

Nami, nami – kesän ensimmäiset mustikat maisteltu! Metsän reunasta nappasin mukaan muutaman varvun, kun minkäänlaista keräysastiaa ei sattunut olemaan mukana. Laitoin ne maljakkoon kuistille, jossa ne toimittivat jonkin aikaa kukkakimpun virkaa. Päivällisen jälkeen kannoin pöytään koko komeuden, josta sitten napsimme suuhun makoisia marjoja jälkiruuaksi.

Pionissa on tänä vuonna nuppuja enemmän kuin koskaan ja aukeamisen päästyä alkuun ne näyttävät kehittyvän hetkessä. Toissailtana nuput olivat vielä söpöjä palleroita, tänään ne ovat jo selvästi aukeamassa.

Niistä näyttävät pitävän myös muurahaiset, joita parveilee jokaisessa nupussa. Aiheuttavatko ne jotain haittaa kukille ja pitäisikö niitä karkoittaa Tolu-suihkeella tms.? Vai voiko murkkujen antaa olla?

Suloista sunnuntaita!