Ripaus sinistä

Eilisen harmaan ja sateisen päivän asu oli jälleen kerran pääosin mustaa. Jakun ja t-paidan väliin puin kuitenkin vaaleansinisen kauluspaidan, joka toi hieman väriä tummaan kokonaisuuteen. Olen tykännyt kovasti näistä keväällä hankkimistani mustista housuista ja ne ovat olleetkin kovassa käytössä. Ne olisivat mukavamman näköiset avokkaiden kanssa, mutta kun iltapäiväksi oli luvattu vesisadetta, laitoin jalkaani avokkaita umpinaisemmat kengät.

Sininen väri toistui myös kellossa ja kaulakorussa, joka on tehty suorakaiteen muotoisista lasipaloista.

Eilen illalla meillä oli jälleen viiniklubin kokoontuminen. Aiheena oli näin kesän kynnyksellä "Mökki-sommelierin Five-pack eli viisi viiniä, joilla loistat mökillä, puutarhassa, lounaalla, illalla ja vieraiden kanssa". Maisteltavanamme oli yksi kuohuviini, kaksi valkoviiniä, punaviini sekä jälkiruokaviini, jotka illan isäntä sommelier Samuil Angelov oli meille valinnut.

Maistelulautasella oli teemaan sopien kesäherkkuja eli savulohta, grillimakkaraa, mansikkaa ja valkosuklaamoussea. Lisäksi kokeilimme suolan, sokerin ja sitruunan vaikutusta viinien hapokkuuteen ja makeuteen.

Suosikeikseni nousivat saksalainen valkoviini Schloss Schönborn Rheingau Riesling sekä punaviini Chateau Ste Michelle Syrah. Monikäyttöistä rieslingiä isäntämme suositteli etenkin kotimaisten vaaleiden järvikalojen seuraksi, mutta se sopii mainiosti myös vaikkapa makkaran kyytipojaksi. Amerikkalainen punaviini puolestaan on loistava rasvaisten grilliruokien, BBQn ja jopa lohen kanssa nautittuna.

Lämpenevää viikon jatkoa!

Käynti vähän suuremmassa kyläkaupassa

Muutaman mökkipäivän aikana silmät ja mieli tottuivat vasta kevääseen heräilevään, melko värittömään luontoon. Kotiin palatessa tuntui ihan uskomattomalta, että kevät on jo näin pitkällä. Nautin ihan suunnattomasti luonnon heleästä vihreydestä ja iltojen valoisuudesta.

Möksäkäyntimme oli aika vauhdikas ja täynnä toimintaa, mutta silti touhuilujen lomassa piipahdimme eräänä päivänä Etelä-Pohjanmaalla appivanhempien luona, jonne matka mökiltä kestää vain noin tunnin. Heitä oli mukava tavata pitkästä aikaa varsinkin kun samalla saimme vietettyä ennakkoon äitienpäivää.

Paluumatkalla mökille kävimme pyörähtämässä Tuurin kauppakylässä. Edellisestä käynnistä onkin lähes vuosi aikaa, ja kun joskus olen tehnyt sieltä mukavia vaate-, kenkä- ja nahkalöytöjä, oli taas kiva käydä katsastamassa, mitä kaupoissa oli tarjolla.

Minulla on pari asustetta, joihin on jos ei nyt aivan viha-rakkaussuhde niin ainakin halua-en haluasuhde. Nämä ristiriitaisia tunteita herättävät kohteet ovat valkoiset avokkaat ja haalarit, jotka molemmat miellän niin -80-luvun tuotteiksi, etten tiedä, haluanko niitä omakseni jälleen kerran. Taisi tulla aikoinaan käyttökiintiö täyteen.

Valkoisia avokkaita mieleni on tehnyt hankkia jo parin kesän ajan ja olen sovitellut niitä jalkaani useat kerrat. Joka kerta kengät ovat jääneet kuitenkin hankkimatta, niin nytkin. Vaikka on ne kyllä niin nätit...

Ihastuin tämän jumpsuitin vinosti kulkevaan vetoketjuun ja epäsymmetriseen kaula-aukkoon. Haalari olisi helposti asustettavissa niin juhlakäyttöön kuin arkisempiinkin tilaisuuksiin ja se olisi mukava päällä. Ja tiesin heti, mitkä kengät ja korut siihen yhdistäisin, jos käyttäisin sitä eräässä toukokuun tilaisuudessa. Jostain muistin kätköistä mieleen nousi kuitenkin myös haalarin epäkäytännöllinen puoli, joten jumpsuitin hankinta jäi edelleen mietinnän alle.

Jotain tuli sentään ostettuakin. Raidallista Eny'n kesämekkoa olin kokeillut aikaisemmin Stockmannilla, mutta en ollut ihan varma, onko se kuitenkaan niin mun juttu, että tulisin käyttäneeksi sitä useammankin kuin yhden kerran. Nyt kun mekon hinta oli alle kolmasosan alkuperäisestä, pitihän se mukaan napata. Sitä en ihan kyllä ymmärrä, miten Stockkan oman merkin tuote voi olla myynnissä etelä-pohjalaisessa pikkupuodissa ja vielä alkuperäisellä hintalapulla varustettuna.

Mustat kangaskengät ostin mökkijalkeiksi, mutta otin ne sittenkin mukaan kotiin. Niille on käyttöä myös kaupunkiolosuhteissa.

 



Vielä muutama fiilistelykuva möksältä. Toivottavasti ehdimme vielä toukokuun puolella käydä siellä uudelleen.

P.S. Nyt muutamaa päivää myöhemmin alkaa tuntua siltä, että vaaka alkaa kallistua yhä enemmän niin kenkien kuin haalarinkin osalta hankinnan puolelle. Katsotaan, kuinka loppujen lopuksi käy.

Onko joitain vaatteita tai asuja, jotka uudelleen muotiin tultuaan herättävät teissä vastaavia ristiriitaisia tunteita?

Hyvää viikon alkua!

Mökkityyliä ja -hommia

Päivät hurahtivat maalla hirvittävää vauhtia, kun tehtäviä riitti enemmän kun niitä viitsi/jaksoi/huvitti tehdä. Tavallisten koti- ja sisähommien lisäksi varsinkin ulkona töitä riitti yllinkyllin. Puhummekin, että ei meidän mökillä päivisin mitään lomaa tai vapaa-aikaa vietetä vaan työleirimeiningillä mennään.

Ohjelmassa oli haravointia, marjapensaiden tukemista, puiden kaatoa ja pilkkomista, oksien polttamista, saunan lämmitystä ja veden kantoa. Puiden kaataminen ja hakkaaminen on yleensä meillä perinteisesti miesten töitä, mutta kun en ole koskaan aikaisemmin kokeillut moottorisahalla sahausta, piti sitä testata. Se oli kivaa!

Aherruksen vastapainoksi osasimme kyllä laiskotella ja hemmotella itseämme vaikkapa brunssin merkeissä. Ja iltaisin oli mukava nauttia saunan jälkeen takkatulen loimusta lueskellen tai neuloen. Unohdin ottaa lehtiä mukaani, eikä paikallisessa pienessä kyläkaupassa muotilehtiä myydä. Nytpä bongasin sieltä uusimman Cosmopolitanin, vautsi.

Möksäpukeutumiseni onkin sitten oma lukunsa. Tärkeintä mökkipukeutumisessa on vaatteiden käytännöllisyys ja mukavuus. Vaatteissa täytyy olla riittävästi liikkumatilaa, jotta puuhastelu niissä on miellyttävää ja niiden täytyy olla niin rennot, ettei tarvitse joka hetki varoa likaantumista tai repeytymistä. Minulla onkin ihan konkreettisesti mökkivaatteita eli puseroita, housuja, paitoja ym. joita käytän vain maalla ja kotiin tuon ne vain pestäväksi. Jotkut vaatteista on niitä, jotka olen poistanut (jo vuosia sitten) ”kaupunkikäytöstä” ja tuonut maalle, toisaalta olen myös hankkinut esim. farkkuja vain möksäkäyttöön. Näissä kuvissa asut ovat jotakuinkin kuvauskelpoiset, mutta useimmiten kuljen niin kamalissa vetimissä, ettei niillä kehtaa lähteä edes kyläkaupalla käymään saatika julkaista kuvissa.

Minun äitienpäivä meni mökkeillessä ja sovimme, että vietämme sitä tyttärien kanssa jälkikäteen. Toivottavasti teillä oli ihana äitienpäivä! Oikein mahtavaa äitienpäiväiltaa!

Terveisiä Pirkanmaalta!

Täällä sitä vietetään kevään ensimmäisiä mökkipäiviä maaseudun rauhassa. Tai jos ihan rehellisiä olleen, emme vielä tällä reissulla yövy mökissämme vaan rannalta parinsadan metrin päässä olevassa päätalossa. Teoriassa mökissämme voisi jo majailla, mutta sähkölämmityksestä huolimatta se on vielä näillä keleillä aika kylmä. Saunomassa olemme kuitenkin käyneet siellä joka ilta ja talviturkkikin tuli jo heitettyä, vaikka vesi on ihan tolkuttoman kylmää, noin 7 asteista. Olen aika ylpeä itsestäni, että olen viime ja tänä vuonna uskaltautunut järveen jo toukokuussa. Yleensä emmin jopa juhannuksena, voiko uimaan mennä, jos vesi ei ole yli 20 asteista.

On ollut jännä huomata, miten paljon myöhemmässä kevään tulo täällä on. Vaikka välimatkaa pääkaupunkiseudulle ei ole kuin kolmisensataa kilometriä, kevät on vasta puhkeamassa. Pajussa, tuomessa sekä syreeni- ja marjapensaissa on sentään jo vihreät lehden alut, mutta eilen ja toissapäivänä otetuissa kuvista huomaa, ettei koivikko viheriöi vielä lainkaan.

Lopuksi vielä muutama kuva asusta, joka oli ylläni maalle tullessa. Kun edessä on muutaman tunnin automatka, valitsen vaatteet, jotka ovat mahdollisimman mukavat päällä. Useimmiten matkavarustukseni koostuukin farkuista sekä neuleesta tai collegesta. Huivi puolestaan suojaa niskaa mukavasti auton ilmastoinnin puhallukselta. Olen niin monta kertaa saanut niskan kipeäksi vedosta, että käytänkin huivia aina pidemmillä matkoilla.  

Kirjava kassi on matkakäsityölaukkuni. Olen ihan aloittelija neulonta- ja virkkaustöissä, mutta jotain yksinkertaista käsityötä yritän aina väsätä. Automatka sujuu niin rattoisasti neuloen tai virkaten. Elämäni ensimmäiset villasukat opettelin tekemään viime syksynä, samoin kuin isoäidin neliöitä, joita virkkaan, jos muuta käsityötä ei ole kesken. Automatkojen aikana onkin tullut väkerrettyä jo yli 20 paria erilaisia kaksivärisiä neliöitä, mutta vieläkään en tiedä, mihin loppujen lopuksi ne käytän. Hauskaa niitä on kuitenkin tehdä.

Sää on ollut mitä mainoin, mutta tänään on sadellut pitkin päivää, joten pihatöitä ei ole päässyt tekemään. Sen sijaan täytyy lähteä siivoamaan mökkiä talven jäljiltä kesäkuntoon. Jos vaikka jo ensi kerralla olisikin niin lämmintä, että voisimme ”muuttaa” päätalosta möksälle viikonlopun viettoon.

Mitä viikonloppu- ja äitienpäiväsuunnitelmia teillä on? Ihanaa viikonloppua!

Kokovalkoisessa

Olen aina tykännyt valkoisista vaatteista, mutta varsinkin parin-kolmen viime vuoden aikana valkoisten vaatteiden käyttöni on lisääntynyt entisestään. Tosin talvella valkoiset vaatteet rajoittuvat kauluspaitoihin tai neuleisiin. Mutta mitä lähemmäksi kesä tulee, sitä enemmän tulee etsittyä valkoista ylle. Valkoisesta on tullutkin minulle kesäkauden ”musta” ja monesti saatan pukeutua koko valkoiseen asuun.

Yhdistän mielelläni asuun valkoisen eri sävyjä, esim. puhtaan valkoista ja kerman sävyjä.

Sävyvaihtelu tuo mielestäni kokonaisuuteen vaihtelevuutta ja mielenkiintoa.

Tällä kertaa asuni koostui valkoisista farkuista ja t-paidasta, joihin yhdistin luonnonvalkoisen jakun. Jakussa on pieniä ”nyppyjä” ja muutamia pikkupaljetteja, jotka tekevät pinnasta elävän. Joustavan kankaan johdosta kaulukseton jakku tuntuu enemmänkin neuletakilta kuin bleiseriltä.

 

Paljetit kimaltavat heikosti valon osuessa niihin ja näyttävät korut luovat kokonaisuudesta helposti liian krumeluurin. Koruiksi valitsinkin pelkistetyt helmikorut, jotka eivät kilpaile takin kuosin kanssa.

Seuraavat blogipostaukset tulevatkin sitten ihan eri tunnelmista ja maisemista, nimittäin kevään ensimmäiseltä mökkireissultamme. Joko teillä on mökki- tai veneilykausi päässyt alkuun?

Maanantaina mustassa

”Nytkö muka kevät” –sää yhdistettynä maanantain "Ei-mitään-päällepantavaa” – ja ”Mikään-asu-ei-innosta –oloon loi haasteita päivän vaatevalintaan. Loppujen lopuksi päädyin mekkoon, tällä kertaa mustaan trikoiseen. Mekko olikin päivän tunnelmaan sopiva valinta: helppo, kun ei tarvinnut pohtia yhteensopivuuksia ja lisäksi mukava päällä.

Mekko toimii hyvin ilman vyötäkin, tänään kuitenkin kaipasin vyötä tuomaan ryhtiä kokonaisuuteen. Tai ainakin itselläni oli sen kanssa ryhdikkäämpi olo.

Polvien alle ulottuvaa poplaria tykkään käyttää hameiden kanssa varsinkin epävakaisella säällä. Pitkä takki suojaa hameenhelmoja ja lämmittääkin hiukan enemmän kuin lyhyempi malli. Tarvittaessa, kuten tänään, puen sen alle ohuen neuletakin lämmikkeeksi.

 

Mekossa on mattapintaiset hopeanväriset napit, joten korvakoruiksi valitsin myös mattahopeaa. Niiden lisäksi laitoin ainoastaan leveän rannerenkaan.

Kivaa maanantaita!

Tavallisen päivän tavallinen asu

Perjantain asu oli "tavallisen päivän tavallinen asu" eli hillityn värinen ja konstailematon pusero+housut+neuletakki -yhdistelmä. Jostain syystä olen käyttänyt viime aikoina paljon asun perusvärinä vaalean harmaata yhdistäen siihen milloin minkäkin väristä asustetta. Näin eilenkin, jolloin ylläni oli samat housut ja kengät kuin muutama päivää aikaisemmin yhdistettynä vaaleanpunaiseen. Nyt pysyttelin neutraalilla linjalla ja valitsin harmaan paidan lisäksi valkoisen neuletakin. Auringosta huolimatta sää oli sen verran viileä, että neule olikin ihan tarpeen nahkatakin alla.

Lupsakkaa lauantai-iltaa!