Viikon 14 huiput

Tässä muutamia otteita hurjalla vauhdilla hujahtaneesta viime viikosta.

Stockmannin Hulluilla päivillä käväisin parikin kertaa, mutta aika laihoin tuloksin. Vaatteita tai kenkiä en ostanut yhtään: niitä, mitä tarvitsen, ei ollut tarjolla tai kengistä ei löytynyt omaa kokoani. Muutaman kivan vaatekappaleen näin, mutta en sitten kuitenkaan innostunut niin paljon niistä, että olisin kotiuttanut ne.
Mukaan päätyi lopulta hiiliteräspannu, kasvojen puhdistusaine sekä Marie Kondon kirja.

Muutama viikko sitten ostin Estée Lauderin ihonpuhdistusvaahdon, joka on tuntunut oikein hyvältä ja toimivalta. Nyt tarvitsin toisen puhdistusaineen mukaan otettavaksi maalle. Cliniquen tuotteet sopivat iholleni hyvin ja ostan usein ihonpuhdistukseen joko sarjan nestesaippuan tai kiinteän saippuan. Ne puhdistavat iholta hellävaraisesti, mutta kuitenkin tehokkaasti epäpuhtaudet ja jättävät ihon miellyttävän tuntuiseksi. Yksi Hullujen päivien ostokseni oli Cliniquen nestesaippua. Muovinen pumppupullo on kätevä ja hygieeninen käytössä, vaikka tosiasiassa palasaippua on mielestäni vieläkin miellyttävämmän ja tehokkaamman oloinen käytössä.

Olen jo jonkin aikaa harkinnut hiiliteräspannun hankkimista ja nyt sellainen sattui olemaan tarjouksessa Hulluilla päivillä. Olen kuullut kovasti kehuttavan hiiliteräspannua, se on valurautapannun tapaan lähes ikuinen, mutta käytössä hieman kevyempi ja helpompi. Paistamisen jälkeen pannu pestään vedellä ilman pesuainetta ja siihen voi sipaista ohuelti öljyä. Käytön myötä pannun käyttöominaisuudet vain paranevat, kun pintaan muodostuu tumma tarttumaton pinnoite ja sanotaan, että mitä mustempi pannu on, sitä parempi se on käytössä.

Pannu täytyy rasvapolttaa ennen ensimmäistä käyttöä. Yksi kertaa riittää, mutta 3-4 peräkkäistä polttoa muodostaa vieläkin paremman pinnan. Paras olisi, jos malttaa rasvapolttaa pannun 10-11 kertaa. Minä tein 7 rasvapolttoa ja niiden sekä parin käyttökerran jälkeen pannu näyttää aika tummalta. Tuntui oudolta polttaa kiiltävän kaunis uusi pannu lähes mustapohjaiseksi, eikö näytä hurjalta. Entrecotit ainakin paistuivat pannulla loistavasti.

Yhden heräteostoksen tein, nimittäin KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika -kirjan. Tavaraa, vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa ja kaikkea muuta on kertynyt ajan myötä kaappeihin aivan liikaa, ja olen jo pidemmän aikaa huomannut itsessäni piirteen ja halun vähentää tuota tavaratulvaa. Elämänmullistusta en kirjan lukemiselta odota, tuskin alan pystyviikata vaatteita eikä minusta "kunnon" marittajaksi ole, mutta kiinnostaa silti lukaista läpi Marie Kondon opus. Jospa sieltä jokunen ohjenuora ja vinkki tarttuisi oman tavarakaaoksen selkiyttämiseen.

Eilen vietimme äitini ja hänen miehensä synttäreitä. Kyseessä oli pienimuotoiset juhlat lähiomaisten ja muutaman ystävän kesken. Olin lupautunut auttamaan niin ennakkojärjestelyissä kuin toimimalla keittiöhommissa pippaloiden aikana. Mukavaa oli ja hyvin ehdin nauttia juhlista kahvinkeiton lomassa. Huh, kaksi herkutteluviikonloppua takana ja pääsiäinen edessä. Varsinainen herkkujen huhtikuu!

Olin tiistaina eräässä tutkimuksessa, jonka johdosta olin tammikuiseen tapaan viikon rajoitetulla ruokavaliolla ja päivän-puolitoista lähes ravinnotta liha- ja kasvislientä lukuun ottamatta. Välillä ahkera tuorepuuron ja smoothien syönti alkaa pikkuisen kyllästyttää, mutta sitten kun niitä ei saa syödä, niitä tekee ihan hirvittävästi mieli. Kylläpä oli ihanaa, kun tutkimusta seuraavana aamuna sai taas nauttia kipollisen raikkaan marjaista tuorepuuroa. Ruoka on tosiaan yksi elämän nautinnoista.

Vielä pari päivää ja sitten me lähdemme ensimmäistä kertaa tänä keväänä maalle, jossa vietämme useamman päivän. Tuskin maltan odottaa...

Keräsin maljakkoon eri puiden ja pensaiden oksia. Parin viikon jälkeen yhteen oksaan ilmestyi pieniä kukkia.

Hyvää pääsiäisviikkoa!

Viikon 36 huiput

Viikon huiput -postaus tulee tällä kertaa päivän viiveellä. Tulimme eilen maalta sen verran myöhään, etten enää jaksanut ryhtyä kirjoittamaan ja valitsemaan kuvia. Sen sijaan oli mukava lueskella muiden blogikuulumisia, maalla kun ei oikein tule blogeissa käytyä.

Viikon takaisen kesäisen pellava-asun jälkeen vaihdon asut hieman syksyisempiin. Huiveja olen käyttänyt tosi vähän kesän aikana, mutta nyt innostuin kaivamaan huivit, viitat ja ponchot käyttöön.

Yksi viikon piristysruiskeista oli kampaajalla käynti. Olen useamman kuukauden ajan pitänyt pidempää hiusmallia, vaikka mulle oikeastaan sopii lyhyet hiukset paremmin kuin pitkät. Silti aika ajoin saan päähäni ryhtyä kasvattamaan tukkaa ja olen ihan varma, että alitajuntaan on joskus iskostunut ajatus, joka kiteytettynä kuuluu: "... paksut hiukset hulmusivat, kun hän heilautti ylväästi päätään....". Ilmeisesti kuvittelen, että kun hiukseni saavat lisäpituutta, ne kuin taikaiskusta muuttuvat myös paksuiksi ja minäkin voin upeasti hulmautella hiuskomeuttani. No, ensinnäkään en osaa ylväästi heilauttaa päätäni, vaan pikemminkin yritys näyttää pikemminkin kummalliselta nykimiseltä eikä toisaalta ohuet hiukseni hulmua, vaan hiirenhäntänä viuhahtavat puolelta toiselle. Nyt sain sitten kasvatuksesta tällä erää tarpeekseni ja hiuksia lyhennettiin ihan kunnolla. Samalla väriä vaalennettiin huomattavasti. Olo tuntui heti paljon pirtsakammalta.

Maalla oli viikonloppuna kaunis sää ja perjantai-iltana maisema näytti upealta, kun aurinko paistoi ja järven pinta oli lähes peilityyni. Kyllä kelpasi saunoa.

Lauantaiksi luvattu kokopäivän sade ei yltänyt meille saakka, vaan supistui illan muutamaksi sadekuuroksi ja saimme ihailla sateenkaaria pariinkin kertaan. Luonto näytti aika kuivalta, joten sateet tekivät sille ihan hyvää.

Luonto tarjosi muitakin ilonaiheita ja yllätyksiä. Viimeksi maalta lähtiessämme tiikerinliljat jäivät nupuille ja olin ihan varma, että ne ehtivät kuihtua. Mutta eivätpä olleetkaan, vaan ne hehkuivat edelleen huikean kauniina.

Karviaiset olivat ehtineet kypsyä keräyskuntoon ja viinimarjojakin oli vielä yllin kyllin kerättäväksi. Jopa vadelmia löytyi vielä aamusmoothien ja -tuorepuuron sekaan.

Uskoisitko, että tämä kukka on jo 6 viikkoa viihtynyt maljakossa. Ostin kotiin kimpun sekakukkia Lidlistä heinäkuun lopulla ja kun tuolloin lähdimme maalle, otin sen mukaani. Muiden kukkien kuihtuessa siirsin tämän yhden kukan maljakkoon kuistin seinustalle. Sinne se unohtui ja on näköjään viihtynyt, kun oli edelleen näin hyvässä kunnossa.

Kivaa viikkoa!

Viikon 22 huiput

Tänä vuonna ei meidän lähipiirissä ollut yo-juhlia tai valmistujaisia, joten viikonloppua olemme viettäneet rennoissa merkeissä ilman juhlintaa. Eilen vietimme aikaa "lapsi"katraamme kanssa, kun kaikki neljä kävivät meillä. 
Tänään suurimman osan päivää olen leikkinyt puutarhuria. Ensimmäisten keväisten ruukkukukkien eli narsissien ja hyasinttien jälkeen en istuttanut ulkoruukkuihin orvokkeja, kuten yleensä teen. Ne ovat tosi kauniita ja tykkään niistä kovasti, mutta mun puutarhuritaidoilla jossain vaiheessa kesää ne näyttävät niin rupsahtaneilta, että kukat on vaihdettava joihinkin muihin kukkiin. Niinpä jätin orvokit väliin ja hankin nyt varsinaisia kesäkukkia ruukkuihin. Eilen ostin ensimmäiset kukat ja tänään kävin toistamiseen hankintareissulla. Vaihdan vuosittain ulkokukkien värityksen, tänä vuonna väreinä ovat punainen ja valkoinen.

Kukkien lisäksi istutan joka vuosi pariin kolmeen ruukkuun yrttejä. Tänään sain jo aika monta lemppariyrttiäni (mm. tilli, minttu, sitruunamelissa) ruukkuihin, mutta osa puuttuu vielä: Oregano ja timjami eivät jostain syystä talven jälkeen nousseet, joten ne täytyy uusia. Ruohosipuli sen sijaan lähti kasvamaan, joskin aika paljon hennompana kuin aiempina vuosina, niinpä laitoin sitäkin uuden puskan kasvamaan. Tuskin maltan odottaa, että huomisaamuna voin hakea aamusmoothien sekaan minttua tai sitruunamelissaa omalta terassilta.

Ruukkuyrttien lisäksi olen entistä kiinnostuneempi luonnonyrteistä ja -vihanneksista. Viime viikonloppuna maalla tein nokkoslettuja ja siitä kimposi ajatus kerätä nokkosta enemmänkin talteen. Niinpä poimin sitä monta litraa kuivatettavaksi. Mulla ei ole kuivuria, joten laitoin lehdet kaupasta ottamiini isoihin hedelmälaatikoihin, joiden pohjan olin vuorannut sanomalehdellä. Lämmitettävän leivinuunin päällä nokkoset kuivuivat jo parissa päivässä. Jätin 5 laatikkoa (tai oikeammin laatikon pohjallista) kuitenkin odottamaan ensi käyntiämme, jolloin saan ne säilöttyä vaikkapa lasipurkkeihin.

Tiesittekö muuten, että nokkosen ravintoarvo on erittäin korkea ja se sisältää mm. erittäin paljon piitä, rautaa ja A-, E-, K1-, B- ja C-vitamiinia ja mm. pinaattiin verrattuna seitsenkertaisesti rautaa. Se onkin Suomessa kasvavista vihanneskasveista ravintopitoisin. Tämäkin siis todella superfood-lisä smoothieen, tuorepuuroon, salaattiin tai mihin vain. 

Ja kun terveysruuista puhutaan, on kerrottava mun viimeisimmästä aamiaisvillityksestä eli tuorepuuroista. Keitettyä puuroa en saa (vielä) aamuisin alas, mutta jokunen viikko sitten keksin kokeilla tuorepuuroja. Niitä olenkin sitten tehnyt aika usein smoothien vaihtoehtona. Useamminkin voisin syödä, mutta hatarapäänä en aina muista laittaa kaurahiutaleita, cashew-pähköitä yms. illalla valmiiksi tekeytymään. Useimmiten liotan yön yli kaurahiutaleet, chian siemenet ja mahdolliset pähkinät kaura-, soija- tai mantelimaidossa. Lisää joukkoon jotain hedelmää ja aina mukana on myös marjoja, joita pakkasesta löytyy edelleen viime kesän jäljiltä.

Kylläpäs tämän sunnuntain aiheet keskittyivätkin luonnon antimiin tai kasveihin. Ensi viikolla sitten kenties jotain muutakin.

Kivaa viikkoa!

Ps. Ostin neljä tällaista kukkaa ruukkuihin, kun näytti niin kivalta. Mikähän kukka mahtaa olla kyseessä? Kuten huomaatte, en todellakaan ole asiantuntija näissä puutarha-asioissa.