Balmuirin lukijailta

Viime viikon torstaina mulla oli ilo osallistua ihanan Fab Forty Something -blogin Marjukan
lukijailtaan Balmuirin showroomilla. Marjukan lisäksi iltaa emännöi Balmuirin perustaja/omistaja Heidi Jaara. Olipa mukavaa, kun hänkin oli kiireiltään ja flunssaltaan päässyt paikalle. Lisäksi mukana oli tietysti lukuisa joukko Marjukan lukijoita ja ystäviä sekä muutama meitä bloggareita, mm. Business Woman ja Have An Ice Dayn Mankka. Olipa kiva tavata heidätkin.

Samalla kun aluksi maistelimme pikkupurtavaa kuohuvan kera, saimme nauttia lyhestä musiikkituokiosta: Marjukka lauloi pari kappaletta serkkunsa Petrin säestyksellä. Hänellä on todella kaunis ääni ja musiikkiesitys oli oiva lähtölaukaus iltaan, vaikka Marjukkaa olisin mieluusti kuunnellut enemmänkin.

Heidi Jaara puolestaan kertoi meille värikkäästi Balmuirin matkasta alkuaikojen autotallifirmasta nykyiseksi kansainvälisesti menestyneeksi huippuyritykseksi. Entuudestaan tunsin hieman yrityksen taustaa, mutta paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa ainakin mulle tuli häneen kertomuksensa myötä. Olin yllättynyt, kuinka monen luksusjahdin ja -hotellin sisustamisessa Balmuir on ollut mukana, ja kuinka moni huipputason tavaratalo on ottanut yrityksen tuotteita myyntiin. Toisaalta eihän se ole mikään ihme: tuotteet ovat erittäin korkeatasoisia, kauniita ja laadukkaita. Heidi Jaara kertoikin, että heidän tuotteidensa valmistuksiin hyväksytään vain kaikista parhaimmat materiaalit ja on erittäin tärkeää, että jokainen tuote näyttää ja tuntuu laadukkaalta myös sisä- tai nurjalta puolelta. Eettisyys on myös erittäin tärkeää samoin se, että Balmuirin tuotteiden valmistajiksi hyväksytään vain perheyrityksiä. Täältä voit käydä lukemassa lisää Balmuirista ja sen tuotteista.

Meillä oli myös aikaa tutustua heidän ihaniin tuotteisiinsa. Huivien värit olivat hurmaavia, olisin voinut valita niistä itselleni minkä tahansa.

Nahkatuotteet olivat myös kauniita, voi miten kivasti kellot saisi näytille kauniiseen nahkalaatikkoon.

Eikä näissä suloisen tuntuisissa liinavaatteissa voisi nähdä kuin kauniita unia.

Ja näin ihastuttavaa kylpytakkia kelpaisi käyttää vaikka töissä!

Oman kodin purkamattomat muuttolaatikot ja -nyssykät sekä kaaosmainen järjestys hirvittivät kuitenkin niin paljon, että tyydyin hankkimaan vain yhden hyväntuoksuisen kynttilän.

Onneksi Balmuir on avaamassa Helsingin Stockmannille marraskuun loppupuolella pop-up -myymälän, jossa on helppo piipahtaa ihastelemassa ja shoppailemassa niin sisustustavaroita kuin muotituotteitakin. Oma kotikin on siinä vaiheessa saatu kuntoon, jotta jotain uutta voisi vaikka hankkiakin.

Kiitokset vielä kerran Marjukalle, Heidi Jaaralle sekä Balmuirin henkilökunnalle upeasta illasta!

Viikon huiput onkin kuukauden huiput

Viikkokoosteet ovat ajanpuutteen vuoksi jääneet tekemättä, mutta nyt lokakuun mentyä muutamia otteita männäviikoilta, joten tällä kertaa kuukauden huiput.

Leimaa-antavin asia lokakuussa oli ehdottomasti muutto. Nyt olemme vihdoin loppusuoralla ja ennen viikon kuluttua tapahtuvaa luopumista vanhasta kodista jäljellä on enää pieniä jälkihoitoja siellä. Ihanaa palata normirytmiin, aikaa alkaa riittää taas muuhunkin!

Uusi koti on pääosin kunnossa, suurin osa vaatteista ja tavaroista on niillä paikoillaan, johon varmaan jäävätkin. Osa muuttolaatikoista on kuitenkin purettu kiireessä ja tavarat tungettu kaappeihin odottamaan lopullista "sijoituspaikkaa". Kirjat ovat kuitenkin ne, jotka on saatava omille paikoilleen heti. Kirjoja pakatessa koodasin muuttolaatikot, jotta ne oli helppo purkaa siten, kun haluan niiden hyllyssä olevan eli tekijän mukaan aakkosissa. Niinpä kaiken muun keskellä mun oli ensimmäisenä sijoitettava kirjat uusiin hyllyihin. Harraste-, keitto-, tietokirjat ym,  saivat odotella vielä tovin hyllytystä, mutta tyydytyksen tunne oli suunnaton, kun olin saanut aseteltua jo romaanit paikoilleen.

Tuleva työ-/askarteluhuone näyttää kaaottiselta, mietin, kehtaanko edes julkaista kuvaa sen tämän hetkisestä tilasta. Mutta so what, tällä tilanteella mennään nyt, eipä tarvitse edelleenkään muutamaan iltaan miettiä, mitä tekisi.

Kavereitten tapaaminen ja illanistujaiset ovat jääneet lokakuussa olemattomaksi. Muutamia rentouttavia hetkiä mahtui kuitenkin kiireiseen aikatauluun.

Kuukausittaisessa viini-illassa maistelimme viinejä, jotka oli tehty rypälelajikkeista, jotka ainakin meikäläiselle olivat uusia tuttavuuksia. Tuikitavallisten shiraz-, pinot noir-, cabernet sauvignon -rypäleiden sijaan maistelimme viinejä, joiden päälajikkeita olivat mm. cinsaut, cesanese ja graciano. Hyviä uusia tuttavuuksia, ja jos viineistä pitää, kannattaa kokeilla.

Parit messutkin tuli lokakuussa käytyä. I love me -tapahtumaan voitin liput ihanaisen Tiian blogin arpajaisissa ja sunnuntaina nipistin muutaman hetken kesken muuton käydäkseni messuilla. Vähän hätäiseksi messut tänä vuonna osaltani jäivät, vaikka kaikkea kivaa olikin näytillä. Kuviakaan ei tullut otettua ainuttakaan. Lisäksi ilokseni törmäsin Tiiaan ja Maijuun, joiden kanssa oli kiva vaihtaa muutama sananen.

Viikko sitten käväisin myös Helsingin kirjamessuilla. Vaikka olin etukäteen päättänyt muuttoon liittyvän tavaraähkyn seurauksena, että mitään en osta, niin enpä sitten kuitenkaan malttanut jättää muutamaa kirjahankintaa tekemättä. No, kirjoja ei voi koskaan olla liikaa, eihän?

Torstaina piipahdin Balmuirin showroomilla Fab Forty Something Marjukan  lukijaillassa. Kiva tapahtuma ja ihana treffata Marjukka livenä! Illasta lisää kuvia ja tunnelmia myöhemmin.

Tänä viikonloppuna tajusimme, että kesän ensitutustumisen jälkeen emme ole vielä kertaakaan ehtineet käydä kävelyllä uudella asuinalueellamme. Eilen teimme lyhyen kävelylenkin ja alue vaikuttaa edelleen oikein viihtyisältä. Odotan innolla, että ehdin tutustua ulkoilumaastoon paremmin.

Kivaa marraskuun alkua!

Rentoa liituraitaa

Meikäläisellä jatkuu vielä parin kolmen viikon ajan tilanne, että täällä blogissa ehdin piipahtaa hyvin harvakseltaan. Aika ei vain tahdo riittää kaikkeen, ja jostain on pakko karsia. Mutta marraskuun ekan viikon jälkeen pitäisi tilanteen normalisoitua. Siihen saakka sinnitellään näin.

Vaikka lähes kaikki vapaa-aika menee edelleen muuttopuuhien merkeissä, pariin rentouttavaan hetkeen oli viime viikolla aikaa: ehdin käväistä kampaajalla ja viikonloppu alkoi mukavasti käynnillä kirjamessuilla.

Vapaa-aika on tosiaan ollut kortilla ja ajatukset ovat ihan muualla kuin asuissa. Niinpä viime aikoina on käynyt useamman kerran niin, että joku mukavalta tuntunut asu on yllä monesti lyhyen ajan sisällä, niin tämänkin kokonaisuus.
Messuasuna olivat mustat liituraitahousut, jotka hankin alkusyksystä. Olen aina tykännyt kyseisestä kuosista ja varsinkin työvaatteiksi liituraitaa on tullut hankittua niin housujen, hameiden, jakkujen kuin pukuliivienkin merkeissä. Näissä housuissa ihastuin ennen kaikkea niiden rentoon malliin. Liituraitavaatteet mielletään yleensä hyvinkin virallisiksi, mutta kuvien housut ovat kaikkea muuta. Ne tuntuvat päällä todella huolettomilta - kuin siistiltä versiolta kotiverkkareista. Siis aivan täydelliset vapaa-ajalle.

Lasitetulla parvekkeellamme kesäkukat jaksavat aina vaan kukkia. Olen hankkinut jo aikapäivää sitten syysistuksia varten kanervia, havuja ym., mutta kun en ole vielä raaskinut luopua kauniisti kukkivista kesäistutuksista, ne odottavat edelleen ruukkuihin pääsyä. Nythän sään ennustetaan viilenevän, joten ehkäpä meilläkin siirrytään syksyyn myös istutusten osalta.

Kivaa viikon jatkoa!

Jälleen persikan sävyä

Niin se on tämäkin viikko vierähtänyt torstaihin saakka ennen kuin ehdin piipahtaa täällä blogimaailmassa. Joka ilta olemme viettäneet vanhassa kodissamme myöhäiseen asti. Varsinainen muutto on jo tehty monta päivää sitten, mutta nyt on ollut hoidettavana se kaikista hitain, hankalin ja tylsin vaihe. Läpikäytävänä ja kuskattavana on vielä niin kellarikomeron kuin ulkovarastonkin sisällöt samoin kuin lukuisat isommat ja pienemmät krääsät, joita ilman tulisi mainiosti toimeen, mutta joita on tullut säilytettyä ja säilöttyä vuosikaudet.

Muutin vanhaan kotiimme tasan kymmenen vuotta sitten ja tuolloin vannoin, että seuraavan muuton aloitan tyhjentämällä ensiksi varastot ja muut "säilöntäpaikat", ja vasta sitten muutetaan varsinaiset tavarat. Mielestäni muutto on nimittäin aivan ihanaa, inhoan vain tuota yleensä aina loppuvaiheeseen jäävää säläkaman setvimistä, joten ajatuksena oli hoitaa ikävin homma heti alkuunsa.

Käytännössä asia ei sitten toteutunutkaan, vaan taas kerran varsinaisen muuton jälkihoitona on ollut ylimääräisen ja jopa turhan tavaramassan selvittely. Enpä voi muuta kuin syyttää itseäni: mitäs olen vuosikausia laiskuuttani laiminlyönyt perusteellisen inventaarion. Tällä viikolla olemme vieneet paljon tavaroita kierrätykseen, osan varastoon ja osa odottaa kuskausta maalle, joten hyvällä mallilla loppujen lopuksi on tämäkin vaihe.

Alkuviikosta maltoin nipistää yli viikon kuvaustauon jälkeen muutaman hetken asukuviin, jotka napattiin ennen kuin aloitimme puuhastelun vanhassa kodissamme.

Jos pitäisi valita jokin yksittäinen vaatekappale, jota olen käyttänyt lukumääräisesti eniten alkusyksyn ajan - pois lukien muuttopuuhissa käyttämäni parit farkut -  voiton veisi yllättäen persikan värinen neule! Yleensä olen syksyisin tykästynyt käyttämään pääsääntöisesti tummia neuleita ja paitoja, mutta tänä vuonna olen poikkeuksellisesti ollut totaalisen kiintynyt tähän puuvillaiseen vaaleaan neuleeseen. Viime aikoina ei ole liiemmälti ollut aikaa tai halua miettiä vaatetusta, ja miellyttävän tuntuinen puuvillaneule on ollut helppo valinta. 
Useimmiten sen seuraksi olen valinnut huivin, jota olen pitänyt myös persikan värisen paitiksen kanssa.

Nyt täytyy siirtyä tori.fi -palveluun; olen tällä viikolla elämäni ensimmäisen kerran myynyt tavaroita ja huonekaluja siellä ja nyt täytyy laittaa uutta tavaraa kaupan.

Huomenna on edessä odotettua vaihtelua viimepäivien ohjelmaan, sillä aion mennä jälleen messuilemaan.
Oikein kivaa viikonlopun odotusta jokaiselle!

Punainen piristää

Blogini samoin kuin koko blogimaailma on ollut katkolla viikon ajan. Muuttopuuhat ovat vieneet niin paljon aikaa ja energiaa, ettei blogin päivitykseen puolen yön maissa ole enää riittänyt puhtia. En ole ehtinyt lukea muiden blogijulkaisuja, enkä ole käynyt edes instassa, joten olen aivan blogipimennossa viime päivien tapahtumista. Kamalaa!

Olemme kuskanneet tavaroita uuteen kotiin pikkuhiljaa ja "päämuuton" eli isoimpien huonekalujen siirron suunnittelimme ensi viikoksi. Monen asian loksahdettua paikoilleen suunniteltua aikaisemmin varsinainen muutto tapahtuikin jo tällä viikolla. Muuttolaatikoita olenkin sitten pakannut ja purkanut urakalla ja nyt on huonekalujen lisäksi mm. astiat, kirjat ja vaatteet uudessa kodissamme.

Asukuviakaan en ole ottanut yli viikkoon, mutta kamerasta löytyi parit julkaisemattomat kuvat viime viikolta.
Viimeksi kerroin, että vaatteita oli kahdessa asunnossa ja monena päivänä mustaan perusasuun toin muutosta vaihtamalla huivin tai jakun/neuleen väriä ja tyyliä. Näissä kuvissa asua täydensi vaaleanpunainen, edellisenä päivänä yllä oli ollut pirteää punaista neuletakin ja silkkihuivin myötä.
Housut ja paita olivat samat, mutta pienillä muutoksilla kokonaisuus näytti aivan toiselta. Taas kerran tuli mieleen, että kyllä meillä naisilla on etu puolellamme, kun voimme saada näin yksinkertaisilla keinoilla asut uuden näköisiksi.

Tavaraa on vielä jäljellä vanhassa kodissa ja vaikka luovutamme asunnon uusille asukkaille vasta marraskuun puolella, töitä riittää edelleen. Kaikki korutarvikkeet ovat vielä muuttamatta ja varastot ja paljon muutakin odottaa vielä läpikäymistä ja siirtoa kotiin, kierrätykseen tai roskiin. Nyt ollaan kuitenkin jo voiton puolella ja tänään ehdin käväistä - joskin pikaisesti - I love me -messuilla. Eiköhän taas blogikin päivity normaaliin tahtiin ja pääsen lukemaan muiden kuulumisia.

Ihanaa viikkoa!

Vaaleanpunaista Roosa nauha -päivänä

Nopea piipahdus ja asukuvien päivitys tänne blogin puolelle ennen viikonlopun kiireitä. Kuskaamme jälleen parhaamme mukaan kaikenlaista henkilöautoon mahtuvaa tavaraa - astioita, pienempiä huonekaluja ym. - uuteen kotiimme. Suuremmat kalusteet viemme vasta vähän myöhemmin, mutta siitä huolimatta asumme tästä illasta lähtien Helsingin puolella. Tiedossa on siten parin viikon ajan sompailua kahden asunnon välillä.

Pääosan vaatekaappien sisällöstä olen jo siirtänyt parin viikon aikana eli sellaisia vaatteita, joita en arvellut tarvitsevani. Kesävaatteet pakkasin ja kiikutin suoraan uuteen kellariin, ja juhlavaatteet, useimmat hameet, housut sekä paidat löysivät paikkansa tulevan kodin kaapeista. Vanhassa kodissa vaihtoehdot päivän vaatetukselle ovat olleet kuluneen viikon aikana normaalia vähäisemmät, mutta kun huivit, neuletakit ja jakut ovat vielä olleet saatavilla, niiden avulla olen saanut kätevästi ja helposti vaihtelua mustaan perusasuun. Eilen mustat housut ja paita saivat piristystä punaisesta neuletakista ja huivista, tänään niitä täydensi päivän teemaankin sopiva vaaleanpunainen.

Mulla on edessä ahkera ja työntäyteinen viikonloppu tavaroita siirrellen ja paikoilleen asetellen.

Rattoisaa viikkistä ja hyvää Roosa nauha -päivää teille!

Lierihatussa

Syksyn hattukauteni alkoi viime viikolla burgundin huopahatun myötä. Se sopi hyvin paksun villaviitan seuraksi, ja lisäksi se toi viitan ohella kivaa kontrastia kevyelle sinfonkihameelle.

Lierihatuista olen pitänyt aina, mutta omalta osaltani niiden käyttö on aiemmin jäänyt olemattomaksi. Olen miettinyt ehkä vähän turhankin paljon, että ne ei sovi mulle, tukka menee lyttyyn jne. Viime vuonna innostuin hatuista kuitenkin todenteolla, ja heitin aiemmat epäröinnit romukoppaan. Hattujuttu viime marraskuulta löytyy tästä linkistä. Suosikkejani viime vuonna olivat pari mustaa hattua. Niistä en vieläkään luovu, mutta veikkaan, että viininpunaisesta tulee nyt uusi lempparini. Väri piristää asukokonaisuutta, mulla kun on useimmat syys- ja talvitakeista tummia ja sopiihan se omiin kasvoihini paljon paremmin kuin musta.

Viime viikolla tarkeni vielä mainiosti pelkällä viitalla, tällä viikolla onkin sitten saanut kaivaa paksumpaa vaatetusta ylle. Mutta mikäs siinä; musta on oikein kiva käyttää taas nilkkureita, pehmeän muhkeita neuleita ja lämpimiä takkeja.

Aurinkoisia syyspäiviä!