Raitahameessa

 
Omistan pari raitamekkoa sekä -hametta, jotka raidallisten t-paitojen tapaan kaivan esiin keväisin kaappien kätköistä. Ohuen kankaan ja lyhyiden hihojensa ansiosta mekot ovatkin varsinaisia kesävaatteita, joita ei enää tee mieli käyttää edes alkusyksystä. Poikkiraidallinen puolihame sen sijaan on paksumpaa kangasta ja sitä voisi mainiosti pitää myös kesäkauden ulkopuolella. Mutta niinpä vain sekin roikkui useamman kuukauden ajan kaapissa odottamassa kevättä ja käyttöönottoa.

Ostin raitahameen vuosi sitten heräteostoksena ja siitä tuli välittömästi yksi lempivaatteistani. Kesällä käytin sitä erittäin usein joskus rennosti perus t-paidan ja tennareiden kanssa, toisinaan yhdistin sen siistimpään yläosaan ja korkkareihin. Toissa viikolla valitsin hameen pitkän tauon jälkeen päälleni mustan trikoopaidan pariksi ja asua täydensivät hematiittikivistä tehdyt korut.

Pidän kovasti A-linjaisista, midimittaisista hameista, sillä ne ovat päällä "helpomman" oloisia ja käytännöllisempiä kuin vaikkapa lyhyet kynähameet. Leveä helma antaa tilaa liikkua eikä istuessa tarvitse pelätä helman nousevan liian korkealle, kuten mulla joskus on käynyt lyhyemmän hameen kanssa.

Mukavaa torstai-iltaa!

Viikon 15 huiput - pääsiäinen

Me vietämme parhaillaan lokoisia hetkiä maalla ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Viime vuonna teimme ensimmäisen käynnin maalle aivan samoihin aikoihin, ja facebookin muistuttamana näin on ollut näköjään myös pari vuotta sitten. Pääsiäinen on tuolloin ollut jo aiemmin, ja uskomatonta kyllä, tämä on ensimmäinen kerta, kun vietän pääsiäistä täällä maalla.
Molempina aiempina vuosina valokuvien mukaan kevät on ollut himpun pidemmällä. Vaikka järvi on ollut jäässä, rannat ovat alkaneet sulaa ja olen kuvannut kukkivia krookuksia ja leskenlehtiä. Tänä vuonna järvi on vielä niin paksussa jäässä, että se kestää kävelyn ja öisin lämpötila on laskenut kymmeneen pakkasasteeseen. Olen onnistunut näkemään vasta pari pienen pientä leskenlehden nuppua, krookuksista ei ole näkyvillä kuin sentin-pari alut, raparperit sentään ovat alkaneet jo pilkistää mullan alta.

Useimpina päivinä olemme saaneet nauttia kauniista auringonpaisteesta, vaikka lämpömittari on kivunnut vain nippa nappa plussan puolelle ja pohjoistuuli on saanut ilman tuntumaan todellista kylmemmältä. Tulimme tänne keskiviikkona ja päiviin on kuulunut huushollin kunnostamista talven jäljiltä, hyvää ruokaa ja juomaa, suklaata, lekottelua, lukemista sekä kaiken kaikkiaan rentoutumista ja nauttimista pääsiäisajan rauhasta.
Tykkään kotona laittaa pääsiäiskoristeita niin parvekkeelle kuin olohuoneeseenkin. Nyt en viitsinyt ottaa mukaani sen kummempia koristeita, muutama 'cool' pääsiäistipu pääsi mukaan.

Me vietämme vielä muutaman päivän maaseudun rauhassa. Mukavaa alkavaa viikkoa!

Kokosininen asukokonaisuus

Sininen on kautta aikojen ollut yksi lempiväreistäni ja nyt olen tykästynyt yhdistämään sen eri sävyjä keskenään. Jokunen viikko sitten löysin kaapin kätköistä pari vuotta sitten ostamani paidan. Jos mahdollista, se vaikutti nyt vieläkin mukavammalta kuin ostohetkellä, varsinkin brodeeraukset ja vyötärön kiristysnauha viehättivät erityisesti. Tähän aikaan vuodesta paita on kuitenkin yksinään hieman liian ohut. Kevyt jakku onkin juuri passeli lisä asuun. Jakku on itse asiassa saman merkkinen kuin näissä kuvissa näkynyt  ruskeasävyinen jakku ja ostin ne samaan aikaan Tallinnasta. Liehukejakun ja paidan kanssa alaosaksi valitsen useimmiten näissä kuvissakin olevat kangashousut, joskus vaihtoehtoisesti tummat, siistit farkut.

Korusetti on tehty sinisistä lapis lazuli -kivistä sekä vaaleanpunaisista ruusukvartseista.

Oikein ihanaa pääsiäisen jatkoa!

Viikon 14 huiput

Tässä muutamia otteita hurjalla vauhdilla hujahtaneesta viime viikosta.

Stockmannin Hulluilla päivillä käväisin parikin kertaa, mutta aika laihoin tuloksin. Vaatteita tai kenkiä en ostanut yhtään: niitä, mitä tarvitsen, ei ollut tarjolla tai kengistä ei löytynyt omaa kokoani. Muutaman kivan vaatekappaleen näin, mutta en sitten kuitenkaan innostunut niin paljon niistä, että olisin kotiuttanut ne.
Mukaan päätyi lopulta hiiliteräspannu, kasvojen puhdistusaine sekä Marie Kondon kirja.

Muutama viikko sitten ostin Estée Lauderin ihonpuhdistusvaahdon, joka on tuntunut oikein hyvältä ja toimivalta. Nyt tarvitsin toisen puhdistusaineen mukaan otettavaksi maalle. Cliniquen tuotteet sopivat iholleni hyvin ja ostan usein ihonpuhdistukseen joko sarjan nestesaippuan tai kiinteän saippuan. Ne puhdistavat iholta hellävaraisesti, mutta kuitenkin tehokkaasti epäpuhtaudet ja jättävät ihon miellyttävän tuntuiseksi. Yksi Hullujen päivien ostokseni oli Cliniquen nestesaippua. Muovinen pumppupullo on kätevä ja hygieeninen käytössä, vaikka tosiasiassa palasaippua on mielestäni vieläkin miellyttävämmän ja tehokkaamman oloinen käytössä.

Olen jo jonkin aikaa harkinnut hiiliteräspannun hankkimista ja nyt sellainen sattui olemaan tarjouksessa Hulluilla päivillä. Olen kuullut kovasti kehuttavan hiiliteräspannua, se on valurautapannun tapaan lähes ikuinen, mutta käytössä hieman kevyempi ja helpompi. Paistamisen jälkeen pannu pestään vedellä ilman pesuainetta ja siihen voi sipaista ohuelti öljyä. Käytön myötä pannun käyttöominaisuudet vain paranevat, kun pintaan muodostuu tumma tarttumaton pinnoite ja sanotaan, että mitä mustempi pannu on, sitä parempi se on käytössä.

Pannu täytyy rasvapolttaa ennen ensimmäistä käyttöä. Yksi kertaa riittää, mutta 3-4 peräkkäistä polttoa muodostaa vieläkin paremman pinnan. Paras olisi, jos malttaa rasvapolttaa pannun 10-11 kertaa. Minä tein 7 rasvapolttoa ja niiden sekä parin käyttökerran jälkeen pannu näyttää aika tummalta. Tuntui oudolta polttaa kiiltävän kaunis uusi pannu lähes mustapohjaiseksi, eikö näytä hurjalta. Entrecotit ainakin paistuivat pannulla loistavasti.

Yhden heräteostoksen tein, nimittäin KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika -kirjan. Tavaraa, vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa ja kaikkea muuta on kertynyt ajan myötä kaappeihin aivan liikaa, ja olen jo pidemmän aikaa huomannut itsessäni piirteen ja halun vähentää tuota tavaratulvaa. Elämänmullistusta en kirjan lukemiselta odota, tuskin alan pystyviikata vaatteita eikä minusta "kunnon" marittajaksi ole, mutta kiinnostaa silti lukaista läpi Marie Kondon opus. Jospa sieltä jokunen ohjenuora ja vinkki tarttuisi oman tavarakaaoksen selkiyttämiseen.

Eilen vietimme äitini ja hänen miehensä synttäreitä. Kyseessä oli pienimuotoiset juhlat lähiomaisten ja muutaman ystävän kesken. Olin lupautunut auttamaan niin ennakkojärjestelyissä kuin toimimalla keittiöhommissa pippaloiden aikana. Mukavaa oli ja hyvin ehdin nauttia juhlista kahvinkeiton lomassa. Huh, kaksi herkutteluviikonloppua takana ja pääsiäinen edessä. Varsinainen herkkujen huhtikuu!

Olin tiistaina eräässä tutkimuksessa, jonka johdosta olin tammikuiseen tapaan viikon rajoitetulla ruokavaliolla ja päivän-puolitoista lähes ravinnotta liha- ja kasvislientä lukuun ottamatta. Välillä ahkera tuorepuuron ja smoothien syönti alkaa pikkuisen kyllästyttää, mutta sitten kun niitä ei saa syödä, niitä tekee ihan hirvittävästi mieli. Kylläpä oli ihanaa, kun tutkimusta seuraavana aamuna sai taas nauttia kipollisen raikkaan marjaista tuorepuuroa. Ruoka on tosiaan yksi elämän nautinnoista.

Vielä pari päivää ja sitten me lähdemme ensimmäistä kertaa tänä keväänä maalle, jossa vietämme useamman päivän. Tuskin maltan odottaa...

Keräsin maljakkoon eri puiden ja pensaiden oksia. Parin viikon jälkeen yhteen oksaan ilmestyi pieniä kukkia.

Hyvää pääsiäisviikkoa!

Vaaleansinistä ja -ruskeaa

 Yksi merkki kevään etenemisestä itselleni on se, kun kaipaan ylleni kaikista vaaleimmat siniset farkkuni. Syksyllä laittaessani vaatteita talvisäilöön jätän aina parit vaaleat farkut saataville ollen hyvässä uskossa, että tulen käyttämään niitä talven aikana. Käytännössä pidän niitä loppujen lopuksi vain satunnaisesti, yleensä kerran tai pari, ja silloin yhdistän ne mustaan yläosaan ja mustiin jalkineisiin. Keväällä auringon ja lämmön lisääntyessä iskee vääjäämätön hinku ottaa ne aktiiviseen käyttöön ja ennen kaikkea muiden vaaleasävyisten vaatteiden pariksi.

Yksi keväisistä väriyhdistelmistä, josta tykkään vuodesta toiseen, on vaaleansinisen ja nuden tai vaaleanruskean kombo. Viime viikolla vaaleiden farkkujen seuraksi valitsin ohuen neuleen ja sen päälle lisäsin vielä vaaleanruskean, eläväpintaisen jakun. Auringosta huolimatta sää ei ollut lainkaan niin lämmin, miltä näytti ja jakku oli tarpeellinen lisälämmön tuojana. Vaaleiden sävyjen johdosta kokonaisuus oli kuitenkin keväisen oloinen. Yläosaan toin ripauksen vaaleansinistä makeanvedenhelmistä tehdyllä helminauhalla ja korvakoruilla.

Muutamia kepeämpiä vaatteita olen jo ottanut talven jäljiltä käyttöön, mutta paljon on vielä yläkaapeissa odottamassa säiden lämpenemistä. Joko sinulla on otettu kaikki keväisemmät vaatteet ja kengät esiin?

Kivaa loppuviikkoa!

Viikon 13 huiput - lauantain tarjoilut

Lauantaina meillä oli iso joukko perhettä ja lähisukua viettämässä iltaa. Tarjoilun suunnittelu ja valmistelut olivat mittavassa roolissa viime viikon ajankäytössäni, blogissakaan en ole ehtinyt käydä päiväkausiin. Tämän kertaisessa viikon huipuissa palaan lauantain tarjoiluihimme.
 
Mitään erityistä syytä juhlaan ei ollut, mutta koska aivan liian harvoin näemme sukulaisia, päätimme järjestää pienimuotoiset illanistujaiset. Meidän kahden eli isäntäparin lisäksi vieraita oli tulossa 15. Näin suurta porukkaa ei meillä voida istuttaa pöydän ääreen, joten "oikeaa" ruokaa en halunnut tarjota. Päädyin sen sijaan ruokaisaan ja konstailemattomaan pikkupurtavaan.

Oman haasteensa tarjoiluun toivat allergiat ja muut ruokarajoitteet. Yhdelle ruuan piti olla gluteenitonta, toiselle laktoositonta, kolmannelle ilman vehnätärkkelystä (jota on joissakin gluteenittomissa tuotteissa). Lisäksi yksi ei syö lihaa, yksi on allerginen kalalle (lämmintä kalaa ei voi olla edes tarjolla) ja yhdellä on vegaaninen ruokavalio. Täytyy myöntää, että jonkin aikaa piti miettiä, mitä keksisin tarjolle, jotta jokaiselle löytyisi jotakin. Päänvaivaa tuotti eniten vegaani ruokavalio, josta minulle ei ole kokemusta aikaisemmin.

Koska suurin osa vieraista syö lihaa, valmistin ison satsin pulled porkia. Vegaani sekä lihattoman ruokavalion omaava saivat puolestaan bbq-härkistä. Coleslowta tein sekä normaalin majoneesipohjaisen että vegaanille sopivan version. Oli ensimmäinen kerta, kun valmistin munattoman majoneesin ja olin yllättynyt kuinka helppo ja maukas majoseesin korvike syntyi öljystä, soijamaidosta ja mausteista. Jos olisin tiennyt tämän, olisin tehnyt kaikille coleslown majoneesin korvikkeesta. Myös vihannesten kanssa syötävästä tsatsikista tein vegaaniversion, johon käytin soijajugurttia. Suosittelen kokeilemaan molempia.

Elämäni ensimmäinen vegaanimajoneesi

Coleslowta normaali ja vegaaniversio

Joululaatikoiden jämistä leivoin rieskoja, ja sen jälkeen olen tehnyt niitä lukuisat kerrat. Nyt sulhaspiirakoiden sijaan kolme henkilöä saivat leipomiani perunarieskoja, joihin käytin gluteenittomia jauhoja, vegaanimargariinia ja pakasteperunamuusia, joka nopeutti ja helpotti urakkaa. Rieskoista tuli erittäin hyviä, niitä täytyy tehdä toistekin, kuvaa en tosin muistanut niistä ottaa :)

Näistä aineksista gluteenittomat ja vegaanit perunarieskat

Kasvispiirakat tein gluteenittomista jauhoista ja vegaani sai oman pienen piirakkansa, joka oli ilman fetajuustoa ja jossa kerma-, muna- ja juustoseoksen korvasin maustamallani soijajugurtilla. Piirakan ulkonäkö ei ollut kauneimmasta päästä, mutta maku oli sitäkin parempi.

Soijakerma toi kosteutta piirakkaan, vaikka ulkonäkö hieman kärsi

Tässä valmistuu pienen pienet kylmäsavulohipalaset

Jälkiruuaksi valmistin perunajauhopohjaisen kääretortun, jonka täytin vaniljakreemillä ja vadelmilla. Toiseksi jälkiruuaksi tein hedelmäsalaattia, joka sopi jokaisen ruokavalioon. Hedelmät marinoituivat yön yli sokeriliemessä, johon lisämakua toivat kanelitanko ja muutama mintun lehti. Salaatti maistui oikein hyvin kermavaahdon kera.

Olipa mielenkiintoista kokeilla uusia kokkailuja varsinkin vegaanitarjottavien osalta. Ruoka näytti maistuvan jokaiselle ja iltamme oli kaikin puolin onnistunut. Pitäisi useammin kutsua porukka koolle.

Mukavaa viikon alkua!