maanantai 10. helmikuuta 2014

Sä oot silkkii mun....

Leudossa talvisäässä on se hyvä puoli, että aamulla voi asuksi valita muutakin kun villaneuleita tai muita lämpimiä vaatteita. Tänään vaatevalinta osui silkkipaitaan. Silkkipaitikset ovat aivan ihania käytössä; kesällä ne ovat mukavan vilpoisia eivätkä hiosta ja talvella materiaali tuntuu mukavan lämpimältä ihoa vasten.



Tämän kuviollisen silkkipaidan bongasin tammikuussa alerekistä. Minun tuurillani käy usein niin, että himoitsemastani tuotteesta oma kokoni on jo loppunut. Olinkin iloisesti yllättynyt, kun paidasta löytyi kuin löytyikin sopiva koko, joten olihan paita ostettava.
Tänään yhdistin paidan kapeisiin housuihin, joiden väri oli lähes samaa vaaleanruskeaa kuin paidan kuviot.





Yli kymmenen vuoden ajan olen enimmäkseen käyttänyt hopea- tai valkokultakoruja ja keltakultaisten korujen kokoelmani on jäänytkin pieneksi. Tänään oli kuitenkin kiva vaihteeksi kokeilla kullankimallusta muutaman vuoden tauon jälkeen.







Kuviollisen silkkipaidan tyyliin sopii mielestäni upeasti mummon perintösormus, jossa on suuri ruskea kivi. Minulla ei ole aavistustakaan, mikä kivi on kyseessä, mutta hienolta se näyttää. Nostalgista fiilistä lisäsi se, että pyöreä ranneketju on toisen mummon perintöä.

Aamulla silkkipaitaa pukiessani mieleeni tuli Jukka Pojan Silkkii-kappale ja laulu on sen jälkeen soinut koko päivän päässä 'korvamatona '. Kappale on ihan hyvä, mutta pikku hiljaa alkaa kyllästyttää saman rallatuksen toistaminen. Mutta jospa mieleen putkahtaisi joku toinen biisi, kun sain silkkiaiheen käsiteltyä ja päällä on kotiverkkarit.

Mukavaa maanantai-iltaa!

4 kommenttia:

  1. Ihanan rohkea kuosi. Upean näköinen löytö.

    VastaaPoista
  2. Yritän opetella käyttämään kuoseja ja värejä useammin.

    VastaaPoista
  3. Upea löytö! Ja tuo sormus, se on aivan uskomattoman upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edesmenneelle mummumme kiitokset sormuksesta!

      Poista