maanantai 5. tammikuuta 2015

Loppiaista odotellessa




Välipäivät sujuivat kohdallani oikein rennosti ja ilman aktiivirannekettakin tiedän, että viikko hurahti jopa liiankin leppoisasti. Oikein hävettää, että useampana päivänä rannekkeen ilmoittama tavoitetaso ei täyttynyt, vaikka aikaa ja mahdollisuuksia liikkumiseen olisi ollut. Aktiivisen päivittäisen liikunnan sijaan olen lukenut, laiskotellut ja ennen kaikkea napostellut herkkuja. Leffoja ja katsomatta jääneitä sarjajaksoja olen tuijotellut tallennuksesta ja vuokraversioina enemmän kuin yleensä koko kuukauden aikana. Eilen tosin asiat olivat jo toisin ja kylläpä pitkä kävelylenkki ja paluu kevyempään ruokailuun sekä herkuttelun poisjättäminen tuntuikin hyvältä.
Parin viikon aikana vuorokausirytmikin heitti härän pyllyä; luin tai tuijottelin tv:tä myöhään yöhön, jonka johdosta aamuheräämiset venyivät. Nyt onkin sitten vaikea tottua normaaliin päivärytmiin ja aamulla en meinannut millään saada itseäni ylös sängystä ajoissa. Mutta eiköhän normirutiinit taas lähde rullaamaan, kun loppiainen toimii pehmeänä laskuna arkeen.

Käynnistysvaikeuksia tuntuu olevan myös pukeutumisen suhteen. Asuvalintaa ei yhtään huvittanut tänään miettiä, joten vetäisin päälleni "perusunivormun" eli mustat housut ja mustan neuleen. Paksu turkoosin ja vaaleanruskean sävyinen kuviohuivi toimi mukavana lisälämmikkeenä tällaisella pakkasella. Toihan se samalla myös väriä kokonaisuuteen.




Huivi pysyi mukavasti paikoillaan, kun kiinnitin sen toisen olan puolelta rintaneulalla. Lehden muoto sopii mielestäni hyvin huivin paisley-kuvioihin.
Vaahteranlehtineula oli ensimmäisiä hopeakoruja, joita tein aloitellessani koruharrastuksen lähes 15 vuotta sitten. Tykkään kovasti tammesta ja niitä kasvoi useita silloisen kotimme lähellä. Niistä se ajatus rintaneulaankin syntyi.



Niin se on joulu ohi ja pyhäpäiväkausi saadaan huomenna päätökseen. Koti on siivottu joulusta ja rekvisiitta varastoitu odottamaan ensi vuotta. Joulun ajan punaiset ja punavalkoiset tyynyt ja koristeet saivat väistyä ja tilalle vaihdoin mustaa. Edellinen mustan tehostevärin kausi oli toissa talvena, joten väri tuntuu taas oikein mukavalta vaihtoehdolta.

Punaiset Iittalan tuikutkin siirsin jo kaappiin, mutta Maria Drockilan lintukynttilä palaa vielä parhaillaankin.
Lokoisaa loppiaista!


14 kommenttia:

  1. Tosi kaunis huvi, joka on ihan sinun värisesi huivi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana! Vähän kyllä mietin huivia ostaessa, onko sen turkoosi hieman liian vihertävä mun makuuni (luonnossa se nimittäin taittaa enemmän vihreään kuin kuvissa), mutta olen loppujen lopuksi tyytyväinen hankintaan.

      Poista
  2. Upea huivi ja näyttävän näköinen tuolla tavalla käytettynä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halusin "sitoa" huivin jotenkin, mutta vyö ei oikein istu suorakaiteisen huivin kanssa. Rintaneula sen sijaan toimi hyvin.

      Poista
  3. Huivihan tuo perusasuun aivan uuden lookin :) kaunis huivi tosiaan ! Samanlaista laiskottelua ja rytminsekoitusta täälläkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos huivia käyttää näin, se tosiaan peittää allaolevan asun ja vie huomion. Eipä silloin pusorossakaan tarvitse mitään jujua olla.

      Poista
  4. Mikäs on loppiaista odotellessa tuollaisen huivin kanssa. Se on todella upea ja kaunis. Ja turkoosi sopii sinulle hyvin.
    Lempeää loppiaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaisina päivinä tai kausina, kun pukeutumisideat ovat vähissä, näin iso huivi tai shaali toimii kätevänä asun peittäjänä. Lähes ihan sama, mitä yksiväristä laittaa päälle ja peittää sen sitten isolla huivilla.

      Poista
  5. Kaunis huivi ja kauniisti olet sen sitonut. Kiitos vaan kivasta vinkistä, että näinkin voi huivin kiinnittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huivi on kiva kiinnittää vaihteeksi näin, kokeilepa.

      Poista
  6. kaunis huivi! ei oteta stressiä vaikka nämä välipäivät ovatkin menneet laiskotellessa / joskus on vaan niin kiva relata :)

    kivaa loppiaisen jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskottelusta ei tosiaan kannata stressata, ehkä sitä vain on niin tottunut jatkuvaan touhuamiseen, jotta laiska lököily tuntuu oudolta.

      Poista
  7. Upea huivi, solki, saappaat ja kaikki. Ja ihanaa että sun nassukin näkyi kaikissa. Ja rakastan noita punaisia Aaltoja. <3

    Tunnelmallista loppiaista. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaiset Aallot on ihania, en vaan oikein osaa pitää niitä esillä muulloin kun jouluna.

      Poista