Helmikuun alun huiput

Helmikuu on jo ehtinyt pitkälle, mutta palataanpa muutamaan kuukauden alun huippuun.

Clarinsin meikkivoiteen ostin jo jokunen viikko sitten laivan tax freestä. Olin uuden meikkivoiteen tarpeessa ja etsin sopivaa sävyä sekä Sensailta että Cliniquelta, joita olen käyttänyt aiemmin. Kosmetologi houkutteli kuitenkin kokeilemaan Clarinsia, jolla meikkasi kasvoni näyttääkseen, miltä se näytti kasvoillani. Ihoni näytti kertakaikkisen hyvältä, joten siihen lopulta päädyin. Olen nyt käyttänyt meikkivoidetta parin viikon ajan ja voin vain todeta, että onpas tuote, joka sopii omalle iholleni loistavasti. Ohut voide levittäytyy tasaisesti ja saa ihon tuntumaan mukavan pehmeältä. Keveydestään huolimatta se peittää hyvin ja saa ihon näyttämään heleältä. Uusi suosikkituote!

Laivalla ihoni näytti niin hehkuvalta, että meinasin laittaa tapojeni vastaisesti kasvoselfien instaan. Sain aikaiseksi vain suoraan sanoen kamalia posliiniposkikuvia, kun en tajunnut tuolloin suht uuden kännykkäni selfie-säädöistä mitään. Juu, olisihan se kiva, jos uusi meikkivoide tekee noin rypyttömäksi, mutta ei tuollaista nukkenaamakuvaa kehdannut instaan laittaa.

Olen ollut viime viikot erityisen ihastunut valkoisiin kukkiin, enkä ole juuri muun värisiä kotiin hankkinut, vaikka yleensä tykkään vaihdella viikkokimppujen väriä. Joulutähti kukkii edelleen vähän turhankin hyvin, eikä onneksi värinsä vuoksi tunnu niin jouluiselta. Mutta sen lisäksi olohuonetta on koristanut jatkuvasti muutkin valkoiset ruukku- ja leikkokukat.

Kun tyttäret olivat kouluiässä, olin sitä mieltä, että kevään odotus alkoi, kun hiihtoloma oli vietetty. Kiireisen lapsiperhearjen pyörteissä valon lisääntymisen huomasi selvästi vasta kun oli viettänyt viikon pois kotimaisemista. Nyt sen sijaan olen jo tammikuusta lähtien ihastellut päivä päivältä lisääntyvää valoisaa aikaa. Kummasti piristää mieltä, kun töihin mennessä päivä sarastaa ja aurinko paistaa vielä kotiin tullessa. Viikonlopun kävelylenkillä bongasin ensimmäiset kukkivat kukat! Ihanaa!

Ostan välillä kuivattuja inkiväärin paloja ja halusin ottaa niitä pienen määrän mukaan töihin. Muistin vanhan kikan maitotölkkien korkeista tehdystä rasiasta. Olin joskus ottanut talteen parin tölkin korkit sekä yhdestä tölkistä korkin kierteet. Tungin kierrerinkulan toiseen korkkiin, jossa se pysyy hyvin paikoillaan ja toinen korkki toimii kantena. Näpsäkkä "pillerirasia" oli valmis. Kylläpä tunsin itseni näppäräksi! Rasia toimii ihan oikeasti myös pillerirasiana. Olen joskus käyttänyt vastaavaa, kun en ole yhtä tai kahta lääketablettia varten viitsinyt pakata mukaan kokonaista lääkepurkkia tai -levyä.

Tänä talvena - aivan kuten jokaikinen vuosi - on iskenyt jälleen himotus sitrushedelmiin. Appelsiineja, veriappelsiineja ja klementiinejä olen syönyt kilokaupalla sellaisenaan tai smoothieen lisättynä. Vitamiinit ja silmänilo samassa paketissa!

Aurinkoisia päiviä!