sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Viikon 8 huiput

Pari yötä ja olemme jo kevätkuukaudessa!!! Mun kulunut viikko on sujunut jo nyt totaalisen keväisissä fiiliksissä ja viikonlopun upean aurinkoinen sää ja talitinttien viserrys on vain lisännyt tätä tunnelmaa. Vaikka välillä satoi lunta ja räntää ja pieni flunssan poikanen on vaivannut enemmän tai vähemmän koko viikon ajan, mieliala on ollut kevyt ja virkeä. Olen kuin talvihorroksesta herännyt ja tämä näkyy monessa asiassa ja toiminnassani.

Viluvarpaani saavat vielä toistaiseksi pysytellä talvikengissä, mutta muuten kevätfiilikset alkavat näkyä myös vaatevalinnoissa ja pukeutumisessa. Pastellisävyjen lisäksi takuuvarma kevään merkki mulle on se, kun kaivan kaappien uumenista raitapaidat ja farkkutakit ja tummien päällysvaatteiden sijaan valitsen mieluummin vaaleita takkeja ja asusteita. Farkkutakilla en nyt sentään vielä tarkene ulkona, mutta raitapaidan kanssa se on kiva kombinaatio "sisävaatteena".





Valon määrä on lisääntynyt huikeasti ja ajatelkaapa, päivän pituus on jo yli kymmenen tuntia! Aamuisin herääminen on helpompaa ja kun eräänä iltana tällä viikolla olin kävelyllä, oli ihanaa huomata, että vaikka kello läheni kuutta, ei ollutkaan vielä pilkkopimeää.




Tykkään muuttaa olohuoneen ilmettä vaihtamalla vuodenaikojen mukaan sohvatyynyjen, torkkupeittojen ym. väriä. Joulua lukuun ottamatta olohuone on ollut syksyn ja talven ajan mustavalkoinen ja tänään oli aika siirtää olohuone kevätkauteen. Viime kesänä tehostevärinä oli vaaleanpunainen ja sen perään haikailin nytkin. Lopulta päädyin kuitenkin turkoosiin, katsotaan sitten lähempänä kesää, josko väri vaihtuisi uudemman kerran.





Parvekeruukkujen talvi-istutukset saavat vielä toistaiseksi olla paikoillaan, mutta ripauksen kevättä kaipasin kuitenkin jo parvekkeellekin. Niinpä vuoden ensimmäinen ruukkunarsissi löysi paikkansa pikkupöydältä. Ennen pääsiäistä täytyy istuttaa jokunen narsissi ja helmililja myös suuriin ruukkuihin.

Hyvää karkauspäivää!












lauantai 27. helmikuuta 2016

Perjantai persikkaisesti


Pikainen blogin päivitys ennen kuin lähden ulos nauttimaan keväisen kauniista säästä.

Eilinen asu jatkoi mun tämän viikon pastelliväristä linjaa, jota en ollut etukäteen suunnitellut. Asu oli jälleen perusyksinkertainen, mutta puuvillaneuleen sekä huivin väri toi itselle mukavan keväisen fiiliksen. Tykkään kovasti puuvillaneuleista:  kylmillä säillä niiden alle voi pukea vaikka parikin kerrosta lämmikkeeksi, mutta ne ovat oikein passeleita Suomen kesäsäähänkin.







Huivin lisäksi en yleensä käytä kaulakorua, mutta nyt yksinkertainen helminauha (tällä kertaa ostettu, ei itse tehty) sopi kokonaisuuteen.


Ostin viikko sitten kimpun fuksian punaisia neilikoita. Kun yhden nuppuisen oksan kukat alkoivat pari päivää sitten aueta, ne osoittautuivatkin lohen punaisiksi. Kiva sattuma, sainpa tehtyä sivupöydälle pikkuasetelman.

 Aurinkoista viikonloppua!






torstai 25. helmikuuta 2016

Vaaleansininen alkuviikko

Sunnuntaina kävin läpi vaaleansinisiä vaatteita valitessani suunnitteilla olevaan kaulanauhaan makeanvedenhelmiä, jotka olisivat sävyltään yhteensopivia mahdollisimman monen vaatteen kanssa. Tästä taisi lähteä innostus alkuviikon pukeutumiseen, sillä maanantaina ylläni oli vaaleansininen neule, tiistain valinta oli samanvärinen kauluspaita.




Mulla käy usein niin, että asun valinta on varsinainen domino-ilmiö: alkusysäyksenä toimii jokin vaate, koru, väri, kengät tms., josta lähtee ajatus sen kanssa pidettävään asusteeseen tai vaatteeseen. Se sitten puolestaan inspiroi seuraavaan valintaan. Lauantaina kerroin, kuinka korun vuoksi päädyin tietyn väriseen t-paitaan ja sen myötä tiettyyn huiviin ja yksi huivin väreistä vaikutti neuletakin valintaan.

Tässä kokonaisuudessa halusin vaaleansinisen paidan kanssa edellisiltana valmistuneet helmet. Kaulanauhojen tummimpiin helmiin sopi kivasti taupen värinen jakku. Kauluspaidan ja jakun vastapainoksi kaipasin kokonaisuuteen ripauksen rentoutta, jonka sain farkuilla. Kapeiden farkkujen seuraksi halusin korolliset nilkkurit ja jalkaan päätyivät aleostosnilkkurit, jotka väriltään sopivat jakun väriin milteipä paremmin kuin mustat. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta oikeasti valintoihin ei montaa minuuttia mennyt.





Ei tuo asuvalinta aina näin helppoa ole, vaan aika usein on tilanne, ettei kaapista löydy mitään päällepantavaa.
Vaaleansininen alkuviikko johti muihinkin pastellisävyihin tämän viikon asuissa, niistä kuvia jossain vaiheessa myöhemmin.

Upeaa loppuviikkoa!






tiistai 23. helmikuuta 2016

Kanervan sävyjä



Perjantain asu koostui kuvissakin lukuisat kerrat esiintyneistä mustista housuista ja valkoisesta neuleesta. Nilkkureiden ja shaalin avulla sain perussettiin helpolla tavalla vaihtelua ja ilmettä.

Kanervan väriset mokkanilkkurit ostin tammikuussa Tallinnan alennusmyynneistä. Paksun, vain muutaman sentin korkuisen koron johdosta kenkä on mukava jalassa ja malli on kivan siro myös hameen kanssa pidettäväksi. Olen ollut oikein tyytyväinen hankintaani.







Hartioille kietaisin kaapista löytyneen neuleshaalin, joka on väriltään samaa sävyä kuin nilkkurit. Jotta se pysyisi paremmin paikoillaan, kiinnitin huivin toisesta reunastaan rintamukseen. Sulka-rintaneula on Design Airi Hietalan upeaa mallistoa. Se on valmistettu värjätystä pergamentista ja hopeasta.





Kivaa viikon jatkoa!




sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Viikon 7 huiput

Se on taas sunnuntai ja tuiki tavallinen viikko takana. Viikonloppu on sujunut rauhallisissa merkeissä ulkoillen ja rentoutuen kotioloissa. Koko alkuvuoden ajan viikonloppuisin on ollut sovittuja menoja, tapaamisia ja tapahtumia, joten nyt on ollut vaihteeksi aivan ihanaa rauhoittua ilman sen kummempia aktiviteetteja.

Pitkän tauon jälkeen mulla on vihdoin ollut aikaa ja intoa palata rakkaan harrastukseni eli korujen valmistamisen pariin. Monen kuukauden ajan tarvikkeet ovat olleet käyttämättöminä satunnaisia korjaus- tai muutostöitä lukuunottamatta, mutta nyt olen saanut tehtyä jo monta uutukaista korua. Ensimmäisenä valmistui viime asukuvissakin näkyneet helmikorut. Sen jälkeen tein pari punaista korusettiä, toisen värjätyistä korukivistä, toisen hieman suuremmista lasihelmistä. Lisäksi valmistin vaaleanpunaisista ruusukvartsikivistä kaulakorun. Kyllä tuntuu hyvältä pitkästä aikaa suunnitella ja luoda uutta.





Perjantaina kävin Helsingin Kalasatamassa ja muiden asioiden ohella ehdin tehdä pikaisen kierroksen Kick/Off -outlet myymälässä. Heillä on myynnissä eri valmistajien merkkituotteita ja valikoima vaihtuu usein. Nyt tangoilla roikkui housujen, paitojen, takkien lisäksi ihastuttavia mekkoja mm. Ted Bakeriltä ja Yumilta. Myynnissä oli  myös upeita laukkuja, kenkiä ja koruja. Tällä kertaa en tehnyt hankintoja, vaikka esim. beigen sävytteinen pikkulaukku houkutti kovasti. Jos liikutte Kalasataman suunnalla, kannattaa piipahtaa myymälässä.







Viikon kosmetiikkapuolen uudelleenihastus on hajuveden täyttöpullo. Mulla oli vuosia sitten lentokentältä hankittu täyttöpullo, joka oli kätevä pitää mukana matkoilla ja arkisin käsilaukussa. Sen käyttö jäi, kun lempituoksuni vaihtui toiseen eikä tullut mieleen, että pullon voisi pesetä. Juuri ennen talvilomaamme kaupan kosmetiikkaosastolla täyttöpullo sattui silmiini ja innostuin ostamaan sellaisen taas käyttööni. Huulipunan kokoinen pullo on kevyt kantaa mukana, se on helppokäyttöinen ja täyttäminen onnistuu kaikista suihkautuspulloista. Lasisen pullon voi pestä ja täyttää uudella tuoksulla. Todella näppärä tuote!


Leppoisaa sunnuntai-illan jatkoa!



torstai 18. helmikuuta 2016

Vihertävän ruskeat korut asun innoittajina



Käytän vihreitä vaatteita ja asusteita erittäin harvoin ja siitä johtuen en myöskään omista tuon värisiä korujakaan. Nyt olen kuitenkin kaivannut korua, joka sopisi sävyltään uudehkon eläinkuosipaitikseni oliivinvihreään. Viikko sitten pengoin helmi- ja korukivivarastojani ja löysinkin sopivia makeanvedenhelmiä korujen tekoon. Tietyssä valossa helmet näyttävät hieman vihertäviltä, mutta kun ne ovat ennemminkin ruskeat, ne ovat passelit aika monen vaatteeni kanssa.

Lauantaina olin lähdössä pistäytymään kaupungilla ja uusi kaulakoru sekä korvikset toimivat innoittajina asun väreihin. Helmien väri sopi yhteen niin t-paidan murretun ruskean kuin huivin hieman vihertävän kuvionkin kanssa. Huivin (jonka olen muuten voittanut  XL Cheap and Chic -blogin Sarin arvonnassa) luonnonvalkoisesta väristä sain puolestani inspiksen vaaleaan neuletakkiin.





Rannekorua en aikonut settiin tehdä. Ranne näyttää kuitenkin kuvissa niin tyhjältä, joten kaipa siihenkin täytyy helmikoru saada aikaiseksi.

Hyvää torstai-iltaa!



tiistai 16. helmikuuta 2016

Huivilla ja turkisliivillä ilmettä asuun


Toissapäivänä jaoin tunnelmia talvilomastamme. Oheiset kuvat otettiin Rukalla eräänä iltana, kun olimme lähdössä syömään.

Laskettelukohteissa pukeutuminen päivälliselle tai illalliselle on useimmiten rentoa. Viikonloppuisin näkee myös vähän "parempia" asuja, mutta arkisin farkut yhdistettynä paitaan tai neuleeseen on yleisin näky. Onpa päivällisellä monesti porukkaa, joka on tullut suoraan rinteistä laskettelupuvuissa ja monoissa.

Itseäni peilatessa ja huivia asetellessa kiittelin itseäni, että olin pakannut sekä turkisliivin että silkkihuivin mukaan. Ne molemmat ovat täydellisiä matka-asusteita: eivät vie tilaa tai paina juuri mitään laukussa, eivät rypisty, niillä saa kätevästi ilmettä asuun kuin asuun ja kaiken kukkuraksi lämmittävät sopivasti. Tavallinen, tylsä perusneule näytti ihan toiselta, kun lisäsin sen päälle liivin ja kietaisin kaulaan huivin.



Valotus ei ollut paras mahdollinen, mutta kuvista saa jonkinmoisen näkemyksen asustani. On muuten ihanaa, kun päivä on pidentynyt niin, että luonnon valo riittää vielä viiden maissakin asukuvien ottamiseen.

Aurinkoisia päiviä!






sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Viikon huiput - talviloman muisteloita



Viikon huipuissa palaan muutamin kuvin ja tunnelmin meidän taannoiseen talvilomaamme. Vietimme Rukalla viikon, keskiviikosta keskiviikkoon. Edellisestä laskettulomastamme oli vierähtänyt neljä vuotta, tuolloin olimme niin ikään Rukalla ja nyt oli taas mukava palata noihin maisemiin.

Kuusamon lentokentällä saa heti pienen tuulahduksen Lappia, kun aulaa koristaa poro. Lapset olivat innoissaan siitä ja pitihän minunkin saada ikuistettua itseni sen kanssa. Oikeita eläviä poroja en sitten nähnytkään koko loman aikana, höh.



Ruka kuuluu Kuusamoon ja matka lentokentältä laskettelukeskukseen kestää noin puoli tuntia. Rukan kylä on viihtyisä hiihtokeskus, jossa löytyy rinteiden välittömässä läheisyydessä kompaktisti kaikki oleellinen: majoitusvaihtoehtoja, ravintoloita, kauppoja sekä harrastus- ja aktiviteettitarjontaa. Kylän näkymä tuo mieleen keskieuroopan Alppikylät.





Me olimme valinneet majoitukseksi pienen huoneiston aivan kävelykylän ytimestä. Vaikka samanlaisia huoneistoja on vuokrattavana kymmeniä, hassua kyllä, me saimme sattumoisin saman asunnon, jossa majoituimme neljä vuotta sitten. Huoneisto käsitti olohuone-/keittiöyhdistelmän lisäksi pari makuuhuonetta sekä saunan. Parvekkeelta oli upea näköala tunturimaisemiin. Oikein viihtyisä ja laskettelulomaan sopiva majoitusvaihtoehto.






Sää oli pääosin melko pilvinen, mutta yhtenä päivänä saimme nauttia huikaisevasta auringonpaisteesta.  Eräänä päivänä tunturin laella oli niin kova sumu, ettei eteensä meinannut nähdä. Sumu hälveni kyllä heti kun oli lasketellut parikymmnetä metriä, mutta kieltämättä oli jännä fiilis seistä umpisumussa ja odotella, mihin suuntaa sukset lähtevät viemään.


Aurinkoinen päivä toi mukanaan kauniin efektin. Rinteet kylpivät auringossa, mutta kylä oli sumun peitossa. Sumun läpi paistava aurinko loi utuisan, unenomaisen tunnelman.







Päivät kuluivat yksinkertaisen kaavan mukaan: monta tuntia laskettelua, jonka jälkeen saunomista sekä ruokailua joko jossain Ruka kylän monista ravintoloista tai "kotona".  Päivän jälkeen olimmekin sitten niin puhki, ettei jaksanut muuta kuin tuijottaa telkkaria tai lukea. Joidenkin mielestä kuulostaa varmaan tosi tylsältä, mutta meille kertakaikkisen rentouttava loma.





Nyt kun talviloma on ohi, voikin alkaa odotella kevättä ja pääsiäistä!

Ihanaa ystävänpäivän iltaa!