Viikon 26 huiput

Ihanaa! Toimiva nettiyhteys – ainakin hetkellisesti. Tulimme käväisemään Vilppulan satamassa ja käytän tilaisuutta hyväkseni päivittääkseni blogini. Omilla tiluksillamme netti on ollut pausella jo usean päivän ajan. Satunnaisesti olen onnistunut saamaan yhteyden Instaan iPadilla, mutta tietsikan nettiyhteys tökkii niin pahasti, ettei ole ollut toivokaan päästä bloggeriin, blogloviniin tai facebookiin. Luulisi, että olisin parin edelliskesän kokemuksen perusteella tottunut näihin satunnaisiin muutaman päivän nettikatkoksiin, mutta kun ei. Päinvastoin ne ärsyttävät entistä enemmän.

Mutta nyt varsinaiseen blogipäivitykseen ja menneen viikon huippuihin.

Vaikka kesä on näin pitkällä, innostukseni kukka-asetelmien kokoamiseen sinne sun tänne on jatkunut ja tälläkin viikolla istutin ruukkuihin lisää kesäkukkia. Saunan vanha porras sai uuden elämän kukkatelineenä ja kaivonkannelle sijoitin suuren saviruukun erivärisine kukkineen. Jossain vaiheessa loppukesää saatte katsauksen kaikista tämän kesän istuksistani.

Hyttyskarkoitteet pitävät edelleen pintansa viikon suosituimpana ”kosmetiikka”tuotteena. Huh, miten hyttysiä, noita viheliäisiä kiusankappaleita riittääkin viikosta toiseen. Saisivat jo mun puolestani vähentyä.

 

Viikon asuksi esimerkki siitä, miten joskus voikin olla aivan väärin pukeutunut sääolosuhteisiin nähden. Torstaina aamupäivällä lähdimme käymään Virroilla ja ukkoskuuron jälkeen sää oli edelleen pilvisen sateinen. Ilman muuta ajattelin, että harmaa sää merkitsee myös kylmyyttä. Niinpä farkkujen seuraksi valitsin neuleen, jonka päälle lisäsin takin ja kietaisin huivin kaulaan! Autolle kävellessä alitajuntaisesti noteerasin, kuinka lämmitä oli sateesta huolimatta, mutta tietoinen minäni ei asiaan reagoinut. Virroille päästyämme aurinko alkoi pilkahdella ja lämpötila nousi pitkälti päälle 20. Siinä minä sitten vietin kesäpäivää hikipäissäni ”hyvin” pukeutuneena.

Pienimuotoinen kokeilunhaluni villiyrtteihin ja –vihanneksiin sai jatkoa, kun tällä viikolla käytin pariinkin otteeseen maitohorsman kukkia. Ensin lisäsin niitä raejuustolevitteen sekaan ja lopputuloksena oli oikein maukas leivän päällys. Viikonloppuna sekoitin pihvien seuraksi yrttivoita, johon lisäsin maitohorsman kukkien lisäksi ketunleipää. Hyvää oli sekin.

Onko mitään ihanampaa tapaa aloittaa päivä kuin aamu-uinti? Päivä lähtee pirteästi liikkeelle, kun heti herättyään ja ennen aamukahvia käväisee järvessä. Voi, kun olisikin mahdollista aloittaa päivä näin ihanalla tavalla ympäri vuoden.

Nami, nami – kesän ensimmäiset mustikat maisteltu! Metsän reunasta nappasin mukaan muutaman varvun, kun minkäänlaista keräysastiaa ei sattunut olemaan mukana. Laitoin ne maljakkoon kuistille, jossa ne toimittivat jonkin aikaa kukkakimpun virkaa. Päivällisen jälkeen kannoin pöytään koko komeuden, josta sitten napsimme suuhun makoisia marjoja jälkiruuaksi.

Pionissa on tänä vuonna nuppuja enemmän kuin koskaan ja aukeamisen päästyä alkuun ne näyttävät kehittyvän hetkessä. Toissailtana nuput olivat vielä söpöjä palleroita, tänään ne ovat jo selvästi aukeamassa.

Niistä näyttävät pitävän myös muurahaiset, joita parveilee jokaisessa nupussa. Aiheuttavatko ne jotain haittaa kukille ja pitäisikö niitä karkoittaa Tolu-suihkeella tms.? Vai voiko murkkujen antaa olla?

Suloista sunnuntaita!

 

Viikon 19 huiput

Tässäpä jälleen otteita viime päivien ajalta.

Toissaviikollahan olimme maalla ja siellä tuli muutaman päivän aikana koettua monta "kevään eka" -juttua: mm. aamukahvit ulkona keinussa, grillikauden avaus ja ruokailut kuistilla toivat mukaan fiiliksen, että kesä on ihan kulman takana.

Innostuin muutama vuosi sitten tekemään grilliruokien lisukkeeksi kasvisnyyttejä ja ne kuuluivat tietysti myös vuoden ensimmäiseen grilliateriaan. Yleensä laitan nyytteihin vaihtelevasti erilaisia kasviksia ja juureksia, joita jääkaapista sattuu löytymään. Tällä kertaa porkkanan, kukkakaalin, kesäkurpitsan, paprikan ja munakoison lisäksi hain pellolta mukaan poimulehtiä. En ole koskaan aiemmin käyttänyt niitä ruuanlaitossa, mutta halusin kokeilla. Olen nimittäin yhä enemmän alkanut innostua villivihanneksista ja pikku hiljaa opettelen niiden käyttöä. Poimulehdet olivat vielä kovin pieniä ja vuohenputkea ja maitohorsmaa en vielä löytänyt lainkaan. Odotan innolla, että seuraavalla kerralla maalla käydessä niitä jo löytyy ja pääsen kokeilemaan niitäkin.

Sää oli niin upea, etten millään malttanut lähteä sisälle keittiöhommiin. Niinpä kannoin vihannekset sun muut tykötarpeet pihalle ja valmistin nyytit auringonpaisteessa. Aurinko lämmitti myös talon kuistin niin, että pystyimme nauttimaan monena päivänä ateriatkin siellä. Sekin yksi kesään kuuluva must-juttu meille.

Ensimmäiset pääskysetkin viettivät yhden päivän pihan sähkölangoilla. 1800-luvun loppupuolella rakennettuun vanhaan navettaan, joka vielä muutaman vuosi sitten toimi hevostallina, saamme joka vuosi monta pääskyspariskuntaa pesimispuuhiin. Näkemämme linnut eivät tosin vielä olleet "omia" pääskyjä, vaan nämä jatkoivat matkaa muutaman tunnin oleskelun jälkeen. Oli silti mukava kuulla niiden visertelyä ja katsella lentopyrähdyksiä.

Viikon paras kirja on ollut Viettelevät villiyrtit teos, jonka sain tytseiltä äitienpäivälahjaksi. He eivät vielä tienneet orastavasta hortoiluinnostuksestani mitään, mutta sattumoisin keksivät hankkia minulle tuon kirjan. Kirjassa on esitelty kymmeniä helposti tunnistettavia ja löydettäviä villiyrttejä sekä annetaan reseptejä ja ohjeita niiden käyttöön. Aivan ihana kirja!

Meillä alkoi kesä myös parvekkeen osalta. Pitkään mietin, laitanko ruukkuihin loppukevään ajaksi orvokkeja, mutta lopulta päädyin hankkimaan niiden sijaan kesäkukkia. Lasitetulla parvekkeella ne viihtyvät jo nyt aivan hyvin. Vaihtelen kesäkukkien väritystä vuosittain: viime vuonna ruukuissa oli punaista ja valkoista, edellisvuonna valitsin pääväriksi keltaisen. Tänä vuonna huomasin päätyväni vaaleanpunaiseen ja valkoiseen sen kummemmin asiaa ennakkoon pohtimatta. Näin nimittäin puutarhaliikkeessä todella kauniin sävyisen daalian, josta intoutuneena hankin muitakin kukkia samoissa sävyissä. Istutin suurimpaan ruukkuun daalian seuraksi pinkin ja valkoisen pelargonin, toiseen ruukkuun laitoin vaaleanpunaisen pelargonin lisäksi marketan ja pienen laventelin. Kukkien lisäksi ostin oliivipuun, josta olen haaveillut jo parin vuoden ajan.

Tiistaina kokoonnuimme kevään viimeiseen wine tasting -iltaan. Illan teemana oli Aromaattiset viinit. Viidestä maukkaasta viinistä mieleisin oli Anselman Riesling Classic, joka sopii hienosti kesäviiniksi ja maistuu vaalean kalan, parsan tai vaikkapa kevyen puffet-pöydän antimien seurana. Maistelulautasemme yhtenä herkkuna oli kupponen kermaisen maukasta nokkoskeittoa. Viime vuonna käytin tuoretta nokkosta vain lettuihin ja nyt palan innosta päästä kokeilemaan niitä keittona. 

Näiden kesäisten kuulumisten myötä kivaa tulevaa viikkoa!