Viikon 20 huiput

Vanha klisee ajan nopeasta kulumisesta pitää aivan paikkansa, mutta aina kun ylimääräinen pyhäpäivä katkaisee normaalin arkiviikon, tuntuu, että viikko suhahtaa entistäkin nopeammin. Vastahan keräilin kuvia edellistä viikkopostausta varten ja nyt on jo uuden sunnuntaikoosteen aika.

Terassimme on vielä suurimmalta osin kunnostamatta kesää varten: kalusteet ovat öljyämättä enkä ole narsissien jälkeen orvokkeja tai muita kukkia istuttanut. Aurinkovarjon sentään laitoimme jo paikoilleen ja toin sisältä ruukussa olevan äitienpäiväruusun pöydän koristukseksi. Tänään olikin ensimmäinen kerta, kun viihdyimme suojaisan lämpimällä terassilla parisen tuntia nauttien kevätauringon luomasta lämmöstä. Tuuli ei käynyt pihallemme ollenkaan ja oli niin lämmin, että siellä tarkeni t-paidassa. Ihanaa!

Eilen meidän piti alunperin lähteä kaupungille tutkailemaan ravintolapäivän anteja. Paljon mukavampana vaihtoehtona kävimmekin sen sijaan päiväkahvilla veljeni luona, jossa kälyni oli 12- ja 3-vuotiaiden pikkuapulaistensa kanssa loihtinut makoisia muffineja kahvipöytään.

Illan suussa korkkasimme grillikauden avatuksi myös kotona. Viikko sittenhän aloitimme grillikauden landella, ja eilen viileähköstä säästä huolimatta otimme myös kotigrillin käyttöön. Näin alkukaudesta mikään ei maistu niin hyvältä kuin grillatut herkut. Kevään ja grillikauden edetessä on aina kiva kokeilla jotain uutta, mutta nämä muutamat ensimmäiset kerrat grillaamme meille hyvinkin perinteisiä ja tuttuja elementtejä; lihaa, kalaa tai kanaa vihannesten kera.

Olohuonekin sai vihdoin viimein kesävärityksen ja valkoiset talviset tekoturkiksiset tyynynpäälliset ja torkkupeitto vaihtuivat kevyempiin versioihin ja musta tehosteväri hempeämpään. Viime vuonna vaalean yleisvärityksen piristeenä oli kirkasta pinkkiä, tänä vuonna pohdin vaaleansinisen, turkoosin ja vaaleanpunaisen välillä. Lopulta päädyin hentoon vaaleanpunaiseen ja kätköistä löytyikin entuudestaan sopivia tyynyjä ja peittoja. Maanantain Ikean käynnillä ostin vain yhden uuden tyynynpäällisen. Näillä väreillä on hyvä ottaa kesä vastaan.

Kuka viitsii tuoda Euroopan toiselta laidalta servettejä ja vielä säilöä niitä muutama vuosi raaskimatta ottaa käyttöön? No minä!
Tunnustan, että olen aikamoinen jemmari tavaroiden säilytyksen suhteen. Vaikka siivoan kaappeja ja varastoja säännöllisesti, kaappeihin voi silti unohtua vaikka sun mitä. Aika ajoin teenkin sitten hyviä löytöjä niin vaatekaapista kuin muualtakin. Viimeisin omituinen löytö keittiön puolelta olivat servetit, jotka toin kolmisen vuotta sitten Amsterdamin Van Cogh Museosta. Mielestäni Almond Blossom -taulun kuosiset servetit sopivat niin loistavasti Teema-astiastoomme, joten paketti oli ihan pakko tuoda kotiin. Eipä tullut heti otettua niitä käyttöön, joten hyvin ovat olleet tallessa näihin päiviin saakka.

Hamsterina olossa on välillä toinenkin puolensa. Onnistun monesti säilömään tavaroita niin hyvään paikkaan, että itsellänikin on haasteita niiden löytämisessä, jemmaan nimittäin jostain syystä välillä tavaroita ihan johonkin muualle, missä niiden paikka on. Näin on käynyt mm. valkoisten tennareiden kanssa.

Mulla on paritkin nahkaiset sneakersit, joita etsin jo viime kesänä jokaisesta mahdollisesta paikasta. En löytänyt. Eivätkä ne ole löytyneet tänäkään keväänä. Niinpä olen jo moneen kertaan käynyt kokeilemassa uusia vastaavia kenkiä, mutta aina jättänyt ne ostamatta, sillä toivon, josko vanhat vielä jostain putkahtaisivat esiin. Reilu viikko sitten maalle mennessä pysähdyimme matkalla Orivedellä ja kävimme Lidlissä. Sieltä bongasin valkoiset tennarit, jotka ostin lähinnä möksäkengiksi. Ne tuntuivat kuitenkin niin hyvältä jalassa, että toinkin ne kotiin. Nyt olen sitten ehtinyt jo useampaankin kertaan tepastella halpis-tennarit jalassa ja yllättävän mukavilta ne tuntuvat edelleen. Kengät saavatkin luvan kelvata vielä jonkin aikaa, kunhan vielä kerran pengon kellarikomeron. Jos vanhat sneakersit edelleen pysyvät teillä tietymättömillä, voin hyvällä omalla tunnolla hankkia uudet nahkaiset tilalle.

Keväisen aurinkoista viikkoa!