torstai 30. tammikuuta 2014

Harmaata hörhelöä

Rimpsut ja röyhelöt, kukat ja voimakkaat kuviot näyttävät mielestäni upeilta - muiden päällä. Pitsivaatteista kyllä pidän, mutta muuten vaatteeni ovat kuosiltaan ja väreiltään pääosin melko hillittyjä.

Pari kaapissa roikkuvaa paitaa tekee kuitenkin poikkeuksen. Niissä yhdistyvät sekä kukkakuosi että hörhelöt. Tämä eilisen asun paitiksen olen hankkinut jo aikaa sitten ja edelleen sitä tulee käytettyä usein. Harmaa yleisväri tasoittaa kuosin ja röyhelöiden sekoitusta niin, että pusero tuntuu "omalta" päällä.









Käytän paidan kanssa yleensä aina joko jakkua tai villatakkia. Paksua harmaata villatakkia suosin eniten, sen rouheus tuo kivasti kontrastia hörhelöihin. Eilen päädyin kuitenkin mustaan neuletakkiin, sillä se sopi mallinsa puolesta paremmin housuihin.


Asun housuja käytän tosi harvoin haastavan mallinsa vuoksi, niihin ei noin vain yhdistä yläosaksi "mitä käteen ensimmäisenä sattuu". Malliltaan ne ovat ratsastus- ja chino-housujen yhdistelmä, väljät ylhäältä ja vajaamittaiset kapeat lahkeet. Kangas puolestaan on siistien "pukuhousujen" kaltaista materiaalia.
Lisäksi pikkukenkien kanssa housut näyttävät mielestäni ihan pussihousuilta, joten käytän housuja ainoastaan pitkävartisten saappaiden kanssa.





















Kaulakoruja en käytä röyhelöpaidan kanssa. Sen sijaan yleensä laitan yksinkertaiset korvakorut, joissa kuitenkin saa olla kokoa ja näyttävämmän rannekorun.
Eilen valitsin puseron seuraksi mattahopeiset korvikset ja röykkiön ohuita renkaita ranteeseen kilisemään.




Kivaa loppuviikkoa!


maanantai 27. tammikuuta 2014

Päivän asu savun sävyssä

Tähän viime perjantain asuun sain jälleen kerran sykäyksen penkoessani koruvarastoani. Minulle käy usein niin, että saatan saada idean päivän vaatevalintoihin jostain korusta tai korusetistä, tietyistä kengistä tai huivista, jonka perusteella kokoan sitten päivän vaatteet.

Halusin käyttää savukvartsikoruja ja koska aamulla ei ollut paljoa aikaa pohtia asuvalintaa, päädyin helppoon ratkaisuun ja valitsin saman sävyiset vaatteet. Onhan kokonaisuus vähän tylsä ja yksitoikkoinen, mutta valinnan vaivattomuus meni edelle. Lisäksi tässäkin jakussa on hieman villaa, joten se soveltui hyvin pakkaspäivään. 























Korujen kanssa kävi vähän hassusti: en nimittäin sitten laittanutkaan niitä savukvartsikoruja vaan valitsinkin toisen korusetin, jonka värisävy on vielä lähempänä vaatteiden väriä. Savukvartsikoruni ovat hieman ruskeammat kuin nämä lasihelmistä tehdyt.
 






Mikähän muuten mahtaa olla jakun ja housujen väri? Harmaan-ruskea, ruskean-harmaa, myyrä?? Itse puhun aina savun väristä savukvartsiin viitaten.

Hyvää talvista viikon alkua!







perjantai 24. tammikuuta 2014

Lady in gray

Tässä asukuva torstailta, jälleen kerran pukeutumista talven ehdoilla.



Tummanharmaa bleiseri on yksi pakkaspäivien suosikeistani. Olen hankkinut sen jo muutama vuosi sitten, mutta jakun ajaton malli on mieluinen edelleen ja sopii mielestäni hyvin pidempilinjaisten puseroiden seuraksi. Bleiseri kuten suorat housutkin ovat osittain villaa, joten huomaan valitsevani ne usein pakkasaamuina ylleni joko yhdessä tai erikseen yhdistettynä muihin ylä- tai alaosiin.

Harmaissa housuissa on hauska, pienen pieni kukonaskel-kuvio. Kuvio ei erotu kauempaa katsottuna, mutta silti se elävöittää pintaa, ja housut sopivat loistavasti niin mustien kuin harmaiden yläosien kanssa.



Kukonaskel-kuvio (vai pepita-ruutu?) taitaa sekin olla yksi minun tyylini eli My Style -juttu. Selittäessäni Puuhikselle, mikä on kukonaskel-kuvio, tajusin, että minulla on lähes "aina" ollut ao. kuosi jossain muodossa vaatekaapissani. Jo -80-luvulla hankin ensimmäisen kukonaskel-vaatteeni (olisiko ollut hame, en ole ihan varma...), ja sen jälkeen olen omistanut jakkupuvun, housut, hameen, villatakin ym. kyseisessä kuosissa. Nytkin housujen lisäksi vaatekaapissa roikkuu paitapusero samaa kuviota (täytyypä kuvata se ensi viikolla teille).


Jakun alle valitsin valkoisen neuleen, jonka ostin tammikuun alussa Tallinnasta.






Kaulassa ja korvissa harmaata säröakaattia ja hopeaa.















Ranteessa pelkistettyjä muotoja niin kellossa kuin kolmessa rannerenkaassakin.


















Lopuksi vielä tyhmä kysymys: mikä ero on kukonaskel-kuviolla ja pepita-ruudulla? Minä aikoinaan opin tuntemaan kuosin pepita-ruutuna, mutta onko kukonaskel sama??



maanantai 20. tammikuuta 2014

Viikonlopun asuja

Joko minun on pyörrettävä sanani tai poikkeus vahvistaa säännön. Juuri kun edellisessä postauksessa kerroin, että pakkasilla pukeudun useimmiten tummiin väreihin, tämä viikonloppu olikin sitten ihan muuta värivalinnoiltaan.

Perjantaiaamuna valitsin päivän asuksi mustat housut, vaaleanruskean bleiserin ja sen alle ohuen, mutta lämpimän neuleen, joka tuntui kylmänä talviaamuna mukavammalta vaihtoehdolta kuin esim. kauluspaita. Kapeat housut, kiilanilkkurit ja bleiseri on oikeastaan aika mukava ja monikäyttöinen yhdistelmä, joka sopii sekä työhön että vapaa-ajalle. Vaikka esim. asiakaskäynneille en tässä asussa lähtisi, toimistopäivänä se on sopivan semi-formaali. Vapaa-ajan menoihin bleiseri puolestaan tuo vähän jämäkkyyttä.

Kiilapohjaiset mokkanilkkurit laitoin jalkaan kahdestakin syystä: ne ovat karvavuoren ansiosta ihanan lämpimät pakkasella (varpaat palelevat aina) ja vain muutaman sentin koron vuoksi niillä on hyvä kävellä. Aikomuksenamme oli nimittäin käväistä päivän päätteeksi matkamessuilla, joten tiedossa oli normaalia enemmän jalkeilla oloa.








Kaulaan laitoin jälleen tämän hetkisen lempparini eli nahkapaloista tehdyn kaulakorun.













Pakkaspäivien pelastuksena minulla on kaksi perittyä lammaskelsiturkkia. Niistä tädiltäni saatua harmaata Aaltosen takkia tulee käytettyä useammin, sillä takissa on huppu. Perjantaina päädyin kuitenkin vaaleanruskeaan Fredrikssonin kelsiturkkiin.












Lauantain kauppa- ym. asioiden hoito sujui hyvin samansävyisissä asuissa. Tällä kertaa mustien housujen ja mokkanilkkureiden seuraksi kuitenkin rennompi yläosa. Paksun villapuseron päälle lisäsin lämmikkeeksi vielä "karva"liivin. Vaikka liivi ei olekaan aitoa lampaanvillaa, se on erittäin lämmin, sisällä välillä jopa liian kuuma.























Autolla liikkuessa pitkä kelsiturkki on vähän hankala ja tönkkö, joten kätevämpi vaihtoehto oli lyhyt untuvatakki.







Illan jääkiekko-otteluun ja jäähallin viileyteen päivän asu sopi mainiosti, kauliina, käsineet ym. tosin vaihtuivat värikkäämmiksi.
















Sunnuntai sujuikin sitten kotona lötkötellessä vanhoissa verkkareissa, joista ei edes valokuvaa viitsi ottaa.

Hyvää alkavaa viikkoa!


PS. Koiruli vaatii nykyisin aina asuja kuvatessa huomiota ja rapsutuksia. Tai sitten sekin haluaa blogiin....


keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Vuoden ensimmäinen wine tasting


Onko näiden viinien värissä ja viskositeetissa eroja? Mitä aromeja tuoksusta löytyy?

Olemme Puuhiksen kanssa osallistuneet jo usean vuoden ajan Leppävaarassa sijaitsevan Ravintola Basen wine tasting -iltoihin. Viiniklubi bACe kokoontuu joka kuukauden toinen tiistai joulukuuta ja kesäkuukausia lukuunottamatta ja viini-illan aikana maistelemme vaihtuvien isäntien johdolla viinejä joko meidän klubilaisten tai isännän ehdottaman aiheen mukaisesti.

Teemoja on ollut lukuisia ja arvioitavanamme on ollut esim. tietyn alueen, maan tai tuottajan viinejä (Alsace, Toscana, uuden/vanhan maailman viinit...), tietyn rypäleen viinejä (shiraz, cabernet sauvignon, chardonnay, riesling...) sekä teemaan tai ajankohtaan liittyviä viinejä (rapuviinit, riistaviinit, jouluviinit...). Olemme kokeilleet sokkotastingiä ja testanneet kuinka Riedelin lasit tuovat eri rypälelajikkeiden ominaisaromit esille. Joskus maistelemme illan aikana vain joko puna- tai valkoviinejä, toisinaan molempia ja olemme pitäneet jälkiruoka-, portviini- sekä kuohuoviini- ja shampanjatastingejä.

Tasting-lasit ovat pelkistetyn yksinkertaiset ja kapealinjaiset ja jokainen jäsen tuo oman lasisettinsä mukaan klubi-iltaan.


Yleensä arvioimme viittä eri viiniä, kuudes lasi on vettä varten. Eilen oli kuitenkin poikkeus ja illan isäntänä toimineen Heikki Valtosen johdolla maistelimme kahta valkoviiniä ja neljää punaviiniä.
Aiheenamme oli australialaisen viinibrändin Yellow Talen viinit. Illan viinitarjonnasta tosin vain yksi löytyy Alkon hyllystä ja pari muuta tilausvalikoimasta.





Viinien lisäksi tastingiin kuuluu pieni maistelulautanen, jolloin voi kokeilla kunkin viinin yhteensopivuutta eri ruoka-aineiden kanssa.

Eilisen maistelulautasen herkkuina tarjolla oli pala Brie-juustoa, hanhenmaksapatee päärynälohkolla sekä suolakeksi vuohenjuustomoussella. Keittiömestari oli kehittänyt moussereseptin viiniklubiamme varten. Se oli  taivaallisen ihanaa ja sopi mielestäni huomattavan paljon paremmin valkoviinien kuin punaviinien kanssa.



Uutta lempiviiniä ei tämänkertaisesta tarjonnasta löytynyt, mutta olipa taas mukava testata uusia viinituttavuuksia parin kuukauden tauon jälkeen.

Vaatimattomalla maku- ja hajuaistilla varustettuna minusta ei ole tullut (eikä tule) viiniasiantuntijaa lukuisista tastingeistä huolimatta. Sen sijaan mielenkiintoista ja kiehtovaa perehtyminen on ollut. Olen oppinut paljon viineistä ja toisaalta tiedostan, miten vähän tiedän. Olen löytänyt monta uutta lempiviiniä ja rypälelajiketta, joista tehdyistä viineistä yleensä pidän (tai joista en juurikaan pidä).

Perehtyminen viinien monitahoiseen maailmaan jatkuu jälleen kuukauden päästä. Tuolloin viiniklubimme kokoontuu seuraavan kerran ja sommelier Antti Uusitalon johdattamana maistelemme espanjalaisia viinejä.

In vino veritas.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Turkoosin sävyä pakkaspäivän asuun

Tämän postauksen luulin julkaisseeni jo viime viikolla, mutta sepä löytyikin luonnokset-kansiosta. Aloittelijan harjoittelua....

Vaikuttaako pakkassää työpukeutumiseenne, ei siis ulkovaatetukseen vaan "sisäasuun"? Olen fiilispukeutuja ja säällä on iso vaikutus minun pukeutumiseeni. Aamulla, kun on pilkkopimeää ja mittari näyttää pakkaslukemia, on luontevampaa kaivaa kaapista ylle paksua ja lämmintä. Vaikka toimisto tai muut sisätilat ovat suunnilleen vakiolämpöisiä ulkolämpötilasta riippumatta, en vain osaa pukeutua tällä säällä pelkkään kauluspaitaan tai puseroon. 

Pidän villakangas- ja tweed-jakuista ja varsinkin pakkasilla puen sellaisen ylleni hyvin mielelläni ja usein yhdistän siihen joko (neule)poolon tai ohuen neuleen.
Näin kävi tänäkin aamuna; mittari näytti lähes 18 pakkasastetta, joten tuntui luonnolliselta valita päivän asuksi mustien suorien housujen seuraksi musta poolo ja tumman harmaa villakangasjakku.




Sää vaikuttaa myös vaatteiden värivalintoihini. Minusta on upeaa, kun monet piristivät pimeää päivää pirtsakoilla asuilla. Minulla käy nimittäin päin vastoin. Mitä synkempää ja kylmempää on, sitä enemmän käytän tummia värejä.



Yritän opetella valitsemaan ylleni kirkkaita värejä useammin myös pimeinä talviaamuina, vaikka vaikeata on muuttaa tottumuksiaan. Sama valintatottumus koskee myös koruja. Miellän jotkut korut tai korujen ja korukivien värit niin kesäkoruiksi, etten juurikaan pidä niitä talvisaikaan. Yksi tällainen väri ja kivi on turkoosi.

Tänään kuitenkin tein poikkeuksen. Olin suunnitellut laittavani hopeiset tai harmaat korut, mutta koruja penkoessa päädyinkin kokeilemaan turkoosia kaulakorua.


Mukavalta turkoosi näyttikin mustaa puseroa vasten ja antoi vähän väriä asuun. Turkoosi korusetti valikoitui siten päivän koruasuksi.



Tällä asulla ja näillä koruilla uuteen päivään ja illalla viiniklubin wine tastingiin. Tastingistä päivitys myöhemmin.


lauantai 11. tammikuuta 2014

Hamepäivä

Kuinka paljon käytätte hameita tai mekkoja työasuina tai vapaa-aikana? Minulla tulee käytettyä niitä aivan liian harvoin varsinkin talviaikaan.

Eilen oli kuitenkin heti aamusta hamepäiväfiilis ja valitsin päälle vaaleanruskean-harmahtavan puolihameen, ohuen neuleen ja Vuittonin huivin. Pidän kovasti tästä hameesta, sillä sen etuosan liehuke on kiva poikkeava yksityiskohta.





Käytän sitä kuitenkin melko harvoin, sillä hameessa on yksi huono puoli. Kangas sisältää 55% pellavaa, joka antaa pinnalle kauniin pienen kiillon, mutta hame rypistyy aivan hirvittävästi päällä. Heti aamusta se näyttää vielä siistiltä, mutta heti kun on istunut hetken aikaa, etuosa on aivan kurtussa.










Hameasun seuraksi valitsin päivän koruiksi klassiset helminauhat niin kaulaan kuin ranteeseenkin.

           

Päivän päätteeksi viikonlopun ruokaostoksille lähtiessä vaihdoin kuitenkin hameen tilalle farkut. Ne päällä oli rennompi aloitella viikonlopun viettoa.




Mutta eikö ole olla ihanaa olla nainen, kun meillä on paljon enemmän vaihtoehtoja asuvalinnoissa kuin miehillä? Vain alaosaa vaihtamalla kokonaisuus muuttuu aivan eri tyyliseksi.

Loistavaa lauantain jatkoa!







keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Puolikuollut, mutta onnellinen

Olo on nyt otsikon mukainen

Kuntoilussa on ollut anteeksiantamattoman pitkä tauko. Elo-syyskuussa kävin salilla ja jumpissa säännöllisesti muutaman kerran viikossa. Pikkuhiljaa vauhti hiipui ja lisäksi kun lokakuussa kompuroin ja kylkiluu murtui, loppui kuntoilu kokonaan. Vaikka kylki parani, niin joulukiireet ja muu stressi olivat (teko)syynä loppuvuoden laiskotteluun.
Joulupyhien aikana päätin, että jotain on tehtävä ja arjen säännöllisen elämänrytmin myötä on otettava itseään niskasta kiinni ja aloitettava kuntoilu sekä muokattava ruokavaliota terveellisempään suuntaa. 

Uusi elämänmeno alkoi eilen heti aamusta. Tehosekoitin on seissyt kaapin hyllyllä muutaman viikon, mutta kaivoin sen esiin ja päivä lähti liikkeelle ravitsevalla smoothiella.




Rasvattoman vaniljajugurtin sekä banaanin lisäksi lisäsin joukkoon kotimaista superfoodia: mökin vierestä kerättyjä vadelmia, mökin lähellä olevan maatilan mailta mansikoita ja äidin poimimia mustikoita ( kiitos äiti). Taatusti puhdasta luomua kaikki! Lopputulos terveellistä ja niin herkullista!



Lounaaksi kevyt keitto, välipalaksi raejuustoa ja hedelmiä. Kylläpä kevyempi ruokavalio tuntui hyvältä jouluherkkujen, suklaiden ym. jälkeen.

Illalla oli sitten vuoden ensimmäisen kuntosalikäynnin aika. Jumppavaatteita etsiessä käteen sattui Reebokin kenkälaatikko. Ja kas kummaa, sieltä paljastui täysin käyttämättömät treenikengät! Olin tyystin unohtanut, että ostin kengät syksyllä jostain alennusmyynnistä (olisikohan ollut Hulluilta päiviltä) ja jotka kuntoiluinnon laantuessa ja tapaturman myötä unohtuivat kaappiin. Nythän oli hyvä testata ne käytännössä.


Vaikka otin ensimmäisen salikäynnin normaalia rauhallisemmin (pienemmät painot ja vähemmän toistoja), lihakset varsinkin jaloissa ja kyljissä alkoivat tänään tuntua kipeiltä päivän mittaan. Sitä se useamman viikon laiskottelu teettää. Mutta "kaipa se lähtee sillä millä on tullutkin"  ajattelin, ja suunnistin illan suussa taas kuntokeskukseen.

Huh-huh, puolentoista tunnin jumpat takana! Ensin 35 minuutin vauhdikas aerobinen osuus (miten paljon sitä voikaan hikoilla!) ja sen päälle noin tunnin lihaskunto-osuus (ai, pitäisikö mulla olla lihaksiakin?!?!).
Oli tosi rankkaa, mutta ihanaa! Ei voi kuin ihmetellä, miksi sitä taas tuli pidettyä taukoa. Tästä on hyvä jatkaa reipasta elämää.

Miten vauhdikkaasti teidän uusi vuosi ja arki on alkanut? Pirtsakkaa viikon jatkoa!

Kengät muuten osoittautuivat hyväksi hankinnaksi.









sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Terveiset Tallinnasta




Loppuviikosta teimme päiväreissun Tallinnaan. Monet tuntuivat pitävän edelleen lomaa ja matkustajia oli laivalla paljon siihen nähden, että kyseessä oli arkipäivä.

Sääennusteen mukaan Tallinnassa oli luvassa harmaan sumuinen päivä, ei kuitenkaan sadetta.
Värikkäät vaatteet olisivat ehkä olleet sopiva piristysruiske, mutta ne eivät aamulla oikein tuntuneet "omilta". Päivän väreiksi valikoituivat musta ja beige.






Se hyvä puoli plussan puolella olevasta lämpötilasta on, että takin alle riittää kevyempikin asu. Eipä tule heti kuuma kauppoja kierrellessä ja vaatteiden sovituskin on helpompaa, kun ei tarvitse ensin kuoria useita vaatekerroksia pois päältään. Jalassa taas tämän syksyn vapaa-ajan lempparini, matalat nilkkurit.

Statement-koru on tehty mustasta nahasta ja niin kevyt, että ihan kuin ei olisi korua ollenkaan kaulassa. Tämmöisiä nahkakoruja pitää saada lisää eri väreissä!!






Kellon hihnassa ja rannekorussa toistuu nahka-aihe.



 




                  

Toisessa ranteessa mustaa kiveä ja hopeaa.








Laivayhtiö oli uudistanut aikataulunsa ja koska Tallinnassa oli aikaisempaa enemmän aikaa, päätimme käväistä Rocca al Mare -kauppakeskuksessa. En ole koskaan käynyt siellä, joten oli mukava päästä katsastamaan niin itse kauppakeskus kuin sen alemyyntitarjontakin. Yllätykseksekseni keskuksessa oli todella vähän porukkaa, joten kaupoissa pääsi kiertelemään sujuvasti.

Olen ostanut viime aikoina lähinnä vapaa-ajan vaatteita ja etukäteen suunnittelin, että tämän talven alennusmyynneistä yritän löytää uusia työhön sopivia vaatteita mm. yhdet tai kahdet suorat housut, uuden jakun, paitoja ym.ym.  Mutta kuinkas sitten kävikään.....

Muutamat housut ja pari jakkua kokeilin, mutta kun ne eivät ihan kunnolla istuneet päällä, jätin ne hankkimatta. Myöskään kenkäkauppojen valikoima ei jostain syystä iskenyt. Loppujen lopuksi ostin vain valkoisen perusneuleen, .....




..... ja yhden paitapuseron, .....


.... jonka kauluksissa ihanaa blingiä!



Näitähän voi aivan hyvin käyttää töissä,voihan?!?!? 

Siniset nahkahanskat ovat myös kuuluneet hankintalistalle, mutta niiden ostaminen jäi jouluostosten jalkohin. Nyt hanskat sattuivat kohdalle puolivahingossa, joten ne tarttuivat mukaan.





Ja sitten jotain, joka ei todellakaan kuulunut suunnitelmiin!

Erään kaupan tangossa oli 70% alennuksessa nahkatakkeja. Jäljellä oli ruskea "peruspusakka" tai harmaa vaihtoehto. Harmaan takin militaristinen etumus viehätti erilaisuudellaan, joten se oli pakko saada.



Uskon, että tätä pusakkaa tulee käytettyä paljon ja näette varmasti sen useammassakin postauksessa tulevaisuudessa.

Eipä siis toimistovaatetilanne parantanut tämän matkan myötä, mutta jatkuuhan alennusmyynnit vielä kotimaassakin.

Tallinnan päässä kuvaukset jäivät vähiin, ankea sää ei innostanut kuvaamaan. Ensi kerralla sitten kamera ahkerammin käyttöön.