tiistai 27. helmikuuta 2018

Ruutujakku

Ruutukuosiset vaatteet ovat mun heikkous ja olen ollut oikein iloinen, kun ruudullisia jakkuja ja housuja on ollut kaupoissa tarjolla jo pidemmän aikaa. Mustavalkoisen jakkupuvun housut ja bleiseri ovat näkyneet asukuvissa useamman kerran ja ne ovatkin olleet lempivaatteitani viimeisten kuukausien aikana. Tammikuun alennusmyynneissä innostuin ruskean sävyisistä ruutukuoseista ja yksi hankinnoistani oli kuvissa näkyvä jakku. 


Kaksirivinen napitus ja etuosan pystylaskokset tuovat jakkuun poikkeavan säväyksen. Värinsä puolesta jakku on ollut oikein kiva ruskeaan tai beigeen yhdistettynä, valkoinen paita ja farkut puolestaan luovat raikkaamman vaikutelman. 







Meillä on töissä ihan järkyttävän kylmä, ja varsinkin eilen viikonlopun jälkeen sisäilma tuntui tavallistakin viileämmältä. Alan olla vähän kyllästynyt vetämään ylleni monta vaatekerrosta ja odotan hartaasti, että säiden lämmitessä myös toimistossa tarkenee kuvien kaltaisella asulla. Täytyypä lähteä kokeilemaan, miltä bleiseri näyttää, jos alle laittaa ohuen neuleen. 

Hyvää pakkasviikon jatkoa!









torstai 22. helmikuuta 2018

Lämmintä pakkasella

Viime viikolla en tainnut "osata" pukeutua oikein ja riittävän lämpimästi, sillä viikonloppuna sain flunssan, jota olen sitten potenut koko alkuviikon. Onneksi tällä kertaa vilustuminen ei iskenyt täysin voimin, joten ei ole tarvinnut jäädä kotiin sängyn pohjalle potemaan. Tänään olo on ollut jo paljon parempi ja kotiin tultua innostuin poseeraamaan viikon ensimmäisissä asukuvissa. 

Tällä viikolla olen osannut varautunut paremmin toimiston viileyttä ja ilmastointia vastaan ja päivän asu kuvaakin hyvin viikon pukeutumisen kahta ohjenuoraa: mahdollisimman lämmintä sekä kerrospukeutuminen. Jakun, neuletakin tai paksun neuleliivin alle olen pukenut aluspaidan, pitkähihaisen t-paidan ja neuleen. Kuulostaa paljolta, mutta vaatetusta ole ollut yhtään liikaa. Eipä ole kylmyys vaivannut flunssasta huolimatta yhtään. 







Tuntuupa virkistävältä, kun vielä viiden jälkeen on valoisaa ja auringon viimeiset säteet osuvat parvekkeelle. 

Hauskaa loppuviikkoa!



lauantai 17. helmikuuta 2018

Viikon fiilis ja päivän asu

Takana on äärimmäisen mielenkiintoinen ja antoisa, mutta kieltämättä samaan aikaan melkoisen väsyttävä viikko, sillä aloitin maanantaina työt uuden työnantajan palveluksessa. Uusia nimiä, kasvoja, tehtäviä, asiaa ja muistettavaa on tulvinut tajuntaan joka päivä enemmän kuin aivot pystyvät vastaanottamaan. Iltaisin olenkin ollut aivan rätti poikki väsynyt, eikä energiaa ole riittänyt kuin pakollisiin kotitöihin. Pois lukien kesätyöt tai yrityskaupan myötä muuttuneet työnantajat olen työurani aikana vaihtanut hommia viitisen kertaa ja kokemuksesta tiedän, että tilanne tasaantuu parin-kolmen viikon jälkeen. Tuolloin toimenkuva ja tehtävät ovat selkiytyneet, lähimpien työkavereiden lisäksi tutuksi on tullut monia muita kollegoja ja työpaikalla osaa liikkua eksymättä muuallekin kuin omaan huoneeseen, vessaan tai lounaspaikkaan. 

Yhtä ainokaista asukuvaakaan ei tällä viikolla ole otettu; poseeraamisen sijaan kotiin tultuani olen paljon mieluummin vaihtanut mukavan kotiasun päälleni saman tien. Muutamia aiemmin napattuja asukuvia on kuitenkin julkaisematta, joten laitan niitä tänne pikku hiljaa.


Valkopohjainen kukkapaita on yksi Tallinnan aleostoistani. Tummapohjaisten kukkakuosien joukossa tämä vaalea paita herätti huomioni ja tarkemman katselmuksen jälkeen ihastuin siihen ikihyväksi hihojen johdosta. Paidan kaulukseton etuosa on hyvin pelkistetty ja ilman näyttäviä hihoja paita olisi turhankin simppeli. Kolmikerroksinen hiharöyhelö tuo sopivasti runsautta ja näyttävyyttä kokonaisuuteen.


Paras käyttöaika ohuelle paitikselle on vasta tulossa, mutta enpäs sitten malttanut tämänkään vaatekappaleen kohdalla odottaa lämpimämpiä säitä. Hihahörhelöitä en halunnut piilottaa neuletakin tai jakun alle, joten lämmikkeeksi valitsin karvaliivin. Kesää henkivä kukkapaita ja talvinen karvaliivi on hauska kontrastipari.








Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!







maanantai 12. helmikuuta 2018

Kukkamekossa

Olen itsekin hieman yllättynyt, kuinka innostunut olen kukkakuosista. Vaatekaapissa on perinteisesti ollut jokunen kukkapaita ja kesähame, mutta varsinainen kukkakuosifriikki en ole koskaan ollut. Muutaman kuukauden aikana ihastus kukkakuvioon on kasvanut tasaista tahtia ja tammikuisella Tallinnan matkalla intouduin ostamaan kukkavaatteita useammankin ja yksi noista hankinnoista oli mustapohjainen mekko. Ostin sen sillä silmällä, että otan mekon käyttöön joskus keväämmällä. Mutta mitäpä sitä kevättä odottelemaan, kun keinonahkaisella karvaliivillä ja tukevilla nilkkureilla asustettuna se soveltuu aivan yhtä hyvin myös talvipukeutumiseen.





Ihastuin mekossa moniin pieniin yksityiskohtiin: Kankaan kuvioissa on monta väriä, joista voi napata ideoita asusteiden väreiksi. Pelkästään punaisen sävyjä on monta aina hempeän puuterista viininpunaiseen. Helman vino leikkaus on näyttävä ja mekon pituus tuo rentoutta. Pussihihat sekä ranteiden leveät kuminauharypytykset vievät ajatukset menneille vuosikymmenille.






Tekemäni korukivikorvikset tuovat mieleen punaiset marjatertut ja ne sopivat mekon tyyliin.


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!





keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Helppo "sovituskoppi"asu

Terkut Etelä-Pohjanmaalta, jonne tulimme eilen parin päivän lomalle. Päivä on sujunut lokoisan leppoisasti: rupattelua, ruokailua ja päivänokoset. Lyhyen kyläkierroksen tein päivällä nauttien auringonpaisteesta. Ei olisi uskonut, että pakkasta oli noin kymmenen astetta. Täällä maalla pakkanen tuntuu aivan erilaiselta kuin kotona Helsingissä, jossa jo muutaman asteen "kostea" pakkanen menee luihin ja ytimiin.

Päivän asukuvat on otettu toissaviikonloppuna ja sama vaateyhdistelmä oli ylläni esim. taannoisella Tallinnan reissulla. Suosin kerrospukeutumista ja talvella saatan lisätä takin alle kolmekin kerrosta ohuita paitoja ja neuleita. Mutta silloin kun tiedän, että päivän mittaan tiedossa on vaatteiden sovitusta, pyrin valitsemaan kokonaisuuden, joka on helppo pukea ja riisua. Farkkupaidan ja jakun yhdistelmä osoittautui parhaaksi mahdolliseksi pukukoppikäyntejä ajatellen. Farkkupaidassa on nepparit, jotka saa avattua näpsäkkäästi, sillä inhoan kiskoa pään yli vaatteita ees sun taas moneen kertaan. Lisäksi pukukopissa keksin kätevän keinon: paitaa ja jakkua ei tarvinnut riisua erikseen, vaan oikealla tekniikalla paita pysyi siististi jakun sisällä. Kerralla sain siis riisuttua ja puettua  molemmat vaatekappaleet. Laiska pääsee vähemmällä, hih.










Mukavaa keskiviikkoa!


maanantai 5. helmikuuta 2018

Viikon 5 huiput

Viime viikolla olin niin iloinen, kun inhokkikuukauteni tammikuu vaihtui helmikuuksi. Miettikääpä, nyt voimme sanoa, että ensi kuussa on kevät!!!


Viime viikko oli liikunnan suhteen kehnonlainen. Alkuviikosta tein parina iltana kunnon kävelylenkit ja askeleita kertyi runsaasti. Sitten tuli lunta, räntää ja aikatauluhaasteita ja lenkkeily jäi haaveeksi. Kyllä harmittaa, mutta minkäs teet. Eilen olikin ihan pakko päästä ulos kävelylle nauttimaan upeasta aurinkoisesta säästä.



Pari viikkoa sitten mainitsin, etten ollut löytänyt etsimisestä huolimatta viininpunaisia sohvatyynyjä. Nyt kun en enää etsimällä etsinyt, sellaiset osuivat kohdalle sattumalta. Kävin Jumbon Stockalla ja eikös siellä ollut poistomyynnissä mm. silkkisiä tyynynpäällisiä ja kasaa penkoessa joukosta löytyi myös pari viininpunaista. Joskus lykästää!



Silmän ja mielen iloa ovat myös tuottaneet pari Tallinnan ostostani, jotka tein vaatehankintojeni lisäksi. Vein marraskuussa tablettini huoltoon ja tuolla vientikeikalla onnistuin hukkaamaan laitteen pehmustepussin. Tallinnassa olin kukkakuosien lumoissa ja innostuin ostamaan suojapussinkin sen mukaisesti. Ei ole lainkaan mun tyylinen, mutta tykkään siitä silti tosi paljon. 



Olen aina tykännyt kristallisista kynttilänjaloista ja varsinkin yksinkertaisen koristelemattomat ovat mielestäni äärimmäisen kauniit kynttilöiden loisteessa. Tallinnasta löysin tulevan kokoelmani ensimmäisen kappaleen. 




Viime viikon mukavin juttu oli lauantaina pidetyt ystäväni häät. Joskus nuorena tuntui siltä, että häitä vietettiin jatkuvasti, kun ystävä toisensa jälkeen purjehti avioliiton satamaan. Parhaimpina kesinä häitä saattoikin olla useammat. Tässä iässä hääjuhlia sen sijaan on aiempaan verrattuna erittäin harvoin, nytkin edellisistä oli vierähtänyt useampi vuosi. Eikä muistaakseni koskaan aiemmin kukaan ystävistäni tai sukulaisistani ole mennyt naimisiin talvella. Uusi kokemus minulle oli niin ikään hääjuhlinta Suomenlinnassa.
Hääpari ei halunnut pelejä tai leikkejä, morsiamen ryöstöä tai kilpailuja. Juhlat olivat ilman niitäkin kerrassaan ihanat "aikuisten häät".

Kirkko toimii myös majakkana

Juhlatilan paksut kiviseinät ja upea ikkuna olivat vaikuttavan näköiset


Suomenlinnassa ei ole taksiautoja, mutta hääpari liikkui pyörätaksilla

Huomisaamuna suuntaamme appivanhempien luokse Etelä-Pohjanmaalle. Parin päivän irtiotto arjesta tekee hyvää ennen ensi viikolla alkavia ihan uusia kuvioita työrintamalla. 

Mukavaa talvista viikkoa!





perjantai 2. helmikuuta 2018

Valkoisia tikkauksia ja raitoja

Jokainen meistä on varmasti ollut tilanteessa, että vaate- tai kenkäkaupassa on sattumoisin nähnyt  jotain, joka on "pakko saada". Se ei ole vaatekappale, jota olet etsimällä etsinyt tai laittanut hankintalistalle. "Must have" on vaate, johon törmäät vahingossa, ennalta-arvaamattomasti. Viime lauantaina Tallinnan visiitillä eteeni tupsahti farkut, jotka olivat juuri tällaiset. Tänään farkut pääsivät ensikäyttöön ja taputtelin itseäni olkapäälle hyvästä hankinnasta. 
Tallinnassa kiertelimme kauppoja nimenomaan alelöytöjen toivossa, joskin avoimin mielin uutuuksien suhteen. Eräässä kaupassa olin jo kauppaan saapuessani bongannut välittömästi mustat farkut mallinuken päällä. Keskityin kuitenkin alennustarjontaan ja lopulta olin kokeillut sylillisen vaatteita, joista muutamat päätyivät mukaani. Tyytyväisenä alelöytöihin poistuimme kaupasta, mutta farkut jäivät kaihertamaan mieltäni. Ei auttanut muuta kuin palata kauppaan ja kotiuttaa housut mukaan. 








Haalistunut musta denim on pitkään ollut vapaa-ajan lemppareitani, mutta olen kaivannut siistejä mustia farkkuja, jotka soveltuvat toimistokelpoisen asun osaksi. Tallinnan löytöni täyttivätkin tämän toiveeni, sillä tasamustat farkut soveltuvat business casual -pukeutumiseen täydellisesti. Lisäksi niissä on monta kivaa yksityiskohtaa, joihin ihastuin: Valkoiset tikkaukset korostavat vinotaskujen ja saumojen yksityiskohtia ja niillä on luotu hauska illuusio housujen prässeistä. Farkkukankainen ja pyöreäsolkinen vyö toimii katseenvangitsijana, toisaalta sen voi halutessaan vaihtaa tyylikkääseen nahkavyöhön. Farkkujen mallikin - korkeahko vyötärö ja suora tai melkein porkkanamalli - tuntui tällaiselta kasariluvun kokeneelta tutun mukavalta. Eipä ihme, että farkut tuntuivat ensinäkemältä ja -kokeilulta omilta.






Pari-kolme vuotta sitten Seppälästä (rauha sen muistolle) ostamani paidan raidoitus sopii mielestäni kivasti housujen ja tikkausten teemaan samoin kuin musta-valkoinen kello sekä muutama vuosi sitten suunnittelemani hopeinen Palkki-korusarja.




Rentouttavaa ja ihanaa viikonloppua jokaiselle!