Viikon 3 ja 4 huiput

Tämän päivän räntäsateessa ei uskoisi, kuinka kauniista ja keväisistä päivistä olemme saaneet moneen kertaan nauttia viimeisen parin viikon aikana. Minä olen ainakin ollut aivan kevätfiiliksissä, kun aurinko on lämmittänyt ja talitintit viserrelleet. Olen aina aiemmin ollut sitkeästi sitä mieltä, että päivien pidentymisen huomaa vasta helmikuussa. Mutta jo pari viikkoa sitten, kun tulin kotiin hieman ennen neljää, olin iloisesti yllättynyt, kun laskevan auringon viimeiset säteet valaisivat ja tajusin, että päivän pidentyminen on selvästi havaittavissa. Ihanaa, kun kohta on kevät.

Keväisen oloista oli sää myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa kävimme viime viikolla parin päivän mittaisella visiitillä. Häikäisevä auringon paiste ja pikkupakkanen loivat loistavat puitteet ulkoilulle. Sen verran pakkasta on viime viikkoina kuitenkin ollut, että järven jää kestää hyvin. Mekin kävimme autolla hurauttamassa jäätietä pitkin järven poikki. En muista, olenko koskaan ajellut järven jäällä.

Parin viikon aikana ruoka on ollut aika merkittävässä roolissa tavalla tai toisella. Kaikki alkoi siitä, kun olin toissaviikolla eräässä tutkimuksessa, jonka johdosta olin vuorokauden täysin ravinnotta. Lisäksi paastovuorokautta edelsi viikon mittainen ajanjakso, jonka aikana en saanut syödä mm. siemenellisiä marjoja tai vihanneksia ja myös kokojyvätuotteet olivat pannassa. Viikko on loppujen lopuksi kovin lyhyt aika, mutta noinkin lyhyen ruokarajoitteisen ajan jälkeen hyvä ruoka ja ennen kaikkea marjat, tomaatit, tuorepuurot, leivät ym. maistuivat entistä paremmilta. Arkisin olemme syöneet kevyesti ja kasvispainotteisesti esim. kasvispihvejä, lämmintä feta-lehtikaalipinaattisalaattia jne., mutta viikonloppuisin olemme herkutelleet.

Myös maalla saimme jälleen kerran nauttia maukkaista aterioista. Perinteisen hirvipaistin ja kalan lisäksi sain maistaa harvinaista herkkua, nimittäin karhun lihaa. 1980-luvulla muistan syöneeni karhua ravintola Saslikissa, mutta ei minulla ollut minkäänlaista mielikuvaa, miltä se maistui. Anopin valmistama liha oli oikein mureaa ja hyvää, vaikka olin erittäin yllättynyt sen miedosta mausta. Olin kuvitellut, että lihassa maistuisi paljon voimakkaammin riista.

Käynti Keskisen kyläkaupassa kuuluu aina ohjelmaamme appivanhempien luona käydessämme. Tällä kertaa ostokset jäivät aika vaatimattomiksi ja mukaan tarttui lähinnä kosmetiikkaa, esim. Essencen tuotteita, joita ostan joka kerta joskus itselle, toisinaan tyttärille tai kummitytölle.

Keskisen käynnillä itselleni asettamani ostoskielto piti, enkä sortunut vaatehankintoihin. Toisin kuitenkin kävi, kun käväisin Stockmannilla. Nahkainen biker-takki on ollut pitkään ostoslistalla ja kun nyt satuin näkemään sellaisen mukavassa alennuksessa, oli takki "pakko" ostaa.

Lopuksi vielä muutama kuva perjantailta, jossa aloiteltiin kiinalaisen uudenvuodenviettoa ja juhlistettiin kukon vuoden alkamista. Mukavaa, kun kaupungilla järjestetään tällaisia tapahtumia.

Tammikuu on oikeastaan sujunut ihan kivoissa merkeissä. Silti on ihanaa, kun huomenna on epäsuosimani kuukauden viimeinen päivä.

Hyvää kukon vuotta!

Viikon 53 huiput

Tuntuupa oudolta, kun elämme uuden vuoden ensimmäisiä päiviä ja silti viikkonumerointi jatkaa vanhan vuoden kulkua. No, eipä vuodessa ole kovin usein 53 viikkoa. Viimeksi näin oli kuusi vuotta sitten, seuraavan kerran vuonna 2020. Olipa viikkonumero mikä tahansa, sunnuntaiseen tapaan tässä viikkokooste.

Pistäydyin alennusmyynnissä tällä viikolla toisenkin kerran ja nyt löysin kivan takin. Olen kaivannut mustan villakangastakkini rinnalle vaaleampaa ja lyhyempää versiota. Nyt sellainen löytyi; malliltaan hyvin simppeli ja koruton. Jopa pari nepparia jäävät piiloon takin ollessa kiinni.

Sanonta halvalla ei saa hyvää pitää useimmiten paikkaansa, mutta joskus kohdalle sattuu poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön. Yhdessä marraskuisessa viikkokoosteessa mainitsin ostaneeni edullisen Essence-sarjan luomiväripaletin Keskisen kyläkaupasta.

Kivojen värisävyjen lisäksi luomiväri on käytössä osoittautunut huipputuotteeksi, joka mennen tullen peittoaa monet kalliimmat tuotteet. Väri levittäytyy hyvin ja pysyy luomilla iltaan saakka, vaikka olen monesti unohtanut aamupöpperössä pohjustaa luomet ennen luomivärin levitystä. Jälkikäteen harmitti, etten syksyllä ostanut muita värisävyjä, en nimittäin ole löytänyt Essencen tuotteita mistään täältä pääkaupunkiseudulta. Onnekseni joulukuussa löysin tuotteita Porvoosta, Brunnbergin myymälän viereisestä Tokmannista ja sain hankittua tyttärille ja itselleni ruskeasävyiset paletit. Valitettavasti muuten meikkivalikoima oli melko suppea, sillä monet tuotteet tai oikeat sävyt olivat loppuneet. Kokeilisin luomivärin lisäksi mielelläni muitakin tuotteita. Oletko törmännyt Essencen meikkeihin pääkaupunkiseudulla? Annapa vinkki, mistä niitä saisin.

Vaikka jouluherkuttelua ei kovin montaa päivää kestänut, välipäivien kevyempi ruokavalio - tuorepuurot, smoothiet, rosollin jämistä tehty sosekeitto ja kvinoalla höystetty salaatti - tuntuivat oikein mukavilta. Uudenvuoden ja viikonlopun aikana sorruin jälleen herkutteluun. Hyvien, mutta ei niin kevyiden ruokien lisäksi en voinut vastustaa Brunnbergin suklaita tai jouluksi hankittuja konvehteja, joita kaapissa oli edelleen jäljellä. Nyt arki astuu peliin myös elintapojen osalta ja ruokavalio täytyy palauttaa raiteilleen.

Joko teillä joulu on laitettu talteen odottamaan ensi vuotta? Tammikuu on mielestäni vuoden tylsin kuukausi: kevääseen on vielä matkaa, on pimeää ja yleensä kamalan kylmä. Niinpä meillä kuusi, joulukoristeet ja -valot saavat olla loppiaiseen saakka tuomassa vielä hetken valoa ja iloa. Se on kyllä ihanaa, että tänään olemme saaneet kunnon lumipeitteen!

Jenni Vartiaisen myötä mukavaa viikon alkua!