Muutaman mökkipäivän aikana silmät ja mieli tottuivat vasta kevääseen heräilevään, melko värittömään luontoon. Kotiin palatessa tuntui ihan uskomattomalta, että kevät on jo näin pitkällä. Nautin ihan suunnattomasti luonnon heleästä vihreydestä ja iltojen valoisuudesta.
Möksäkäyntimme oli aika vauhdikas ja täynnä toimintaa, mutta silti touhuilujen lomassa piipahdimme eräänä päivänä Etelä-Pohjanmaalla appivanhempien luona, jonne matka mökiltä kestää vain noin tunnin. Heitä oli mukava tavata pitkästä aikaa varsinkin kun samalla saimme vietettyä ennakkoon äitienpäivää.
Paluumatkalla mökille kävimme pyörähtämässä Tuurin kauppakylässä. Edellisestä käynnistä onkin lähes vuosi aikaa, ja kun joskus olen tehnyt sieltä mukavia vaate-, kenkä- ja nahkalöytöjä, oli taas kiva käydä katsastamassa, mitä kaupoissa oli tarjolla.
Minulla on pari asustetta, joihin on jos ei nyt aivan viha-rakkaussuhde niin ainakin halua-en haluasuhde. Nämä ristiriitaisia tunteita herättävät kohteet ovat valkoiset avokkaat ja haalarit, jotka molemmat miellän niin -80-luvun tuotteiksi, etten tiedä, haluanko niitä omakseni jälleen kerran. Taisi tulla aikoinaan käyttökiintiö täyteen.
Valkoisia avokkaita mieleni on tehnyt hankkia jo parin kesän ajan ja olen sovitellut niitä jalkaani useat kerrat. Joka kerta kengät ovat jääneet kuitenkin hankkimatta, niin nytkin. Vaikka on ne kyllä niin nätit...
Ihastuin tämän jumpsuitin vinosti kulkevaan vetoketjuun ja epäsymmetriseen kaula-aukkoon. Haalari olisi helposti asustettavissa niin juhlakäyttöön kuin arkisempiinkin tilaisuuksiin ja se olisi mukava päällä. Ja tiesin heti, mitkä kengät ja korut siihen yhdistäisin, jos käyttäisin sitä eräässä toukokuun tilaisuudessa. Jostain muistin kätköistä mieleen nousi kuitenkin myös haalarin epäkäytännöllinen puoli, joten jumpsuitin hankinta jäi edelleen mietinnän alle.
Jotain tuli sentään ostettuakin. Raidallista Eny'n kesämekkoa olin kokeillut aikaisemmin Stockmannilla, mutta en ollut ihan varma, onko se kuitenkaan niin mun juttu, että tulisin käyttäneeksi sitä useammankin kuin yhden kerran. Nyt kun mekon hinta oli alle kolmasosan alkuperäisestä, pitihän se mukaan napata. Sitä en ihan kyllä ymmärrä, miten Stockkan oman merkin tuote voi olla myynnissä etelä-pohjalaisessa pikkupuodissa ja vielä alkuperäisellä hintalapulla varustettuna.
Mustat kangaskengät ostin mökkijalkeiksi, mutta otin ne sittenkin mukaan kotiin. Niille on käyttöä myös kaupunkiolosuhteissa.
Vielä muutama fiilistelykuva möksältä. Toivottavasti ehdimme vielä toukokuun puolella käydä siellä uudelleen.
P.S. Nyt muutamaa päivää myöhemmin alkaa tuntua siltä, että vaaka alkaa kallistua yhä enemmän niin kenkien kuin haalarinkin osalta hankinnan puolelle. Katsotaan, kuinka loppujen lopuksi käy.
Onko joitain vaatteita tai asuja, jotka uudelleen muotiin tultuaan herättävät teissä vastaavia ristiriitaisia tunteita?
Hyvää viikon alkua!
