torstai 25. toukokuuta 2017

Raitamekko

Pyrin nykyisin välttämään heräteostoksia ja aika hyvin olen niiltä välttynytkin. Kauppoja kierrellessä välillä eteen tupsahtaa kuitenkin niin mukavia löytöjä, että niiden ostamista en malta jättää väliin. Raitamekko oli yksi tällainen hankinta. Omistan entuudestaan yhden midimittaisen ja yhden lyhyemmän raitamekon, jotka ovat mm. ohuen kankaan vuoksi puhtaasti kesämekkoja. Olen katsellut moneen kertaan hieman tukevammasta materiaalista tehtyjä mekkoja, joita voisi käyttää mahdollisesti jopa talvella, mutta olen aina jättänyt ne ostamatta. Muutama viikko sitten bongasin kaupassa mustavalkoisen raitamekon, joita oli jäljellä yksi ainoa kappale. Se oli huikeassa alennuksessa ja kun se sattui olemaan omaa kokoani, lähdin kaupasta tyytyväisenä mekko mukanani.

Käytössä raitamekko on osoittautunut aivan ihanaksi; tuntuu kuin olisi yöpaita päällä. Napakka kangas laskeutuu kauniisti, eikä myötäile jokaista muhkuraa tai makkaraa. Jakkuun tai neuletakkiin yhdistettynä se on sopiva siistiksi toimistoasuksi, toisaalta rento kokonaisuus syntyy nahka- tai farkkutakin kanssa.







Ilta-aurinko ja talojen värit saivat aikaan mielenkiintoisia efektejä: hiukset näyttivät porkkananpunaisilta ja kasvot possun värisiltä. Muokkaamalla sain onneksi hieman parannettua asiaa.



Aurinkoisia päiviä!


maanantai 22. toukokuuta 2017

Viikon 20 huiput

Viikon maallaolon jälkeen kotiuduimme eilen. Viikon aikana sää vaihteli laidasta laitaan maanantain 4 asteen kylmyydestä lauantain 25 asteen helteeseen. Vaikka kotona on ihana taas olla, täytyy myöntää, että vähän haikein mielin lähdimme kotiin. Lähtiessämme sää oli mitä kaunein ja sunnuntaina vihdoin myös koivuissa alkoi näkyä vihreitä hiirenkorvia.  Muut lehtipuut alkoivat vihertää jo muutamaa päivää aiemmin, ja luonto kaunistui päivä päivältä. Kuin taikaiskusta ruusupensaiden alle ilmestyi satoja keltaisia käenrieskoja. Järven tuntumassa rentukat eivät vielä nousseet, vaikka niitä näkyi kotimatkalla monessa paikassa.
Talliin saapuivat taas "omat" pääskyset, hyttyset inisivät korvan juuressa ja ampiaiset kimalaiset pörräsivät kukkien joukossa. Paras tapa aloittaa päivä olikin, kun pystyi nauttimaan aamiaisen ulkona auringonpaisteessa luonnon ihmeitä seuraten.




Järven vesikin lämpeni 12 asteeseen. Hirvittävän kylmältä se tuntui edelleen, mutta ihan yhtä pahasti vesi ei enää kylmettänyt nilkkoja, eikä ollut niin kiire vetäistä kylpytakkia päälle. Laituri on vielä asentamatta paikoilleen, mutta iloksemme runko oli säilynyt ehjänä jäiden puristuksessa. Pari vuotta sitten jäät veivät sen mukaan ja runko tehtiin uusiksi viime vuonna. Yhtä ilahtunut olin siitä, että pari vuotta sitten valmiiksi saamani betonilaattapolku, johon olin käyttänyt raparperilehtiä muottina, oli sekin säilynyt aivan ehjänä roudan kourissa.


Kesäkauden alku näkyi myös ruokavaliossa. Monena päivänä nautimme kasviksia tai kevyttä keittoa, mutta vastapainona avasimme grillikauden ja lämpimän sään johdosta pystyimme syömäänkin ulkona. Kokonaisena grillattu possun pihvifilee ja ohuet broilerpihvit olivat kertakaikkisen maukkaita, ja miten jopa jauhelihapihvit voivatkin maistua niin paljon paremmilta grillattuna. Kasvisnyytit ja -gratiini sekä parsat olivat itsestään selviä lisukkeita kevään ensimmäisille grilliruuille, samoin "Mössö". Mössö on perheen ja lähisuvun antama nimi majoneesi-juustoraaste-valkosipulitahnalle (mausteena mustapippuria, paprikajauhetta ja grillimaustetta) ja se on ehdoton must-lisuke kaikelle grillatulle herkulle.




Ihan pelkkää syömistä ja luonnon ihastelua ei maalla olomme tälläkään kertaa ollut. Aloitin ikkunan- ja verhonpesurumban. Huh, mikä urakka ja vasta ns. sali ja keittiö on hoidettu. Kyllähän ne ikkunat pesee nopeasti, mutta varsinainen työ on sitten ikkunan puitteiden ja välien puhdistuksessa. Asiaa ei yhtään nopeuttanut se, kun holautin täysinäisen vadillisen pesuvettä puulattialla, jota sitten moppasin tovin jos toisenkin. Ainakin tuli lattia pestyä niiltä osin perusteellisesti :)


Verhojen silitys tai lattian moppaus ei kuulu lempparipuuhiini, mutta sen sijaan kirveen varteen tartun mielelläni - varsinkin, kun yleensä miehet hoitavat puunpilkkomiset ja minä teen sitä satunnaisesti huvikseni.
Sainpahan hyötyliikuntaa, kun sytykepuiden lisäksi ja pilkoin ihan oikeita klapejakin. Tästä pinosta noin kolmasosa on aikaansaannostani.


Nyt olisi edessä silityspuuhia. Pari viikkoa sitten siirsin kesävaatteet varastosta kaappiin, mutta suurin osa on edelleen silittämättä. Täytyy kantaa silityslauta ja -rauta telkkarin eteen, niin homma sujuu sutjakkaammin.


Kivaa maanantai-iltaa!












perjantai 19. toukokuuta 2017

Trenssi käyttöön ja vaalea asu


Meidän suunnitelmat heittivät häränpyllyä ja alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen olemme edelleen maalaismaisemissa. Kun päivän vaatetus on tyyliin farkut, ruutupaita, crocsit ja villasukat tai kaupoille lähtiessä "siistimpi" farkut, college-paita ja karvaliivi -yhdistelmä, ei asuista ole asukuvattaviksi. Onneksi kamerassa on muutamia aiemmin otettuja, julkaisemattomia kuvasarjoja.



Ihanaa, kun vihdoin sää on ollut myötämielinen kepeimpien ulkovaatteiden käyttämiseen. Viime viikolla otinkin nahkatakkien lisäksi käyttöön myös trenssin. Omani on luottotakki monen vuoden takaa ja se on ollut monenmoisen asun täydentäjä: olen kelpuuttanut sen sadesäällä supermuodollisen jakkupuvun suojaksi asiakaskäynneille ja toisaalta trenssi on lämmittänyt rentoakin rennompaa vapaa-ajan asua. Välillä olen haikaillut uuden popliinitakin perään, jossa olisi jokin kiva, muodikas yksityiskohta. Aina olen kuitenkin päätynyt  lopputulokseen, että mieluummin pidättäydyn simppelin klassisessa mallissa, johon muodin heilahdukset eivät vaikuta. Polven alapuolelle ylettyvä malli on ollut kiva varsinkin hameasujen seurana.





Idea asun väritykseen lähti - kuinkas muuten - korusta. Olen suunnitellut ja tehnyt hopeasta sekä valkoisista ja ruskean sävyisistä makeanvedenhelmistä koostuvan kaulakorun monta vuotta sitten. Vaikka pidän siitä paljonkin, koru on jäänyt erittäin vähäiselle käytölle. Nyt halusin koota päivän asun siten, että koru pääsisi oikeuksiinsa. Vaaleanruskea perusneule sopii hyvin korun väreihin, eikä yksinkertaisuudessaan vie huomiota korulta. Neuleen pariksi valitsin siistit kangashousut ja näin simppeli, mutta toimiva asu oli valmis.




Ihanaa kesäisen lämmintä viikonloppua!



keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Viikon 19 ja puoli huiput

Me olemme jälleen viettäneet jokusen päivän maalla. Jotenkin sitä kuvittelisi, että kaupungin arjesta maalla käydessä elo olisi rauhaisan leppoista. Mulle käy aivan toisin päin. Kun arkirutiinit vaihtuvat mitä erilaisimpiin touhuihin landella, tuntuu, että aika lentää kuin siivillä eikä edes riitä kaikkeen, mitä on suunnitellut tekevänsä. Some-maailma on yksi, joka tuolloin jää vähemmälle huomiolle. Viikon huiput tällä kertaa siten hieman laajennettuna eli 19 ja puoli huiput.

Viime viikon "kaupunkilais"meiningin mukavin asia oli kevään viimeinen viiniklubi, jossa illan teemana oli kuohuviinit vs. shampanja. Yksi ravintola Vinkkelin perustajista, sommelier Antti Uusitalo, vastasi illan viinivalikoimasta. Viiden viinin maistelusettiin sisältyi Jacques Lassaigne Les vignes de Montgueux Blanc de Blancs Extra Brut -shampanjan (49,90€) lisäksi neljä mielenkiintoista kuohuviiniä eri maista. Erittäin kuiva, sitruksinen ja vivahteikkaan ryhdikäs shampanja oli illan viineistä eniten omaan makuuni. Maku oli kuitenkin sen verran persoonallinen, että en valitsisi sitä tarjottavaksi perhe- tai sukujuhlaan.


Italiainen prosecco Zonin Prosecco Brut (12,99) sekä espanjalainen cava Sumarro Gran Reserva Cava Brut Nature 2011 (11,99€) olivat niin ikään oikein maukkaita oman lajinsa ja maansa kuohariedustajia ja proseccoon ja cavaan ihastuneiden kannattaakin maistaa näitä.Tiedättekö muuten, mikä on proseccon ja cavan ero muun kuin alkuperämaan lisäksi? Cavan toinen kypsennys tehdään shampanjamenetelmällä pullossa, proseccon puolestaan tynnyrissä. 
Ranskalainen Émotion Cremat de Limoux Brut (18,99€) ei oikein säväyttänyt. Viides viini oli englantilainen kuohari Balfour 503 Classic Cuvée (34,91€). Mielenkiintoinen kokeilu, en ollutkaan aiemmin testannut saarivaltion viinejä. Hinta on kuitenkin aivan liian korkea laatuun nähden. Mukava silti testata tätäkin.



Loppuviikosta lähdimme maalle. Perjantaina ihastelin kotona lähtiessämme puita ja pensaita, jotka suorastaan loistivat heleän vihreää. Automatkalla haaveilin kerääväni luonnonantimia ruokapöytään ja pohdin valmistanko nokkosista ohukaisia vai keittoa, raparperista piirakkaa vai kiisseliä ja keräänkö poimulehtiä salaattiin vaiko kasvisnyytteihin. Maalle saapuessa karu totuus paljastui: kevät oli edennyt huomattavan paljon hitaammin kuin kotikonnuilla. Ainoat lehden alut näkyivät sireenissä sekä yksittäisissä marjapuskissa.
Alle 10 senttiset rapskut, parin sentin mittaiset nokkosen alut tai harvat, sentin läpimittaiset poimulehdet eivät vielä riittäneet mihinkään. Ensi kerralla sitten...



Olemme saaneet nauttia ihanista kevätsäistä. Sunnuntaina lämpötila kohosi jopa 17 asteeseen ja päätimme päätalon sähkösaunan sijaan saunoa rantamökkini saunassa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Rantasaunomiseen kuuluu ehdottomasti uiminen, joten talviturkki tuli heitettyä samaan syssyyn. No, uimisesta ei omalla kohdalla oikeastaan voi puhua. Minulle riitti, että kävin pikaisesti kaulaani myöten kastautumassa 8 asteisessa vedessä. Heti järvestä noustuani vedin villasukat jalkaan, jonka jälkeen olo oli taivaallisen ihana.





Kuinka moni teistä kuskaa tai on kuskannut taimia noin 300 kilometriä edestakaisin? Tunnustan tekeväni niin. Huhtikuu vilahti ohi huomaamatta ja tajusin, että ruusu- ja härkäpavun sekä krassin siemenet olivat edelleen kylvämättä. Halusin niitä sekä kotiparvekkeelle lasituksen eteen suojaksi että maalle talon seinustalle ruukkuun. Laitoin siemet multaan ja aika nopeasti pavut alkoivat puskea vartta. Vielä viime viikolla en voinut istuttaa niitä kotona parvekeruukkuihin kylmien öiden vuoksi, toisaalta en voinut jättää niitä sisälle, jossa olisivat kuivuneet maalla ollessamme. Eipä auttanut muu kuin ottaa taimet mukaan. Puuhis ei ihan ymmärtänyt hinkuani roudata hyötykasveja edestakaisin, mutta kiltisti kantoi taimiastiat autoon. Parissa päivässä varret ovat kasvattaneet vartta hurjaa vauhtia ja olen "ulkoiluttanut" kasveja päiväsaikaan auringonpaisteessa. Hyvin näyttävät viihtyvän. Mitenkähän saan vietyä pitkiksi venähtäneet kasvit takaisin kotiin.




Mukavaa viikon jatkoa!












torstai 11. toukokuuta 2017

Armeijanvihreä paita


Viikon huipuissa kerroin, kun kävin itselleni hyvin eksoottisessa paikassa, nimittäin armeijan ja laivaston vaatteita sekä erikoistavaroita myyvässä liikkeessä. Puuhiksen tehdessä omia shoppailujaan minä kulutin aikaa kierrellen katsomassa vaatetarjontaa. Myynnissä oli niin uusia kuin ylijäämävaatteitakin yllättävän paljon. Housuja, kauluspaitoja, takkeja, t-paitoja, shortseja ym. väreinä armeijan vihreää ja khakia sekä maastokuoseja niin vihreän kuin ruskean sävyissäkin. Niinhän siinä sitten kävi, että aikani kierreltyäni iskin silmäni vaaterekkiin, jossa roikkui armeijan vihreitä kauluspaitoja. Eikä kestänyt aikaakaan, kun yksi niistä mukanani kävelin kassalle.


Näin kevätaikaan nautin suunnattomasti, kun luonto herää ja hempeän vihreää väriä alkaa näkyä siellä sun täällä. En koskaan kyllästy ihailemaan alkukesän raikkaan heleitä tai loppukesän kypsän vahvoja vihreitä sävyjä. Luonnon moninaisten sävyjen lisäksi vihreä ei kuitenkaan ole lempivärejäni. Sisustuksessa en ole sitä käyttänyt koskaan ja vihreitä vaatteita olen vuosien saatossa käyttänyt hyvin harvakseltaan. Ja kun lämpimän murretut, maanläheiset värit eivät ole minun juttuni, ei ole ihme, että esim. oliivinvihreitä vaatteita ei vaatekaapistani löydy. Itsekin vähän yllätyin, kuinka nyt innostuin armeijanvihreästä paidasta.

Myös koruvalikoimani vihreän värin suhteen on hyvin suppea. Yhden kaulakorun ja korvikset sentään kätköistäni löysin.








Tämä paita tuntui oikein mukavalta mustien farkkujen ja valkoisen t-paidan kanssa. Tukeva kangas teki paidasta ryhdikkään oloisen, rintataskut ja olkatampit puolestaan toivat siihen rentoutta. Paita oli juuri sopivasti väljä, kovin ylisuurissa vaatteissa en oikein viihdy. Paita sopii lämpimällä säällä kivaksi korvikkeeksi takille.

Ihanaa loppuviikkoa!