Virroilla satamapuistossa

Meillä ei ole venettä, en ole purjehtinut saatika viettänyt lomiani veneillen, mutta siitä huolimatta venesatamat ovat mielestäni vastustamattoman viihtyisiä paikkoja. Niiden tunnelmassa on jotain selittämättömän viehättävää, johtunee se sitten meren tai järven läsnäolosta, rennosta meiningistä ja jostain muusta, jota en ole pystynyt tarkemmin hahmottamaan. Maalla, suht lyhyen ajomatkan päässä tiluksistamme, on useampia venesatamia, joissa on mukava piipahtaa nauttimassa kesätunnelmasta. Yksi mieluisimmista visiittikohteistamme on laivaranta Virroilla, joka toimii kesäaikana niin vierasvenesatamana kuin höyrylaiva s/s Tarjanteen päätesatamanakin. Satamassa on suosittu rantaterassi Baarpuuri, jossa kävimme lounaalla pari päivää sitten kauppareissun yhteydessä. Terassilta käsin oli mukava seurata lasten uimakoulua ja muuta rantaelämää.

Satama-alueella on myös kaunis rantapuistoalue vehreine istutuksineen ja lampineen. Sen lisäksi että se tarjoaa hienot näköalat, näin bloggaajan ja asukuvien kannalta maisemat ovat ihanteelliset asukuvauksiin; vaihtelevia taustoja riittää yllin kyllin. Enpä sitten malttanut olla hyödyntämättä näitä ja otimme kuvia tuon päivän asusta, joka oli mukavaa ja maalle sopivaa perussettiä eli farkut ja neuletakki.

Jos liikutte Virroilla päin, käykääpä tutustumassa myös sen satama-alueeseen.

Mukavaa perjantai-iltaa!

Viikon 30 huiput

Viime viikko oli mitä kesäisin, lämpötila pysytteli ihanan korkeissa lukemissa yltäen välillä jopa hellelukemiin ja ainakaan meillä maalla ei edes tuuli viilentänyt ilmaa niin kuin monesti kesän aikana on käynyt. Myös omat puuhasteluni olivat hyvinkin kesäisiä - marjoja, mattoja ja muuta kesäisen mukavaa.

Viime vuonna suorastaan ahmin mansikoita, joita kävimme poimimassa läheiseltä mansikkatilalta useampaan otteeseen. Tänä vuonna olemme saaneet nauttia ylenpalttisesti vadelmista. En ole koskaan nähnyt villivadelmapuskia niin täynnä marjoja kuin nyt ja niitä olenkin poiminut talven varalle useamman kilon. Ihanaa, kun tässä vaiheessa kesää voi aamuisin käydä hakemassa takapihalta marjoja aamupuuron, -smoothien tai -jugurtin joukkoon.

Aurinkoiset ilmat ja lämmin järvi suorastaan houkuttivat matonpesuun ja niinpä päätin pesaista päätalon keittiön sekä eteisen räsymatot perinteiseen tyyliin laiturilla järven rannalla. Mäntysuovan ja juuriharjan avulla matoista tulikin kirkkaan puhtaat. Mäntysuovan nykyversio vaikuttaa lähes tuoksuttomalta eikä näppituntumakaan ole läheskään niin "saippuainen" kuin ennen muinoin. Puhdistusaine on varmaan siten ympäristöystävällisempi, mutta silti jäin pikkuisen kuitenkin kaipaamaan putipuhtaiden mattojen nostalgista mäntysuovan tuoksua.

Mielestäni vähintään kerran kesän aikana pitäisi viettää mansikoita ja kuoharia -hetki, jolloin voi täysin rinnoin rentoutua ja nauttia kesän tunnelmasta laiturilla. Mansikoita emme tähän hätään saaneet, mutta toisen matonpesu-urakan päätteeksi paistattelimme päivää ja nautimme lasit kuoharia kesän kunniaksi.

Lähikylällä on ollut vuosikausien ajan tapana järjestää heinämarkkinat heinäkuun viimeisenä lauantaina. Se on aina ollut mukava happening, jolloin paikalliset asujat sekä mökki- tai veneasukkaat ovat voineet kokoontua yhteisen toiminnan merkeissä. Perinteisten herkku-, käsityö- ja kirpparimyyjien lisäksi tänäkin vuonna mukana oli hurmaava alpakkapari, miten kauniit silmät niillä oli! Rapsutusten lisäksi pääsin jopa syöttämään porkkanaherkkua toiselle komistuksista.

Ihanaa kesän jatkoa!

Sinivalkoista

Viime viikkojen aikana asukuvia on tullut napsittua vähemmän kuin koskaan ja noistakin kuvista monet ovat vielä julkistamatta. Nämä kuvat sinivalkoisesta asukokonaisuudesta otimme lähes kolme viikkoa sitten.
Hellepäivän päätteeksi tuntuu hassulta julkaista kuvia, joissa olen pukeutunut pitkään neuletakkiin, mutta tuolloin heinäkuun ensimmäisellä viikolla se oli tarpeen lyhythihaisen mekon seurana. Huoleton raitamekko ja mukavan pehmeät loaferit olivat oiva asu, kun lähdin piipahtamaan Jumbon kauppakeskuksessa.

Käyttämäni mustat käsilaukut tuntuvat usein vähän turhan suurilta, ja olen jo jonkin aikaa kaivannut laukkua, jota voisi käyttää myös crossbodyna. Kuvien sininen laukku on ollut aika passeli; siihen mahtuu paljon tavaraa, mutta litteänä ja pitkähihnaisena se on erittäin kätevä. Vastaavan tyylinen musta laukku on siis ollut hakusessa ja ajatuksena oli käydä mm. katsastamassa, löytyisikö Stoccan alennusmyynnistä uusi käsilaukku.

Kantikas rannekoru on omaa suunnitteluani sekä toteutustani kesäkuun kurssin aikana.

 

Sopivaa laukkua ei tällä erää löytynyt – ei alennuksella eikä normihintaan. Enkä oikein jaksanut innostua muutenkaan aletarjonnasta. Mukaan tarttui ainoastaan Noomin t-paita, jonka pääntien ympäröivään sinikukkaiseen kuviointiin ihastuin.

Upeaa viikon jatkoa!

Viikon 29 huiput

Heinäkuu on hurahtanut blogimaailman kannaltakin enemmän tai vähemmän lomatunnelmissa ja viimeisten parin-kolmen viikon aikana olemme viettäneet aikaa maalla-kotona-maalla-kotona -meiningillä. Mitään sen ihmeempää ei ohjelmaan ole kuulunut, mutta aika on silti kulunut siivillä.

Nyt otteita viime viikoilta ja aloitetaan kuluvasta viikonlopusta. Useimmat lähtevät viikonlopun viettoon maalle, me sen sijaan tulemme monesti maalta käymään kotona nimenomaan viikonlopuksi, niin nytkin. Rauhallisen maalaiselon jälkeen on mukava käydä "ihmisten ilmoilla" fiilistelemässä kaupunkielämää. Eilen lähdimme käymään Helsingin Hernesaaressa, jossa tosiaan riitti väkeä. Löyly oli täpötäynnä, eikä ihme. Pilvisestä ilmasta huolimatta sää oli mukavan lämmin ja Löylyn terassilla oli mukava istuskella nauttimassa hulppeista näköaloista merelle ja Eiranrannan suuntaan.

Tänään vietimme muutaman viihtyisän tunnin lähistöllämme sijaitsevalla nurmialueella leppoisan oleskelun ja picnicin merkeissä. Kerrankin minäkin maltoin nautiskella oleskelusta hyvän kirjan parissa keskellä päivää.

Parin viime viikon ykkösherkkua on ehdottomasti ollut mustikkapiirakka. Kyllä pakastemustikoista tehtynäkin piirakka maistuu, mutta tuoreista marjoista valmistettuna piirakka on aivan toista luokkaa. Vaikka tätä kesäherkkua olemme nauttineet moneen otteeseen, siihen ei vieläkään ole kyllästynyt. Seuraavaksi odottelen vadelmien ja viinimarjojen kypsymistä, ne eivät vielä pari päivää sitten maalta lähtiessämme olleet kerättävässä kunnossa.

Olen tykännyt kovasti W7-sarjan meikkisiveltimistä, joita olen hankkinut kevään aikana useita erilaisia. Meikkituotteista sen sijaan ei minulla ole juurikaan kokemusta. Nyt ne olivat huimassa alennuksessa, joten päätin kokeilla sarjan irtopuuteria, luomiväriä sekä luomen pohjustusvoidetta. Ensikäytön kokemus oli ihan positiivinen. Luomen pohjustusvoide toimi hyvin luomivärin alla, mutta helmiäishohteinen koostumus kirkastaa kivasti ihan sellaisenaan.

Aurinkoista heinäkuun viimeistä viikkoa!

Keskiviikon kokomusta asu

Viime viikolla vietimme kotona muutaman päivän suihkien sinne sun tänne. Yksi tärkeimmistä ja ennen kaikkea mukavimmista asioista oli kuitenkin yhteinen päivällinen lastemme kanssa, kun onnistuimme pitkästä aikaa saamaan kaikki neljä eli tyttäreni ja Puuhiksen pojat yhtäaikaa kokoon. Tyttäreni viettävät synttäreitään heinäkuussa, ja juhlistimme yhteisellä ravintolaillallisella nuorimmaiseni alkukuun synttäreitä muutaman päivän viiveellä ja vanhimman synttäreitä etukäteen.

Päivällä olin pukeutunut punaiseen, josta asukuvat julkaisinkin muutama päivä sitten. Illaksi asu vaihtui kaupungille lähtiessä kokomustaan. Kotihousujen mukavuuden vertaiset liituraitahousut saivat seurakseen sifonkisen kesäpaidan sekä ohuen pitkän neuletakin. Kotoa lähtiessä nappasin varmuuden vuoksi mukaan pashminahuivin, joka olikin ihan tarpeen illan viiletessä.

Mulla jatkuu edelleen kausi, jolloin käytän useimmiten hopeakoruja ilman korukiviä tai -helmiä. Tämän korusarjan suunnittelin ja tein kesäkuun Kankaanpään kurssilla.

Nuorten kanssa valitsemme yleensä paikan, jossa on rento ja mukava tunnelma sekä monipuolinen ruokalista myös gluteenittoman ruokavalion osalta. Nyt päädyimme kokeilemaan Pizzeria ja Spagetteria MorriSon'sia, jossa en ollut aikaisemmin käynytkään. Annokset olivat oikein maukkaita ja niin reilun kokoisia, että niin minulta kuin tyttäriltäkin jäi suuri osa annoksesta syömättä. Niin hyvin maistui niin pääruoka kuin jälkiruokakin, että kuvaamisen muistin vasta siinä vaiheessa, kun olin kaapinut viimeisetkin rippeet Tiramisusta suuhuni. Ehkä ensi kerralla muistan kuvata annokset alkuruuasta jälkkäriin.

Ennen tämän päiväisiä rankkasadekuuroja pionit olivat vielä upeassa kunnossa.
Aurinkoisia kesäpäiviä!

Keskiviikon punainen asu

Keskiviikkona lähdin hoitelemaan yhtä sun toista asiointia, sitä kun tuntuu aina riittävän reilun viikon maalla oleskelun jälkeen. Kun ajelimme vanhan kotimme tienoilla, teimme pikaisen päätöksen käydä katsastamassa, miltä entinen asuinalueemme näyttää. Jos jotain kaipaan vanhoilta kotikulmiltamme, se on kävelytie, joka sivusi tonttiamme. Hiekkatiellä on otettu lukuisia asukuvia; valaistus oli yleensä aina erinomainen, luonnon kumpuileva maasto puuportaineen antoi mahdollisuuden vaihteleviin kuvauskulmiin ja vuodenaikojen mukaan muuttuva luonto loi mainiot puitteet erilaisille taustoille kuviin. Kuvauksen helppoutta ja mukavuutta lisäsi myös se, että tämä kaikki oli vain muutaman metrin päässä ulko-ovestamme.

Kotoa lähtiessä ei tullut mieleenkään asukuvien napsiminen, mutta en voinut vastustaa kiusausta, kun tallustelimme tutuissa maisemissa. Asu sinänsä oli hyvinkin arkinen: farkut, ohut harvaneuloksinen paita ja Converset. Ei siis kovin kuvauksellista, mutta ah niin mukavaa!

Punainen väri tuntui ihanan piristävältä ja jälleen kerran ihmettelin, miksi en tule käyttäneeksi sitä useammin. Illaksi tosin väri taas muuttui, kun asu vaihtui raikkaan punaisesta kokomustaan. Siitä sitten kuvia myöhemmin jossain vaiheessa.

Pirtsakkaa viikonloppua!

Pitsihameessa

Valkoinen A-linjainen hame on löytö vuoden takaa. Olin jo parina aiempana kesänä haikaillut valkoisen hameen perään ja käynyt sellaista muutaman kerran jopa etsimässä. Mieleistä ei etsimällä löytynyt, kunnes viime kesänä alennusmyynnistä bongasin pitsikuvioisen puolihameen. Tykästyin oitis niin hameen malliin kuin kuosiinkin, vaikka vähän arvelutti, onko hame liian "pitsinen" arkikäyttöön. Käytännössä se on osoittautunut kuitenkin monikäyttöiseksi; asusteita vaihtamalla se soveltuu niin rentoon vapaa-ajanmenoon kuin vaikkapa jakun kanssa siistiksi toimistoasuksi.

Juhannusviikon alkupuolella yhdistin hameeseen mustan t-paidan sekä tennarit. Nahkatakki olisi ollut kivan rouhea vastakohta hempeälle hameelle, mutta se olisi ollut säähän nähden aivan liian kuuma. Niinpä nahkan sijaan valitsin ylleni mustan farkkutakin.

Hyvää viikon jatkoa!