Kermanvalkoinen jakku

Huhtikuun ajan inspiraatio vaatteisiin sekä asujen miettimiseen on ollut paitsiossa ja sen myötä asukuvia olen päivittänyt harvakseltaan. Niin paljon kuin vaatteista tykkäänkin, ajatuksissa ovat pyörineet ihan muut inspiksen lähteet ja innoituksen aiheet. Päivän asut olen koonnut ylleni asiaa sen ihmeemmin miettimättä ja useimmiten olenkin päätynyt mustaan, harmaaseen tai siniseen perusasuun, johon olen lisännyt neuleen, jakun tai huivin avulla ilmettä. Toissapäivänä mustan asun keventäjänä toimi kermanvalkoinen jakku, joka pääsi talven jälkeen naftaliinista käyttöön. Usean vuoden ajan palvellut jakku on edelleen kovasti mieleinen, vaikka jo viime kesänä hinguin itselleni vitivalkoista bleiseriä. En ole lähtenyt kauppoihin varta vasten sellaista etsimään, sen sijaan odottelen, että juuri se oikea osuu kohdalle. Niin yleensä teen parhaat löydöt ja hankinnat.

Asiasta viidenteen. Mulla on edelleen hakusessa kuvauspaikat, joissa asukuvia olisi kiva napsia kotipihalla silloin kun ei viitsi tai ehdi lähteä kauemmaksi. Sinänsä mielenkiintoisen rouheat betoni- ja tiiliseinät ovat hyviä taustoja, mutta useimmiten niiden tienoot ovat turhan vilkkaita paikkoja töistä palaavien tai lenkille lähtevien naapureiden vuoksi. Tällä kertaa kuvauspaikaksi valikoitui kauniisti vihertävän pensaan vuoksi parkkipaikkamme. Oli siinä sitten taas ohikulkevilla oman ja naapuruston taloyhtiöiden asukkailla ihmettelemistä, kun meikäläinen poseerasi ja Puuhis hääräsi kameran kanssa.

Leppoisaa vapun aaton aattoa ja oikein iloista vappua!

Viikon 16 huiput

Olipa kiva yllätys, kun loppuviikosta kotiin tullessa näki, miten paljon kevät oli edennyt kotikulmilla muutaman poissaolopäivän aikana. Maalla järvi oli vielä jäässä ja yksi ainokainen krookus ehti kukkia ja pienet siniset scillan alut alkoivat puskea mullasta meidän siellä ollessa. Vajaan viiden sentin mittaisista nokkosista ei vielä ollut kerättäväksi, mutta seuraavalla käyntikerralla niistä saattaa jo saadakin nokkoslettuja, nams.

Maailma näyttää taas niin kirkkaalta ja selkeältä! Kävin pari viikkoa sitten ostamassa uudet silmälasit, jotka olivat nyt valmiit ja haettavissa. Mun on pitänyt hankkia uudet lasit lähes vuoden verran, joten uudet pokat tuntuvat pitkän vitkuttelun jälkeen sitäkin mukavimmilta. Sangat ovat perustavalliset ja aika samanlaiset kuin edellisetkin, hieman vaaleammat vain. Hassun hauskoilla pokilla ja väreillä leikittely ei oikein ole mun juttu, vaikka kovasti tykkään, kun muut sitä harrastavat. Näillä mennään sitten seuraavat pari vuotta.

Vaikka olisin kuinka väsynyt, mun täytyy iltaisin ennen valojen sammuttamista lukea edes muutama sivu kirjaa tai ainakin selata jotain lehteä. Usein mulla onkin iltalukemisenani pari kolme hyvin erityyppistä kirjaa, niin tälläkin hetkellä. Toinen kirjoista on todella mielenkiintoinen Malcolm Gladwellin Välähdys, joka kertoo tiedostamattomasta ajattelusta ja alitajunnasta, jotka vaikuttavat tekoihimme, toimintaamme ja ennen kaikkea päätöksentekoomme. Teos on julkaistu jo kymmenen vuotta sitten, mutta ajankulu ei vaikuta sisältöön millään tavoin.

Toinen luettavana oleva kirja tai pikemminkin kirjasarja on Anneli Kivelän Katajamäki kirjat. Uskomatonta kyllä, unohdin ottaa helmikuussa Rukalle kirjan, joten latasin iPadille e-kirjastosta sarjan ensimmäisen teoksen iltalukemiseksi. Sen jälkeen onkin ollut pakko lukea muutkin kirjat joko sähköisenä versiona tai jos niitä ei ole ollut saatavana, olen käynyt lainaamassa kirjastosta. Olen aivan koukkuuntunut sarjaan jopa siinä määrin, että maalla ollessa useana iltana kello näytti kahta yöllä ennen kuin maltoin jättää kirjan kädestäni.

Kirjasta toiseen päähenkilöt (eri elämäntilanteissa olevat naishenkilöt) vaihtuvat, mutta tarinat ja henkilöt nivoutuvat toisiinsa. Tapahtumapaikkakin pysyy samana, se on idyllinen maalaiskylä jossain päin Hämettä. Ei järin maata mullistavaa, mutta hyväntuulista ja helppolukuista hömppäviihdettä iltasaduksi. Ovatko Katajamäki sarjan kirjat tuttuja?

Viikon huipputapahtuma oli eilinen Antti Tuiskun konsertti Hartwall areenalla, jossa olin kaverini kanssa. Upea lavaesitys, leppoisat välispiikit ja tietysti menevä musiikki loivat huikean tapahtuman, jossa tunnelma oli katossa! Yleisö nuorimmasta vanhimpaan oli täysillä mukana ja bailasi lähes kaksituntisen konsertin alusta loppuun. Mieletön kokemus! Kyllä Antti on Suomen kovin poptähti!

 Mukavaa huhtikuun viimeistä viikkoa!

Sinivalkoista

Me olemme viettäneet vielä alkuviikon maalla enkä millään malttaisi lähteä kotiin. Mutta eikös se ole niin, että täytyy lähteä, jotta voi tulla uudelleen.

Tänään olemme saaneet monipuolisen kattauksen sääolosuhteita ja pakkasta lukuun ottamatta luonto on näyttänyt monipuolisuutensa. Välillä tumman puhuvat pilvet peittivät taivaan ja toivat tihkusateen mukanaan. Hetken kuluttua aurinko paistoi täydeltä terältä ja juuri kun pääsin ulos pihahommiin, rankka sadekuuro ryöpsähti niskaan. Raekuurokin ropisi iltapäivällä, mutta rakeet onneksi sulivat saman tien. Jälleen kerran mieleen tupsahti lausahdus vanhasta lasten kirjasta, jota luin aikoinaan tyttärille: Huhtikuu hullu kuu. 

Sadekuurosta ei sen sijaan ollut tietoakaan viikko sitten, kun nämä asukuvat otettiin.  Reilu vuosi sitten ostamani kapeat tummansiniset housut ovat tänä keväänä nousseet suosikeikseni ja huomaan valitsevani ne ylleni aiempaa useammin. Ne sopivat mainiosti rennomman kokonaisuuden osaksi ja toisaalta ovat riittävän siistit asialliseen toimistokelpoiseen asuun jakun seuraksi. Tällä kertaa asu oli semi-siisti valkoisen silkkipaidan ja huivin sekä neuletakin myötä. Aamulla asua valitesssa mietin, oliko pitkä neuletakki liiankin paksu ja talvinen, mutta loppujen lopuksi ilma oli viileämpi, miltä se auringonpaisteesta johtuen vaikutti. 

Kivaa viikon jatkoa!

Viikon 15 huiput

Terkkuja Pirkanmaalta! Tulimme loppuviikosta ensimmäistä kertaa tänä keväänä maalle ja ihanaa on ollut. Päivät ovat hurahtaneet enemmän tai vähemmän työn touhussa. Laiskottelu takkatulen loimussa kirjoja tai lehtiä lukien on jäänyt toiveajatteluksi enkä ole somessakaan viettänyt aikaa kuin nimeksi. Siitä huolimatta rentoutuminen on ollut kokonaisvaltaista, onhan tämän tyyppinen "työleiri" täydellinen vastakohta kaupunkilaisarjelle. Palataan näihin maalaistunnelmiin kohta, mutta ensin pari kaupunkilaisempaa viikon huippua.

Mitäs tykkäätte mun ns. uusista housuista? Itse olen aivan hurmaantunut niihin, vaikka olen vasta kokeillut niitä pari kertaa ja ihan oikea käyttö odottaa vielä itseään. Reilu viikko sitten kävimme Puuhiksen vanhempien luona ja hänen äitinsä oli viemässä kierrätykseen muutamia vaatteitaan. Olin enemmän kuin iloinen, kun sain kotiin tuomisina retrohousujen lisäksi mm. todella kauniin iltapuvun. Iltapukujuhlia ei ole tiedossa, mutta housuille löytyy ihan varmasti käyttöä jo pikapuolin. Tulette takuuvarmasti näkemään kuvia niistä myöhemmin.

Viikko sitten mainitsemistani kosmetiikkahankinnoista unohdin tyystin kolmen värin meikkisetin ja siveltimet. Väri- tai cc-voiteen lisäksi olen aika laiska arkisin käyttämään edes poskipunaa, vaikka se toisikin kivasti hehkua kasvoille. Niinpä olen tähän saakka skipannut contour-kokeilutkin. Nyt innostuin hankkimaan W7-merkin kolmen värin paletin ja vaikkei se varsinainen contour-setti olekaan, pääsenpä kokeilemaan kasvojen varjostusta ja korostusta edes vähäisessä määrin. Saapas nähdä, innostunko asiasta vai jääkö tuote muutaman käyttökerran jälkeen kaappiin. Hyvä siis kokeilla asiaa tällaisella erittäin edullisella tuotteella.

Parisen viikkoa sitten laitoin itämään krassin ja ruusupavun siemeniä. Järkevämpää olisi ollut odottaa vielä muutama viikko, mutta kun en malttanut. Maalle lähtiessämme kasvit olivat itäneet enkä voinut millään jättää niitä kotiin. Niinpä versot matkasivat lähes 300 km:n päähän. Vielä pari päivää sitten kasvu oli maltillista, mutta ne näyttävät viihtyvän keittiön pöydällä vähän turhankin hyvin. Parissa päivässä pituutta on venähtänyt varsinkin ruusupavuille huikeasti ja uusia lehtiä pukkaa. Tarttis varmaan laittaa ne isompiin ruukkuihin ja kunnon multaan. Seuraavaksi taimet matkaavat takaisin kotiin, ja kunhan vähän vahvistuvat, tuon pari-kolme kutakin vaihtoehtoa taas maalle kesäistuksiin. Pakko on itsekin todeta, että kuulostaa ihan hullun hommalta kuskata köynnöksiä edes takaisin, mutta minkäs teet.

Me olemme viikonlopun aikana laittaneet landella paikkoja kesäkuntoon: siivonneet huushollia (mulla on aina pakonomainen tarve siivota kaikki paikat talven jälkeen puhtaaksi hiirien jäljiltä), roudanneet kesäkalusteet ja keinun pihalle omille paikoilleen ja nostaneet isännänviirinkin salkoon. Talon peruslämmön saattaminen normitasolle on sekin ollut oma projektinsa. Sähkölämmityksestä, tuvan isosta takasta ja leivinuunista sekä parista pienemmästä uunista huolimatta kestää parisen vuorokautta ennen kuin lämpö saadaan talven jälkeen siedettävälle tasolle. Voitte uskoa, että pysyimme vireinä, kun tuloiltana muutaman lämmitystunnin jälkeenkin sisälämpötila oli vasta reilut 14 astetta. Villasukat, fleece-takki ja karvaliivi olivat tarpeen!

 

Kevään tulo on jälleen kerran paljon Etelä-Suomea myöhäisemmässä. Täällä ei ole tietoakaan kukkivista krookuksista tai esiin työntyvistä tulppaaneista. Raparpereissä on sentään pienet alut ja ruohosipulimätäs on  kasvanut jo viiden sentin mittaiseksi. 

Minä nautin vielä pari päivää maalla olosta. Ihanaa viikon alkua teillekin!

Maanantain kokomusta asu

Maanantain kokomusta asu oli konstailematon - trikoomekko, sitä muutamaa senttiä pidempi liivi ja silkkihuivi kaulakorun korvikkeena. Helppo valinta, kun ei tarvinnut miettiä värien tai ylä- ja alaosien yhteensopivuutta.

Ostin mekon viime syksynä ja vaikka se on todella mukava päällä, käyttö jäi harmillisen vähäiseksi. Suurin syy on varmasti se, että mekko on aika ohutta trikoota, joten en oikein innostunut käyttämään sitä talvella edes paksun neuleen ja peittävien sukkisten kanssa. Nyt kevään tullen kaivoin sen esiin ja mekko tuntuukin juuri passelilta näihin keleihin. Mekossa on tosi kivana yksityiskohtana toispuoleinen pystyrypytys sekä vyötäröllä vaakatasossa kulkeva rypytetty kaistale. Näiden ansiosta mekko on hyvin suosiollinen vartalon muodoille.

Mukavaa keskiviikon jatkoa!

Viikon 14 huiput

Kylläpä on ollut ihanan aurinkoinen sunnuntai. Mulla on mennyt suuri osa päivästä parvekkeella, välillä laittelin sitä kevätkuntoon, välillä istuskelin pitkiäkin hetkiä nauttien lämmöstä. Ja lämpöä tosiaan riitti, sillä suurimman osaa päivää elohopea näytti yli 20 astetta käväisten välillä jopa kolmessakympissä. Parvekkeen kesäinen lämpö innoitti mut istuttamaan muutamat yrtit saviruukkuihin. Ruohosipuli ja timjami varmaan pärjäävätkin viileämmässäkin, mutta saa nähdä, miten minttu ja persilja viihtyvät. Voihan ruukut nostaa tarvittaessa sisälle yöksi, jos lämpötila laskee kovastikin.

Viikkoon on mahtunut monen monta normiarjesta poikkeavaa hetkeä. Alkuviikosta käväisimme Etelä-Pohjanmaalla Puuhiksen vanhempien luona. Puuhiksen isä on ahkera metsästäjä ja niinpä anopin valmistamien riistaherkkujen lisäksi hirvipaistia riittää meillekin kotiin tuomisiksi. Tällä kertaa söimme peuraa, joka oli kertakaikkisen mureaa ja herkullista.

Menomatkalla teimme pienen koukkauksen ja kävimme katsastamassa, miten omat "tiluksemme" voivat talven jäljiltä. Mehän emme käy maalla talvisaikaan, vaikka 1920-luvulla rakennettu päätalo onkin talviasuttava. Kyllä kevät oli hyvällä mallilla sielläkin, vaikka ei ihan eteläisen Suomen tasolla ollutkaan.
Laaja pihanurmikko oli jo pääosin sulanut lumesta ja raparperipenkeissä näkyi pienen pieniä alkuja. Parin sadan metrin päässä möksärannalla luonto sen sijaan näytti paljon talvisemmalta. Järvi oli vielä paksussa jäässä, yksi pilkkijäkin näytti uskaltautuneen jäälle ja lunta oli vielä aika paljon. Käynnin seurauksena iski hirvittävä hinku päästä maalle!

Viikon shoppailut ovat kosmetiikkapainotteisia. Kävin pariin otteeseen Hulluilla päivillä, mutta tällä kertaa en oikein jaksanut innostua vaate- tai kenkähankinnoista. Ruokapuolen juusto- ym. herkkujen lisäksi ainoa maininnan arvoinen hankinta oli Noan hajuvesi. Mausteinen, mutta silti raikkaan kevyt tuoksu on ollut monen vuoden ajan toinen arkituoksusuosikeistani. Edellinen pullo loppui jo aikapäiviä sitten, joten olin oikein iloinen, kun nyt sain sen vuosi sitten ostamani Calvin Kleinin Beautyn rinnalle arkikäyttöön.

Keskisen käynti kuuluu aina ohjelmaamme Pohjanmaalla käydessämme. Sieltäkin ostokset olivat kosmetiikkapainotteisia, raikasta pinkkiä kynsiin ja huuliin, maanläheisiä sävyjä sekä hennon vaaleanpunaiseen ja liilaan vivahtavia sävyjä silmiin. Olen edelleen ihastunut syksyllä ostamiini Essencen luomiväreihin, enkä oikeastaan ole muita sen jälkeen käyttänytkään. Nyt kokeilen, miltä sarjan kulmakarvavärit vaikuttavat. Kulmakynän lisäksi ostin puuterimaisen version, ja pakkaukseen kuuluu kahden värisävyn lisäksi kolme mallia, jotka helpottavat kulmien muotoilua. En ole vielä testannut, ovatko "sabluunat" käytännössä yhtä käteviä, miltä ne kuulostavat.

Jos ei ihmeempiä satu, seuraavan Viikon huiput -postauksen kirjoittelen maalta käsin, sillä olemme alustavasti suunnitelleet kevään ensimmäistä pitkää viikonloppua landella. Odotan innokkaana ja aamuja laskien loppuviikkoa, vaikka vähän hirvittää, miten saamme muun roinan lisäksi autoon mahtumaan isohkon tuolin ja terassilämmittimen, jotka vievät kotona ihan turhaan tilaa ja joille on käyttöä maalla.

Pääsiäiseksi ostamani narsissit ovat nyt parhaimmillaan. Kaikki nuput ovat auenneet eikä ainuttakaan kuihtunutta kukkaa vielä ole. Vähän kyllä jo odottelen, että saan niiden jälkeen laittaa ruukkuihin orvokkeja.

Aurinkoista viikkoa!

"No nyt on keväistä"...

...totesi Puuhis, kun näki tämän päivän asuni. Ja kieltämättä se siltä tuntuikin, sillä kaivoin aamulla kaapista ensimmäistä kertaa tänä keväänä ylleni mokkatakin ja vaaleat housut. Vaikka mustat ja ylipäätään tummat vaatteet tuntuvat useimmiten omimmilta, on piristävää pukeutua kevätauringon paisteessa kokovaaleaan asuun. Biker-takissa on niin ohut vuori, ettei sillä ihan vielä pelkästään tarkene, mutta "sisätakkina" se toimi mainiosti. Purevassa tuulessa ehtikin tulla hieman kylmä, kun nappasimme kuvat kotiin tullessa.

Nyt sitten pikainen vaatteiden vaihto ja suunta kohti stadia. Naisporukalla käymme ensin syömässä ja sen jälkeen Happoradion keikalle.

Ihanaa perjantai-iltaa teille kaikille!