maanantai 27. helmikuuta 2017

Farkkutakilla kevään tuntua

Vaikka lunta on tupruttanut viime päivinä enemmän kuin olisin kaivannut, mieli alkaa väkisin kääntyä kevään puolelle. Se sitten puolestaan vaikuttaa aamuisin myös vaatevalintoihini. Vaikkei tummanpuhuvasta yleisvaikutelmasta uskoisi, kuvien asu oli itselleni jonkinmoinen askel kevättä kohti.

Joka syksy, kun siirrän kesävaatteita sivuun, jätän mustan farkkutakin käyttövaatteiden joukkoon uskoen syvästi, että tulen käyttämään sitä sisätakkina talven aikana. Arvatkaapa vaan, käykö niin koskaan? Se saa rauhassa roikkua tangossa muutaman kuukauden ajan, kunnes kevään korvilla innostun ottamaan sen käyttöön. Reilu viikko sitten takki oli ylläni ensimmäistä kertaa tänä vuonna samoin kuin lyhythihainen ruutupaita. Henkinen kevätkausi taisi tulla korkattua.






Mahtava juttu, että huomenna on helmikuun viimeinen päivä ja sen jälkeen olemmekin ensimmäisen kevätkuukauden puolella.

Kivaa viikkoa!





perjantai 24. helmikuuta 2017

Baby blue -jakku

Ihanaa, on perjantai! Mielestäni perjantai-ilta on viikon parasta aikaa: enemmän tai vähemmän kiireinen arki takana ja koko ihana viikonloppu edessä.
Ennen kuin aloitan ruuanvalmistuksen - broilerista jonkin sortin itämaistyyppistä - pikainen asukuvapäivitys.

Viime viikon lämpimät ja aurinkoiset säät saivat minut kevätfiiliksiin, joka näkyi myös pukeutumisessa. Blogissakin näkyneen vaaleanpunaisen lisäksi etsin parina päivänä ylleni ripauksen vaaleansinistä. Tummansinisten housujen ja t-paidan yhdistelmä raikastui, kun lisäsin siihen vaalean jakun. Tykkään kovasti sinisen eri sävyistä ja jopa tällainen "vauvan vaaleansininen" on vaihteeksi virkistävää.
Viimeisessä kokovartalokuvassa kokeilin jakun sijaan samanväristä neuletakkia, jolla saa helposti kokonaisuudesta huolettomamman.






Koruiksi valitsin tällä kertaa makeanvedenhelmiä niin kaulaan kuin korviinkin, ranteessa korukivistä tehty ketju. Pitkän kaulanauhan olen ostanut, toisen helminauhan samoin kuin korvakorut ja sinikivisen sormuksenkin, olen tehnyt itse. Tekemäni kaulakoru on itse asiassa saman mittainen kuin ostettu koru, mutta kiedoin nauhan kaksinkerroin kaulalle.


Nyt lähden ruuanlaittoon. Oikein ihanaa iltaa ja rentouttavaa viikonloppua teille kaikille!






tiistai 21. helmikuuta 2017

Punaiset emalikorut

Viikonlopun asuun idea lähti jälleen kerran mistäs muusta kuin koruista. En ole aikoihin käyttänyt kesällä tekemääni korusarjaa, mutta nyt kun se sattui käsiini, innostuin kovasti korujen pirteästä väristä. Farkut ja t-paita olivat tosin ylläni jo muutenkin, mutta korujen innoittamana valitsin punaista myös saappaisiin ja laukkuun.





Punainen väri on saatu hopeakorujen pintaan ns. kylmäemaloinnilla, jota kokeilin ensimmäistä kertaa viime kesänä korukurssilla. Perinteistä emalointia olin kokeillut vuosia sitten niin ikään korukurssin aikana. Siinä hienojakoinen lasijauhe poltetaan kiinni korun pintaan polttouunissa reilun 800 asteen lämmössä. En omista emalointiin soveltuvaa polttouunia eikä lasijauheen kanssa työskentely muutenkaan tuntunut omalta jutulta. Siitä jäi usein käsiin "tikkuinen" tuntu, vähän samanlainen kuin lasivillasta. Kylmäemaloinnissa ei käytetä lasijauhetta vaan hartsin tapaista jauhetta tai nestettä, johan lisätään värijauhetta. Tällä materiaalilla työskentely tuntuu paljon miellyttävämmältä ja värin kiinnitykseen riittää kotiuunin lämpötila. Näiden korujen lisäksi emaloin yhden korusetin siniseksi, sen näitte näissä kuvissa sekä vaaleanpunaiseksi, josta kuvia oli kesäkuussa täällä.



Olen tilaamassa muutamaa uutta väriä ja kokeilen, miten kylmäemalointi onnistuu kotioloissa. Lopputuloksista kuvia jossain vaiheessa kevään aikana.

Mukavaa iltaa!






sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Viikon 7 huiput

Kylläpä aika vierähtää nopeasti: tajusin tänään, että olen tehnyt näitä viikkokatsauspostauksia jo parin vuoden ajan. Vuoden 2015 tammi-/helmikuussa ensimmäisten viikkokoosteiden kohdalla nimi haki vielä muotoaan, mutta nopeasti otsikoksi vakiintui edelleen käyttämäni Viikon huiput. En ole laskenut, kuinka monta koostetta olen kirjoitellut, mutta monta niitä on. Joskus joku viikko on jäänyt väliin, mutta kahta viikkoa pidempää taukoa ei ole vielä ollut. Näitä koosteita on mukava kirjoittaa ja kuvittaa, viikon tapahtumat palautuvat itsellekin ihan eri tavoin mieleen.

Pian päättyvä viikko, kuten myös edellinen, ovat vierähtäneet aika tavanomaisissa merkeissä. Tammikuulle olin järjestänyt yhtä sun toista menoa ja tekemistä, mutta helmikuu on sujunut verkkaisissa merkeissä. Illat ja viikonloput olen useimmiten rauhoittunut kotona ja hyvää se onkin tehnyt.

Jokunen viikko sitten innostuin kaivamaan esiin pitkän tauon jälkeen puikot ja langat. Keskeneräisten sukkien jälkeen tein vielä toisetkin sukat Puuhikselle ja niiden valmistuttua aloitin tällä viikolla sukat myös itselleni.
Pari vuotta sitten ostamastani Nostalgia-lankakerä ei aivan riittänyt miesten sukkiin, joten lisäsin muutaman yksivärisen raidan. Samalla tyylillä valmistuu myös oma sukkaparini.
Sukkien jälkeinen seuraava lankaprojektini on jo tiedossa. Kevään myötä vaihdan olohuoneen mustan tehostevärin vaaleaan pinkkiin ja sitä silmällä pitäen hankin vähän lankoja. Ajattelin virkata isoäidinneliöitä, joista sitten teen koristetyynynpäällisiä. En löytänyt käymistäni kaupoista oikein vaaleaa pinkkiä lankaa, mutta ostin sen sijaan Novitan Baby Wool -lankaa, joka on erityisen pehmeää ja konepestävää villalankaa. Luulisin sen sopivan mainiosti myös tähän tarkoitukseen.




Vaaleanpunainen on muutenkin ollut tämän viikon väri, sitähän oli myös ylläni kuten viime asukuvista näittekin. Ostoslistalle kirjasin mielessäni hennon vaaleanpunaisen huivin, jota kaipasin jo viime vuonna. Mutta kuinkas sitten kävikään! Piipahdin äitini luona kahvilla ja tietämättä mitään huivitoiveistani, hän oli ostanut matkoiltaan minulle tuliaiseksi ihanan kashmirhuivin juuri tuossa haaveilemassani värissä. Joskus toiveet toteutuvat yllättävällä tavalla!


Viikon 5 huipuissa kerroin ostamastani Organic Shopin mutanaamiosta (klik). Tykästyin tuotteeseen niin, että päätin hankkia saman sarjan kuorinta-aineen. Päädyin vaihtoehdoista Soft Face Morning coffee -tuotteeseen ja ostin samalla myös Coffee & Silk -naamion. Naamiota en ole vielä kokeillut, mutta kuorinta osoittautui aivan yhtä ihanaksi kuin mutanaamiokin. Kuorinta-aine on juuri sopivan karheaa, puhdistaa, mutta ei tunnu riivinraudalta. Monet kuorinnat jättävät ihon rutikuivan tuntuiseksi, tämän jälkeen kosteusvoide oli tietenkin tarpeen, mutta iho ei huutanut kuivuuttaan. Vahva kahvin tuoksu on aika vinkeä, mutta huuhtelun jälkeen sekin huuhtoutuu pois.


Hyvin ovat herneenversot kasvaneet parissa viikossa, täytyypä huomenna laittaa uutta kasvamaan, jotta satoa riittää jatkossakin.


Mukavaa sunnuntai-iltaa ja kivaa uuden viikon alkua!








torstai 16. helmikuuta 2017

Pinkki tiistai

Kuten maanantaina jo ounastelin, tiistain asussa oli keväistä sävyä. Edellisiltana olin jo ennakkoon pähkäillyt, valitsenko mustien housujen seuraksi pastellin sävyisen paidan, jakun, neuleen vai neuletakin. Samoin pallottelin vaaleansinisen ja pinkin välillä, mutta lopulta päädyin mustan ja vaaleansinisen komboon.

Johtuiko sitten ystävänpäivästä taikka illalla lakatuista vaaleanpunaisista kynsistä, mutta aamulla asu meni uusiksi. Mustat housut tuntuivat talvisen tylsiltä, joten ne vaihdoin harmaisiin samanvärisen t-paidan pariksi ja vaaleansininen paita vaihtui pinkkiin jakkuun. Ei ollut ensimmäinen, eikä varmasti viimeinenkään, kerta,  kun illalla valitsemani vaatetus muuttuu aamulla joko kokonaan osittain. Tämän vuoksi en yleensä varaakkaan seuraavan päivän asua valmiiksi vaan aamulla valinta sujuu fiiliksen mukaan.





Olen tällä viikolla useampaan kertaan mielessäni kiitellyt sitä henkilöä, joka on aikoinaan keksinyt t-paidan. Miten simppeli vaatekappele voikin olla niin monikäyttöinen, erilaisiin tilanteisiin passeli ja moninaisten vaatteiden kanssa yhteensopiva. Valkoinen t-paita on vaatekaappini kulmakiviä, mutta myös muut yksiväriset, varsinkin musta ja harmaa, ovat erittäin paljon käytössä. Ne toimivat neutraalina taustana niin asun muille vaatteille kuin koruille ja huiveillekin. Lisäksi esim. jakun alla kauluspaidan sijaan t-paita tekee asusta vähän rennomman ja silti kokonaisuus on siisti ja asiallinen. Vaikka tykkään kovastikin paitapuseroista, tälläkin viikolla olen joka päivä mieluummin valinnut t-paidan.



Vaaleanpunaisista koruista kaulanauha on House of Elliotin, ruusukvartsiset korvikset ja rannekorut omaa tuotantoani.


Hyvää loppuviikkoa!


maanantai 13. helmikuuta 2017

Päivän asu

Kylläpä sää tuntui tänään keväiseltä, kun päivä oli jälleen hippusen pidempi ja räystäiltä tippui vesi auringon lämmittämänä. Mieleen tuli, että pitäisi etsiä huomiseksi kaapista päälleen pastellisävyjä esim. vaaleansininen kauluspaita tai vaaleanpunainen neule. Toisaalta raitapaitojakin olisi kiva käyttää pitkästä aikaa. On muuten aika hassu juttu, että raitapaitoja en jostain syystä käytä laisinkaan talvisin, mutta heti kun alkaa tuntua keväiseltä, ne ovat ihan must-juttu.





Tässä asussa ei vielä pastellivärejä ole, mutta ruskeat saappaat ja neuletakki saivat seurakseen vaaleita sävyjä. Talvikautena en osaa käyttää valkoisia housuja, mutta vaaleanharmaat tai beiget valitsen silloin tällöin pitkävartisten saappaiden kanssa. Neuletakin olen ostanut joskus Tallinnasta. Tykästyin siinä pariin kivaan yksityiskohtaan: napillisiin tamppeihin, joilla hihat saa tarvittaessa kääräistyä sekä selkäpuolen pitsikuvioon.



Taidanpa lähteä etsimään niitä pastellivärejä. Mukavaa viikkoa!





torstai 9. helmikuuta 2017

Pakkaspäivän toimistoasu


Kylläpä meitä on tällä viikolla hellitty upealla auringonpaisteella, joka on lämmittänyt ihan keväisen oloisesti aamuiset kirpeät pakkaset siedettäviksi lämpötiloiksi. Onnekseni Puuhis on kuskannut minut aamuisin, niin ettei ole ollut tarvista tumpata itseään ulkovaatetuksella Michelin-ukkomaiseksi, vaan hieman totuttua lämpimämpi ulkovaatekerta on riittänyt. Sisävaatteissakin on täytynyt huomioida kylmennyt sää: toimistossa ja varsinkin neuvotteluhuoneissa on muutenkin ilmastoinnin vuoksi monesti tosi kylmä ja tuntuu, että pakkasilla ne tuntuvat entistäkin viileämmiltä. Kuluvan viikon olen viettänyt suurimmaksi osaksi neukkarissa, ja aamuisin on tosissaan pitänyt miettiä, minkälaisella vaatetuksella pärjää hyvin ilmastoidussa tilassa monen tunnin ajana. Turkisliivi lämmitti maanantaina, paksu neuletakki on pelastanut parina päivänä. Joka päivä ei voi kuitenkaan kääriytyä villaneuleeseen, vaan päälle täytyy löytyä jotain siistimpää. Noita tilanteita varten kaapissa on onneksi muutama tweed- ja villakangasbleiseri.

Tällä kertaa lämmin, mutta kuitenkin asiallinen kokonaisuus syntyi leveälahkeisista housuista, poolosta ja tummanharmaasta jakusta. Jakussa on jonkin verran villaa, joten se on juuri sopiva toimiston tai neukkarin viileydessä. Simppeliä mustan poolon ja housujen yhdistelmää tykkään käyttää usein sellaisenaan ilman jakkua.





On mulla yksi näkymätönkin ase kylmyyttä vastaan. Kiitos äidin, kaapistani löytyy useampi versio perinteisestä aluspaidasta. On lyhyt ja pidempi hihainen, on musta, valkoinen ja nude, on pitsillä ja ilman pitsiä. Pakkasella puen niistä aina jonkun paidan alle.


Koruihin valitsin pyöreitä muotoja. Yksinkertaisten hopeisten nappikorvisten seuraksi etsin korukätköistä jokunen vuosi sitten tekemäni riipuksen ja sormuksen. Riipuksessa olen juottanut pyöreän kehyksen sisälle erikokoisia hopeapalloja ja sormuksessa on isohko puolipallo.




Mukavaa iltaa!











tiistai 7. helmikuuta 2017

Erään aamun värikriisi

 
Meillä jokaisella on joskus aamuja, jolloin iskee bad hair day tai asukriisi, kun kaapista ei löydy sopivaa päälle pantavaa. Näiden lisäksi minut yllättää toisinaan väri- tai pikemminkin värisävykriisi: huomaan juuri ennen kotoa lähtöä, että jokin vaatteista tai asusteista ei sovi alkuunkaan muun asun väreihin. Siinä sitten yritän kiireessä keksiä jonkinmoisen ratkaisun.

Mustaa mustalla tai valkoista valkoisella on simppeliä ja selkeää, mutta muiden värien kohdalla mulle on tärkeää, että sävyt sointuvat keskenään yhteen. Asun värien ei tarvitse olla keskenään tismalleen samat, päinvastoin saman värin eri variaatiot tuovat eloa kokonaisuuteen. Mutta en esimerkiksi tykkää sekoittaa oranssinpunaiseen väriin siniseen taittuvaa punaista, minun silmissäni sävyt riitelevät keskenään.

Pari viikkoa sitten olin valinnut ylleni turkoosiin vivahtavan vakosamettijakun. Tarkoitus oli kietaista kaulaan silkkihuivi, joita olin varannut parikin vaihtoehtoista kappaletta valmiiksi. Sovittelin molempia kaulaan ja huomasin, ettei kumpikaan näyttänyt hyvältä jakun parina. Hätäisesti pengoin laatikosta paksumman huivin, joka väriensä puolesta sointui paremmin jakkuun.





Kotiin tultua vertailin huivien värejä jakkuun vähän tarkemmin ja asukuvien lisäksi otimme kuvia näistä kaikista huivivaihtoehdoista. Värien lisäksi ulkonäköön toki vaikuttaa huivien materiaali, koko ja solmimistapa, enkä oikeasti olisi silkkihuiveja ihan tällä tavoin käyttänyt, mutta tässä pääpaino onkin nimenomaan värien vaikutuksessa kokonaisvaikutelmaan.
Sinisen ja vihreän kombinaatiolla saa erittäin kauniita ja näyttäviä yhdistelmiä, mutta silkkihuivien sinänsä kauniin puhdas sininen ei vain toiminut vihreään vivahtavan jakun kanssa. Sen sijaan kolme muuta huivia, joissa sinisen lisäksi oli vihreää tai vihreänturkoosia, näytti paljon paremmilta.





On kyllä käynyt niinkin, että yhteensopimattomuuden olen huomannut vasta keskellä päivää naistenhuoneen peilistä tai asukuvia blogiin valitessa, heh. Tekevälle sattuu...

Aurinkoisia talvipäiviä!