Ruudullinen kynähame

Lauantain postauksessa mainitsin biker-takkini jäävän talvilomalle odottamaan ensi kevättä. Mutta eikös kameran muistikortilta löytynyt vielä kuvia, joissa poseeraan se ylläni. Kerta kiellon päälle...


Syksy on pukeutumisen kannalta lemppariaikaani. Onhan kesällä ihana käyttää kesävaatteita kuten kepeitä kesämekkoja ja -hameita, lyhythihaisia paitoja, toppeja ja ohuita kangashousuja. On myös kiva vetäistä kengät jalkaan ilman sukkia. Siitä huolimatta nautin, kun syksyn saavuttua voin kaivaa esiin muhkeat neuleet, poolopaidat, paksut hameet ja mekot, kaulahuivit ja pipot puhumattakaan nilkkureista ja saappaista. Lokakuun alkupuolella pakkasin kesävaatteet varastoon ja vaihdoin kaappiin niiden tilalle lämpimämpiä asuja. Voi miten mukavilta talvisemmat vaatteet tuntuivatkaan! Kaiken huipuksi löysin yhden mekon sekä neuleen, joiden olemassaolon olin täysin unohtanut. Mukava yllätys.

Talvivaatteiden joukossa oli myös ruskeasävyinen kynähame. Villasekoitekankaan ja ruskan värien johdosta se tuntui täydelliseltä ruska-ajan vaatteelta. Helppo ja nopea valintani kiireessä on yleensä valita yläosaan ja sukkahousuihin tai jalkineisiin sävyt hameen ruuduista. Nyt päädyin vaihteeksi valitsemaan hameen seuraksi ruskean sijaan mustaa. Itse tykkäsin kovasti tästä yhdistelmästä.

Kuvauspäivänä oli lähes yhtä kova tuuli kuin tänään ja monet kuvat rankkautuivat pois, kun niissä olin tukka pystyssä tai tuuli heilautti takin liepeet miten sattui. Edessä onkin pitkä ajanjakso, jolloin ulkona kuvaaminen on entistä haastavampaa ja useimmat asukuvat onkin otettava sisätiloissa tai parvekkeella sään tai pimeyden johdosta.

Hyvää alkanutta viikkoa jokaiselle!

Vielä kerran biker-takissa

Viime kuukausien ehdoton takkisuosikkini on ollut biker-takki, jonka ostin tammikuussa. Malttamattomana odotin säiden lämpenemistä ja heti ilmojen salliessa nahkatakki pääsi käyttöön. Siitä tuli hetkessä suosikkini ja käytin sitä monenmoisen asun kanssa niin housujen, hameiden kuin mekkojenkin parina. Viileästä kesästä oli ainakin se ilo, että biker soveltui mainiosti myös kesätakiksi. Syksyllä olen viimeiseen asti sinnitellyt ja pidentänyt sen käyttöaikaa kerrospukeutumisella. Vielä viime viikolla tarkenin mainiosti, kun lisäsin nahkatakin alle paksun neuleen. Nyt nahkatakin kausi taitaa kuitenkin olla ohi ja on aika siirtää se odottamaan keväisen lämpimiä ilmoja.

Ihanaa lauantai-iltaa!

Ruutua ja pooloa

Olen ollut ylettomän tyytyväinen kesällä ostamaani ruudulliseen jakkupukuun. Housut ja jakku - yhdessä tai erikseen - ovat osoittautuneet erittäin monikäyttöiseksi. Paitaa, asusteita tai koruja muuttamalla ne soveltuvat tilanteeseen kuin tilanteeseen. Housut ovat kaikessa asiallisuudessaan äärettömän mukavat, mutta jakku on silti ollut ylläni housujakin useammin. Valkoisen kauluspaidan kanssa vaikutelma on muodollisen asiallinen. Vaihtamalla paitiksen t-paitaan kokonaisuus on  rennon raikas ja musta pitsitoppi tai -paita puolestaan tuo ripauksen supernaisellista meininkiä. Ja punaisen tai muun kirkkaan värin kanssa ruutukuosi näyttää entistäkin pirtsakammalta.

Pari-kolme viikkoa sitten kaivoin esiin talvisemmat vaatteet sekä asusteet ja niiden myötä käyttöön pääsivät taas poolopaidat. Ne, kuten ruutukuosiset vaatteetkin, ovat aina olleet suosikeitani. Mulla on joskus ollut teknisiä aluspaitoja, joiden kaula-aukko yltää kaulakuoppaan saakka. Käyttämättä ovat jääneet, sillä ne, kuten useimmat choker-kaulakorutkin, tuntuvat kuristavilta. Siksi onkin hassua, että poolojen korkea kaulus ei ahdista lainkaan.

Ruutubleiserin ja mustien housujen seuraksi valitsin tällä kertaa mustan poolon. Rouhean oloista komboa en pehmittänyt edes kaulakorulla, korvakorutkin olivat hyvin simppelit - kahdeksankulmaiset ääriviivakorvikset.

Hyvää loppuviikkoa!

Viikon 42 huiput

Perjantaina kävin I love me -messuilla. Hyvinvointia, kauneutta, ihania meikkejä, terveyttä, superfoodia, luonnonkosmetiikkaa ja kaikkea muuta mielenkiintoista oli niin paljon esitteillä, että olisin hyvin voinut käyttää messualueseen tutustumiseen pari päivää. Omalla kohdallani visiitti supistui kuitenkin kolmeen-neljään tuntiin.
Alunperin epäilin, etten ehdi edes käväistä messuilla lainkaan, mutta sain sumplittua aikatauluja siten, että ehdin kuin ehdinkin perjantaina messuille heti ovien auettua. I love fashion -muotishown lisäksi ehdin kiertää messualueen, mutta aika hätäisesti. Kunnolla en sitten ehtinyt perehtyä mihinkään enkä montaa kuvaakaan ottanut, vaikka kerrankin olin ottanut kameran mukaan. Olen ollut oikein iloinen, kun muut bloggaajat ovat julkaisseet kivoja ja kattavia postauksia messuihin liittyen.

Kiertelyn lomassa tein pikkuisen shoppailuja kuten pari EcoToolsin meikkisivellintä, Himalayan käsi- ja hoitovoiteita sekä Vichyn kosteusvoidetta. Vichyn tuotteita en olekaan käyttänyt muutamaan vuoteen, mutta nyt heräteostoksena mukaan tarttui Liftactiv Supreme -voide, joka muistini mukaan tuntui aiemmin oikein hyvältä.
Pyykkietikka kuuluu varmasti monen pyykkärin vakiovarusteisiin, minä sen sijaan en ole koskaan aiemmin edes kokeillut tuotetta. Päivä-kaksi ennen messuja silmiin sattui taas kerran jokin juttu pyykkietikkaan liittyen ja päätin, että haluan vihdoinkin kokeilla itsekin, miten ekologinen ja antiseptinen neste vaikuttaa huuhteluaineen sijasta pyykkiin. Yhdellä messuosastolla näin Murena Decon etikkapullorivistön ja haistelin kaikki tuoksuvaihtoehdot läpi ja valinta kohdistui Monoi - kukka -tuoksuun. Ulkonäöllään pullo ei liiemmin houkuttele, mutta eipä minulla kylppärissä olekaan avohyllyä, jossa voisin säilyttää kauniit käyttöesineet, vaan pyykinpesuun tarkoitetut tuotteet ovat visusti oven takana piilossa. Pyykkietikan sanotaan raikastavan pyykin ja kirkastavan värit, poistavan tahrat, tuoksut ja sähköisyyden. Lähdin messuilta suoraan maalle, joten vielä en ole kokeillut, miltä etikka tuntuu käytännössä. Katsotaan huomenna.

Perjantaina tosiaan suunnistimme maalle laittamaan paikat talviteloille. Vuoden viimeistä landekäyntiä vietämme aina hieman haikein mielin, onhan seuraavaan visiittiin noin puolen vuoden aika. Must-juttujen lisäksi kävin vielä kerran sienimetsällä (suppiksia löytyi ihan kivasti) ja omilta tiluksilta otin muutaman kuusen ja katajan taimen sekä mustikanvarpuja. Ensimmäiset lumihiutaleetkin leijailivat maahan, vaikka sitten sulivatkin muutamassa tunnissa.

Kotona ollessa ei muistakaan, miten aikaisin maalla hämärä laskeutuu ja kuinka pilkkopimeää illalla on. Pimeä on tosi pimeää, vain tähdet näkyvät uskomattoman kauniina. Toisenlaista väriloistoa kävimme sen sijaan ihailemassa alkuviikosta Linnanmäen valokarnevaaleilla. Upeita valoja ja valoefektejä!

Syyspimeiden iltojen iloksi kynttilät ja tuikut luovat lämpöä ja tunnelmaa.

Luumunväriä

Hameiden käyttö on mulle hyvin kausittaista. Välillä saattaa mennä useita viikkoja, etten käytä mekkoja tai hameita lainkaan, mutta sen vastapainoksi tulee jaksoja, jolloin pukeudun hameeseen pari-kolme kertaa viikossa. Usein tällainen hamekausi iskee alkusyksystä. Hameessa tarkenee vielä hienosti, eikä päällysvaatteitakaan tarvitse vielä ylenpalttisesti. Lisäksi tykkään paksuista peittävistä sukkahousuista, jotka sopivat syyskenkien ja -hameiden kanssa mielestäni paljon paremmin kuin ohuet ihonväriset.

Syksyinen asu syntyi harmaan hameen, luumunvärisen neuleen ja saman väristen mokkakenkien yhdistelmästä. Luonnonvalkoisen silkkipaitiksen pilkahdukset raikastivat kokonaisuuden.
 
Koruvalikoimaani penkoessa huomaa, minkä värisiä vaatteita käytän eniten, sillä niissä samoissa väreissä löytyy myös useita koruja ja korusettejä. Luumu on oikein kiva väri näin syksyllä, mutta korujenikin mukaan käytän sitä aika harvoin. Korujen joukosta löytyi nimittäin vain yhdet korvikset, joiden sävy oli juuri oikea neuleen kanssa.

Onpa kiva, kun on viikonloppu edessä. Perjantain ohjelmassa on ensin käynti I love me -messuilla, josta lähden suoraan ajelemaan maalle.

Ihanaa viikonloppua!

Viikon 41 huiput

Aloitetaanpa tämänkertainen viikon huiput ruokajutuilla.

Viime talvena bongasin instassa esiintyvän mainoksen kautta Alavuden öljynpuristamon. Vaikka appivanhempien luona käydessämme ajamme lähes aina Alavuden ohitse, en ole aiemmin tiennyt, että siellä sijaitse kyseinen yritys. Öljynpuristamossa valmistetaan kotimaisesta rypsistä kylmäpuristettuja öljyjä. Viime käyntimme yhteydessä pysähdyimme sitten puristamon yhteydessä sijaitsevassa Vietävän hyvää -myymälässä (eikö ole ihana nimi myymälälle!). Myynnissä oli öljyjen lisäksi paljon lähialueen pientuottajien tuotteita, mutta tällä kertaa ostin vain öljyjä - pullon maustamatonta öljyä sekä sitruunalla ja valkosipulilla maustetut. Käytän harvoin maustettuja ruokaöljyjä, mutta muutaman kokeilun jälkeen ainakin Alavuden tuotteet saavat ison plussan. Niillä saa kivasti ja helposti lisämakua niin ruuanlaittoon ja leivontaan kuin salaattikastikkeisiin ja annosten viimeistelyyn. Seuraavaksi täytyykin kokeilla chilillä tai basilikalla maustettuja öljyjä.

Kerroin täällä muutama päivä sitten marja-aroniasta tehdystä vispipuurosta. Sen innoittamana päätin kokeilla vispipuuron valmistamista pihlajanmarjoista. Käytin puuroon vastaavan määrän pihlajanmarjoja kuin yleensäkin muita marjoja. En sitten tiedä, päteekö niihin sama kuin aroniaankin eli marjojen maku voi vaihdella suurestikin eri puiden välillä. Puurosta tuli kuitenkin aika vahvan ja jopa hieman kitkerän makuista. Pakastimessa olevat marjat aionkin jatkossa käyttää yhdessä jonkun miedomman marjan kanssa.

Viime viikolla kävin taas kuukausittaisessa viiniklubissa, jossa aiheena oli tuhdit punaviinit. Maistelussa oli mukana portugalilainen Esporão Reserva 2014 (Alkon hinta 20,95€), eteläafrikkalainen Kanonkop Kadette Pinotage 2015 (14,52€), uruguaylainen Garzon Tannat Reserva 2015 (13,98€), kalifornialainen Louis M. Martini Cabernet Sauvignon 2014 (19,89€) sekä italialainen Zenato Amarone Della Valpolicella Classico 2013 (39,90€). Kaikki viinit olivat oikein hyviä ja maistuivat erinomaisesti maistelulautasen choritzolla ryyditetyn karitsan entrecôten samoin kuin tilsit-juustonkin parina. Suosikkia oli vaikea valita, mutta italialainen ja kalifornialainen viini taisivat lopulta päätyä omiksi lemppareikseni.

Viikonloppuna aloittelin parvekkeen somistamista talvikuntoon. Maalta toin jäkälää ym. matskua kahden ruukun asetelmiin, jonka lisäksi pariin ruukkuun suunnittelin callunaa, kuusentaimia ym. Sinkkiämpäri sai samantyylisen koristelun kuin maalla tekemäni saaviasetelma. Valmiiksi en vielä asetelmia ja istuksia saanut, kun kuusentaimet, kävyt ja käppyräiset oksat vielä puuttuvat. Mutta onpahan parvekkeella jo hieman syksyn tunnelmaa, vaikka muutama kesäkukka jatkaakin vielä kukkimista.

Sunnuntaina tein pitkän kävelylenkin ja tuohon yli paritunnin reissuun mahtui niin pilvistä säätä kuin suloista auringonpaistettakin. Lopuksi kuvaräpsyjä kävelylenkin varrelta.

Mukavaa viikon jatkoa!