torstai 18. tammikuuta 2018

Ruokailutottumusten kimpussa

Reilu viikko sitten tässä postauksessa kerroin tämän vuoden tavoitteistani, joilla tähtään parempaan huolehtimiseen itsestäni ja hyvinvoinnistani. Tässä postauksessa palaan ruokavalio- ja -tottumusmuutoksiin, jotka ovat tavoitteissani.

 
Yleisesti ottaen ruokavalioni on aika hyvällä mallilla. Arkiruoka on pääsääntöisesti normaalia kotiruokaa: keittoja, laatikoita, salaatteja ym. perusruokaa, lihan syömiseni on vähentynyt parin vuoden aikana ja yhä useammin valmistan kasviruokia. Viikonloppuisin tosin panostan ruokaan ja ruuanlaittoon vähän enemmän ja syömme arkeen verrattuna ”paremmin”. Kermaa ja voitakin kuluu arkiruoanlaittoa enemmän.




Joulukuussa suklaa, makeat leivonnaiset, rasvaiset juustot maistuivat ja vuoden alkajaisiksi otin itseäni niskasta kiinni ja aloin muokata ruokavaliosta turhat höttöhiilarit, sokerit ja rasvat pois. En ole koskaan pitänyt "ton"-kuukautta oli sitten kyseessä sokeriton, herkuton, tipaton, lihaton tai mitä muita niitä nyt onkaan. En myöskään ole kokeillut ihmedieettejä painon alentamiseksi. Itselleni sopiikin paljon paremmin tarvittaessa ruokavalion järkeistäminen totaalisten kieltäytymisten tai pikadieettien sijaan. Pienen viilauksen jälkeen vihannekset ja kasvikset täyttävät jälleen puolet lautasesta, päivittäisen suklaasyöpöttelyn olen saanut kuriin, pahimman makeanhimon taltutan hedelmillä ja ruuista olen ylipäätään karsinut turhat kalorit. Tämä oli helpoin osuus ruokailuun liittyvistä muutostavoitteistani ja lähti helposti käyntiin.




Vaikein on kuitenkin vielä edessä. Vuodenvaihteessa pohdin, miksi en onnistunut karistamaan kesän aikana kertyneitä kiloja syksyn aikana. Tajusin, että suht hyvältä kuulostavasta ruokavaliosta huolimatta ruokailutottumukseni ja ruokarytmini ovat aivan viturallaan. Aamiaissmoothien tai -tuorepuuron jälkeen olen syömättä monta tuntia. Lounas jää väliin ja napsin vain jotain pientä suuhuni. Kunnon ruuan syön vasta illansuussa, jonka jälkeen pitkin iltaa napostelen mielelläni jotain. Olenkin jo kauan syönyt kulutukseen nähden aivan liian vähän ja harvoin. Tästä on ollut seurauksena se, että elimistö kärsii energiavajeesta ja elää säästöliekillä. Tilanteen tasapainottamiseksi aineenvaihdunta on hidastunut ja sen myötä energiankulutus vähentynyt. Paino ei laske, vaikka mitä tekisi.  

Nyt pitäisikin saada elimistö ja aineenvaihdunta heräämään opettelemalla syömään riittävän usein päivän mittaan. Lisäksi ruokailuni pitäisi siirtyä nykyisestä iltapainotteisuudesta aamu- ja lounaspainotteiseksi. Olen viikon verran yrittänyt opetella uusiin tapoihin etenkin aamiaisen monipuolistamisen ja lounaan suhteen. Totuttelu on ollut erittäin vaikeaa, sillä en millään pysty syömään niin paljon ja niin usein kuin pitäisi.

Pienen pientä kehittymistä on ehkä alkanut kuitenkin olla näkyvissä. En kaipaa kahta lämmintä ruokaa päivässä, mutta lämpimän lounaan korvaaminen hieman runsaammalla välipalalla tuntuu tässä vaiheessa hyvältä vaihtoehdolta. Lisäksi olen lisännyt välipalojen nauttimista ylipäätään. Hedelmät, rahka-annos marjoilla tai marjakeitolla, pähkinät tai paahdetut härkäpavut ovat hyviä energian tuojia.
Olen aina ollut huono syömään aamiaista ja päivä alkoi pelkän aamukahvin voimin. Kolmisen vuotta sitten innostuin smoothiesta, tuorepuuro tuli vaihtoehdoksi hieman myöhemmin. Aamupalan monipuolistaminen ei ole oikein lähtenyt vielä käyntiin, ei auta muuta kuin yrittää.



Katsotaan muutaman viikon jälkeen, missä mennään. 
Upeaa loppuviikkoa!

PS. Eikö ole ihana, Hellapoliisi.shopista ostamani valkoinen kerrosteline!






9 kommenttia:

  1. Se on muuten jännää miten vaikeaa riittävä syöminen on. Oikeaa ruokaa pitää syödä paljon ja usein - välillä se käy ihan työstä. Huh!
    Mutta sitä kun vaan sitkeästi opettelee uusia tapoja niin eiköhän se jossakin vaiheessa automatisoidu!
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annu! Juu, vaikeaa on. Varsinkin aamiainen tuottaa tuskaa.

      Poista
  2. No niin! Remonttia ruokailuun sielläkin! Itse olen myös ollut 2 viikkoa syömättä karkkia. Se on minulle pahin sokerinlähde. Toivotaan, että sinullakin alkaa tulosta näkyä.
    Kaunis on tuo kerrosvati!
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä voisin syödä suklaata vaikka kuinka paljon, ja joulun maissa kulutus oli huikea. Joulun jälkeen söin yhden tai kaksi palaa päivällisen jälkeen ja kun avattu kohvehtirasia loppui, jäi myös suklaan syönti tällä erää. Toisaalta, eipä tuo pala tai konvehti päivässä niin paha ole, joten jos oikein tiukka paikka tulee, aion sen nauttia.

      Poista
  3. Minä olen myös päättänyt lisätä vihreää entistä enemmän lautaselle ja jatkaa veden juomista. Ennen huomasin, että en välttämättä juonut vettä koko työpäivän aikana, sen piti muuttua.
    Hyvältä kuulostaa nuo sinun ruokailut nyt, tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi! Veden juominen on todella tärkeää koko elimistön kannalta. Aluksi siihenkin on vaikea tottua, mutta maustettu vesi auttaa asiaan.

      Poista
  4. Ruokailutottumusten muuttaminen on oikeasti todella vaikeaa ja kun elämäntapaansa lähtee muuttamaan niin siinä ei saisi kyllä olla mitään muuta tätä proseduuria estämässä jotta tulee varmasti myös tehtyä silleen fiksumman puoleisesti. Hiljalleen olen palannut siihen miten vuosi sitten söin, raskaus kun sotki aivan kaiken ja se mikä silloin oli helppoa ei muuten todellakaan enää ole :D Onpahan työmaata!

    Tsemppiä sinne tämän kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole helppoa ei. Raskaus voi muuttaa paljon ruokailua ja ruokatottumuksia. Minä olen molempia tytsejä odottaessa syönyt terveellisemmin kuin koskaan ihan luonnostaan ja mulla oli terveellisiä mielihaluja (karkin ja suklaan lisäksi, heh). Muistan, että sinullekin aamiainen on ollut haasteellinen juttu, täytyy vain yrittää opetella vähitellen syömään monipuolisemmin ja enemmän. Tsemppiä sinullekin ja hyvää viikonloppua!

      Poista
  5. Ei ole helppoa, liikaa tai liian vähän, molemmin päin voi mennä pieleen. Itse olen pitänyt niin tipatonta kuin herkutontakin, mutta yleisesti uskon monipuoliseen syömiseen kohtuudella ilman sen kummempia rajoituksia - mutta aina välillä tulee kyllä tarkistamisen paikka tarpeeseen! Tsemppiä & mukavia talvipäiviä!

    VastaaPoista