Huivikauluspaita

Torstaina pää oli vielä lomatunnelmissa ja orientoituminen arkirytmiin oli tahmeaa. Kyllähän se siitä sitten taas lähti rullaamaan, mutta aamu ja aamupäivä takkuili enemmän tai vähemmän. Vaatteiden valintakin oli vaikeaa, kun urheiluvaatteiden sijaan piti keksiä jotain fiksua päälle pantavaa. Seisoskelin paitiskaapin edessä ja plarasin hame- ja housuhenkareita saadakseni inspistä päivän pukeutumiseen. Mikään ei sytättänyt. Lopulta käteen sattui paita, joka osoittautuikin mainioksi vaihtoehdoksi. Paita ja hame yhdistelmä oli juuri sitä mitä kaipasin: erittäin simppeli, mutta samalla siisti kokonaisuus.

Hameen ja paidan lisäksi asu ei kaivannut muuta - ei jakkua, neuletta tai liiviä. Paidan kaulus on niin huivimainen, että en lisännyt edes näyttävää kaulakorua koristeeksi. Ohut ketju kaulaan sekä ranne- ja korvakorut riittivät.

Paita on hankinta muutaman vuoden takaa, mutta sen käyttö on ostosta lähtien rajoittunut työasuihin, johtuen varmaan huivimaisesta kauluksesta, joka on tuntunut hippuisen liian ladylike'lta vapaa-ajalla. Mutta eipä paita näytä yhtään hullummalta mustien farkkujenkaan kanssa. Täytyypä ottaa paita aktiivikäyttöön.

Rentoa viikonlopun jatkoa!

Vaaleanpunainen ruutupaita rennommin

Viikko sitten julkaisin kuvia vaaleanpunasävyisestä ruutupaidasta asiallisessa toimistoasussa. Näissä kuvissa sama paita (ja helmikorut) on osa rentoa vapaa-ajan asukokonaisuutta. Toissa lauantaina edellispäivän jakku vaihtui neuletakkiin, siistit harmaat housut kapeisiin vetoketjuhousuihin ja korolliset saapikkaat mataliin nilkkureihin. Sen lisäksi jätin paidan helman housujen päälle, joka lisäsi entisestään asun rentoa fiilistä.

Paita oli mukana lomareissullakin ja olin kuvitellut käyttäväni sitä joku ilta päivällisellä yhdistettynä joko valkoiseen poolopuseroon tai neuletakkiin. Suunnitelmaksi jäi: olin tapani mukaan pakannut aivan liikaa vaatteita mukaan ja päädyin aina ihan muihin kokonaisuuksiin.

Meillä on vielä jokunen tunti aikaa ennen lähtöä Kuusamon lentokentälle, joten taidan piipahtaa ajankuluksi Rukan kylän kaupoissa.

Kivaa keskiviikkoa!

Sinisessä asussa

Tänään oli tarkoitus tehdä viikkokatsaus talviloman tähän astisista fiiliksistä ja kuvista. Reippaan laskettelupäivän jälkeen energia ei kuitenkaan riitä käymään läpi viikon aikana otettuja kuvia, vaan sen sijaan julkaisen asukuvapostauksen, jonka otokset olen valkannut ennen lomaani.

Jos edellisessä jutussani oli mulle vieraampaa väriä eli murrettua vihreää, niin nyt palaan takaisin omaan värimaailmaani - siniseen. 

Tummansiniseen mokkajäljitelmäjakkuun olen totaalisen ihastunut. Sen liehukekaulukset antavat ilmettä virallisempaan hame-tai housukokonaisuuteen. Toisaalta jakku tuo rentoa ryhdikkyyttä farkkuasuun ja näyttää hyvältä jopa kuluneiden risafarkkujen seurana. Tällä kertaa jakku toimi osana toimistokelpoista asua yhdistettynä kapeisiin housuihin ja valkoiseen t-paitaan.

Kaulakorusta, korviksista sekä ranneketjusta koostuva korusetti on omaa suunnitteluani sekä tuotantoani. Sinisistä kivihelmistä halusin tehdä korut, jotka olivat kevyen ilmavat ja joissa malli antoi tilaa kivien sinisävyjen vivahteille.  

Mukavaa alkavaa laskiaisviikkoa!

Eläinkuosia ja oliivinvihreää

Oliivinvihreää ja eläinkuosia - siinä elementtejä, joita en ihan heti olisi uskonut itseltäni löytyvän. Vihreä väri, varsinkin murrettuna, samoin kuin hauskat kuosit näyttävät muiden yllä kadehdittavan hyviltä. Minä en ole kuitenkaan tuntenut oloani kovin kotoisaksi niissä, mutta viime viikolla tulin kuitenkin hankkineeksi molempia.

Ensin bongasin nilkkurit. Niitä oli myynnissä myös mustana, mutta syystä tai toisesta oliivinvihreät näyttivät paljon paremmilta. Sirosta ulkonäöstä huolimatta lesti oli yllättävän tilava ja kenkä tuntui jalassa erittäin mukavalta. Nilkkurit saivat uuden omistajan.

Seuraavasta kaupasta löytyi paitis. Hypistelin sitä pariin otteeseen kierrellen välillä kaupassa muualla. Kun palasin paidan luo kolmannen kerran, tajusin: perskuta, paidassahan on juuri ne samat värit kuin hetki sitten ostamissani kahdessa nilkkuriparissa. Mitäpä asiaa enää sen kummemmin pohtimaan, paita päätyi mukaan.

Kuviopaitiksen sekä nilkkurit yhdistin niiden ensikäytöllä tummanharmaaseen hameeseen. Sen verran harvoin käytän vihreää, ettei kätköistä löytynyt saman sävyisiä koruja, täytyypä laittaa tekolistalle.  Hopeaketjut saivat tällä kertaa kelvata.

Rentouttavaa viikonloppua!

Vaaleanpunainen ruutupaita

Perjantain kokonaisuus oli mulle niin tuikitavallinen perusasu - farkut ja jakku. Tähän toimistokelpoiseen luottokomboon on helppo turvautua silloin, kun ei ehdi tai viitsi keskittyä aamulla vaatevalintoihin. Harmaan jakun seuraksi valitsin pitkästä aikaa harmaat suoralahkeiset farkut ja hippusen väriä asuun toi ruutupaidan vaaleanpunainen väri. Ruutupaidat ovat mun heikkous, enkä voinut vastustaa, kun näin tämän ohuen flanellipaidan jossain tallinnalaisessa vaatekaupassa.

Korviin ja kaulaan ripustin sirot hennon vaaleanpunaiset helmikorut.

Niin ihastunut olen pehmeään viimeviikkoiseen paitahankintaani, että paitis oli ylläni myös lauantaina ja pakkasinpa sen mukaan myös lomalle. Kuvia lauantain asusta sitten jossain vaiheessa.

Minä suunnistan pikapuolin kohti lentokenttää ja Rukan maisemia.
Näin kaunis näköala aukeni parvekkeeltamme neljä vuotta sitten. Nyt säätiedotus ei ole luvannut yhtä kauniita ilmoja, mutta eipä se haittaa; loma on silti aina lomaa.

 Mukavaa keskiviikkoa!

Viikon 4 ja kuukauden huiput

Tammikuun viimeinen päivä - mahtavaa!
Vaikka musta on aivan ihanaa, että meillä on neljä vuodenaikaa, en ole laisinkaan talvi-ihminen ja talvikuukausista tammikuu on se kaikista pahin. Vuoden vaihtuessa edessä oleva kuukausi tuntuu loputtoman pitkältä, pimeän ankealta ja kylmältä. Edes päivien pidentyminen ei vielä tunnu ja näy, toisin kuin helmikuussa. Niinpä yritän tammikuulle keksiä kaikenlaista mukavaa ajanvietettä. Loppumaisillaan oleva kuukausi olikin loppujen lopuksi ihan mukava ja täynnä erilaisia toimintoja, tapahtumia ja tekemisiä. Tässä katsaus tämän viikon ja tammikuun high-lighteihin.

Keskiviikkona kävimme ystävättäreni kanssa Tallinnassa. Teimme vastaavanlaisen reissun vuosi sitten ja tuolloin totesimme, että lyhytkin irtiotto työ- ja kotiympyröistä tekee oikein hyvää.
Laivayhtiöksi olimme valinneet Eckerön, jotta meillä olisi useampi tunti aikaa shoppailuun. Paljon päivän aikana ehdimmekin, mutta taas kerran aika loppui kesken. Kaupoissa oli vielä viimeiset rippeet alennusmyynneistä meneillään ja jonkin verran oli tullut kevätuutuksiakin, joten olisimme ihan mielellämme jatkaneet kiertelyä pidempääkin. Mukavia löytöjä sieltä teinkin: mulle niin tyypillisen ruutupaidan sekä ei-niin-tyypillisen eläinkuosipaidan. Lisäksi jälleen kerran pitsipaitoja, tällä kertaa mustat pitsit saivat jäädä kauppaan, sen sijaan valkoinen ja punainen tarttuivat mukaan.

Kaikista tyytyväisin olen kuitenkin kenkäostoksiini. Mulla on viime kuukaudet ollut vähän hankaluuksia jalan kanssa ja pakon sanelemana olen opetellut käyttämään matalampia kenkiä. Ainahan ei kenkien mukavuus ole vain koron korkeudesta kiinni, mutta silti yhä useammin olen päätynyt korkkareiden sijaan matalampiin kenkiin. Nyt kun eteen sattui paritkin nilkkurit, jotka olivat jalassa todella mukavat, en voinut jättää niitä kauppaan.

Tallinnan matkan lisäksi tammikuuhun on mahtunut paljon muutakin. Rauhallisten koti-iltojen vastapainoksi on ollut kyläilyjä sekä tapaamisia kavereitten ja läheisten kanssa. Meillä on käynyt vieraita parinakin viikonloppuna; viikko sitten isompi porukka ja tänä viikonloppuna istuimme iltaa vähän pienemmällä kokoonpanolla. On ollut kummitytön synttärit ja eilen "lapset" kävivät pitkästä aikaa syömässä.

Kuukauden puolessa välissä piipahdimme Etelä-Pohjanmaalla, lisäksi on ollut Lux Helsinki -tapahtumaa, matkamessuilua sekä viininmaistelua.

Tammikuun aikana olen päässyt taas lenkkeilyn makuun ja paukkupakkasista huolimatta tein pitkiä kävelyitä lähiympäristöön. Nautin suunnattomasti, kun merenranta on vuosien jälkeen taas kävelymatkan päässä.

Sitruunavesilasillisen nauttiminen on kuulunut monien aamurutiineihin jo pitkään, minä tulen tämän asian kanssa jälkijunassa. Minäkin olen vuosien ajan juonut lasillisen vettä tyhjään vatsaan aamuisin, mutta yleensä olen maustanut veden muutamalla marjalla, hedelmälohkolla tms. Viikon-kahden aikana olen ihan hurahtanut sitruunaveteen. Sekoitan lasilliseen vettä puolikkaan sitruunan mehun ja juon sen ennen aamukahvia.

Olen joskus vuosia sitten kokeillut SingStar-peliä jossain työpaikan tiimi-illassa. Hauskaa oli, vaikka melodiat eivät aina ihan kohdalleen osuneetkaan. Nyt lainasimme veljeni perheeltä yhden SingStar-levyn sekä mikrofonit ja eilen innostuimme laulaa lurittamaan. Tyttäreni oli haka, hän voitti jokaikisen kappaleen, jonka lauloi. Tässä vedämme Puuhiksen kanssa antaumuksella Anna Puun C'est la vie biisiä. Onneksi kirjastohuoneemme kohdalla ei ole seinänaapureita, heh!

Oletko koskaan laulanut SingStaria? Kannattaa kokeilla, se on tosi kivaa!

Me lähdemme keskiviikkona Rukalle talviloman viettoon. Yritän tehdä sieltä käsin päivityksiä tänne blogiin, mutta katsotaan, miten käy.

Oikein mukavaa helmikuun alkua!

Tbt - maksimekko kesähelteellä

Joulun maissa siirtelin kuvia tietokoneelta ulkoiselle kovalevylle ja huomasin, että mulla on muutamia julkaisemattomia asukuvia. Niitä nyt sitten julkaisen silloin tällöin Throwback thursdayn hengessä.

Viime kesästä jäi mielikuva, että ainakin kesä- ja heinäkuu olivat melko viileitä. Ainakin yksi helleviikkoloppu näytti kuitenkin olleen, kuvatietojen mukaan kuvat on otettu 4.7. Yhtään en muista, minne olin lähdössä, mutta sään on täytynyt ollut erittäin kuuma. Minä kun en lämpimälläkään säällä hevin poistu kotoa hihattomissa paidoissa tai mekoissa ilman, että otan varmuuden vuoksi mukaan ohuen paidan tai huivin olkapäiden suojaksi.

Toissa kesänä innostuin maksihameista ja -mekoista ja käytin niitä erittäin usein. Viime kesänä sen sijaan pitkät hameet jäivät kaappiin lähes tyystin: edelliskesän suosikkini, musta maksihame, oli päällä vain muutaman kerran ja kuvien hihatonta raitamekkoa käytin kerran tai kaksi. Sinänsä outoa, sillä tykkään maksihameista, kun ne ovat niin huolettomia ja mukavia päällä. 

Hopeasta ja valkoisista makeanvedenhelmistä tehdyt korvikset ja riipuksen tein jokunen vuosi sitten. Jostain syystä miellän ne kesäkoruiksi ja tykkään yhdistää setin kepeiden kesävaatteiden kanssa.

Muutama kuukausi ja pääsemme jälleen nauttimaan kesästä ja lämmöstä.

Ihanaa torstai-iltaa!