Viikon 39 huiput

Viime päivät olemme viettäneet maalla. Ilma on ollut erittäin suosiollinen, useimpina päivinä olemme saaneet nauttia vuoden aikaan nähden erittäin lämpimästä säästä.
Syksy on edennyt muutaman päivän aikana huikeasti, josta hyvänä esimerkkinä pihapiirin mustamarja-aronia. Tullessamme siinä oli vasta muutama lehti kellastumassa, nyt se suorastaan hehkuu keltaisen ja punaisen sävyjä. Järvimaisemakin on jälleen kerran innoittanut kuvaamaan upeita auringonlaskuja ja heijastuksia peilityynestä pinnasta. Vesi on mun mittapuun mukaan jo tosi kylmää, hädin tuskin 11 astetta, mutta saunomisen yhteydessä olen kuitenkin uskaltautunut järveen.

Päiviin on kuulunut hyvin perinteisiä syyshommia. Sienimetsällä olen käväissyt pari kertaa, mutta kovin pienenlaiseksi ovat saaliit jääneet. Kantterellejä löytyi sen verran, että niistä sain parille henkilölle pienen muhennoksen. Suppilovahveroita sain hieman reilummin, mutta lähes sateeton syyskuu on vaikuttanut niidenkin kasvuun. Monet löytämistäni sienistä olivat pienen pieniä ja osa suorastaan kuivunut pystyyn.

Tontilla sekä sen ympärillä on paljon lehtipuita ja yksi suurista syysurakoista onkin haravointi. Se on mielestäni ihan kivaa puuhaa, varsinkin, kun lehdet ovat kuivia ja kevyitä, kuten nyt. Hyötyliikunta on useana päivänä näkynyt myös Polarin mittarissa, kun aktiivisuustoteuma on ylittänyt reippaasti 200 prosentin rajan.

Perjantaina lähdin käymään Seinäjoella ja siellä kohteenani oli käsityömessut. Lähes 300 näytteilleasettajan joukossa oli monta yrittäjää, joiden hienoihin tuotteisiin ole tutustunut aiemmin Helsingin tai Tampereen messulla. Mukana oli kuitenkin lukuisa määrä käsityöalan taitajia, joiden tuotteet olivat minulle täysin uusia. Ostin mm. tarvikkeet helppotekoiseen ponchoon.

Kesäkukat jaksavat syksystä huolimatta kukoistaa.

Kuulaan kaunista lokakuun alkua!