sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Viikon 47 huiput


Aloitetaanpa viikon huiput materialistisesti eli viikon tavarauutuuksistani.

Maanantaina vietin synttäreitä, tai oikeastaan en viettänyt niitä millään tavoin, mutta tuolloin tuli taas täyteen numeron verran lisää elettyä elämää. Varsinaiset kakkukekkerit jäivät väliin, mutta Puuhis muisti ihanalla lahjalla. Olemme molemmat kellointoilijoita, ja tuon mukaisesti sain häneltä lahjaksi kauniin ruusukultaisen rannekellon. Tykkään vaihdella kelloja asujen mukaan, ja tämä on hurmaava lisä kellovalikoimaani.


Perjantaina vietettiin Black fridayta, joskin omalta osaltani olin etukäteen ennemminkin kääntynyt En osta mitään -kannatuksen puolelle. Toisin kuitenkin kävi. Olen jo pidemmän aikaa pohtinut hankkivani mustan crossbody laukun. Olen nimittäin yhä useammin kaivannut, että voin kulkea ja kävellä siten, että molemmat kädet jäävät vapaaksi. Nyt satuin bongaamaan Stockalta mukavan kokoisen ja näköisen DKNY:n laukun, enkä kauaa epäröinyt, kun kävelin kassalle. Laitan laukusta lisää kuvia tulevan viikon aikana.

Pakkohan on myös mainita samaiselta ostosreissulta tekemäni toinen löytö; tavara, joka ei monen hankintoihin ole kuulunut. River-kaupan loppuunmyynnistä lähti mukaan miehen puolikas. Naisen figuuri olisi ollut vieläkin parempi, mutta tämä torso saa nyt sitten toimia apuna pidempien kaulakorujen suunnittelussa ja kuvauksissa.



Virallisesti olen vielä sairaslomalla ja aika leppoisasti olen viikon ottanutkin. Muutaman tunnin jalkeilla olon jälkeen on tuntunut ihan kivalta pötköttää hetki sohvalla. Jo viime katsauksessa mainitsin Poirot-leffat ja olen nyt aivan koukkuuntunut niihin. Joka arkipäivä olen viettänyt puolitoista tuntisen lepohetken kyseisen monsieurin parissa teetä siemaillen. Hieman on kyllä harmittanut, että juoman olen nauttinut brutaalisti mukista enkä siroista teekupeista leffojen tyylin tapaan. Mutta minkäs teet, kun kaikki kauniit ruusukupit ovat maalla.

Tästä päästäänkin sitten sopivasti viikon juomasuosikkiin eli teehen. Minä, joka aina olen sanonut, etten herää eikä päivä lähde käytiin ilman yhtä tai kahta mukillista kahvia, olen ollut lähes kolme viikkoa ilman aamukahvia. Ensin tietysti kyseessä oli sairastumiseni, mutta edelleenkään ei perussuodatinkahvi maistu. Sen sijaan olen litratolkulla lipitellyt teetä. Aivan sama, onko kyseessä hauduttu tai pussitee tai vihreä, valkoinen, musta tai punainen lajike maustettuna tai maustamattomana, kaikki maistuvat nyt erityisen hyvältä.




Toinenkin mieliteko on hallinnut niin kuluvaa kuin jo aiempiakin syysviikkoja, nimittäin persilja, johon mulla on jokin ihmeellinen hinku. Lisään sitä ruokiin esim. keittoihin, salaatteihin ym. aina kun mahdollista ja mm. munakasrulla sai lisämakua kyseisestä yrtistä. Kaikkein parasta se on kuitenkin leivän, hapankorpun tai riisikakun päällä. Onkohan mulla jonkin vitamiinin puutosta.



Joulun tunnelma alkaa hiipiä meidänkin kotiin. Lukeudun jouluihmisiin, mutta omalla kohdallani aloitan koristelut vasta marraskuun lopulla. Muutamia koristevaloja on vieläkin laittamatta paikoilleen, mutta ruskeat tyynyt ja torkkupeitot vaihtuivat jouluisempiin. Nyt olohuonetta värittää valkoinen ripauksella punaista.





Tunnelmallista ensimmäistä adventtia!

















4 kommenttia:

  1. Puuhiksella näyttää olevan oikein hyvä maku, ihanan kellon olet saanut lahjaksi.
    Kiva kun sinäkin voit jo paremmin.
    Ihanaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänellä on hyvä kellomaku, hän arvostaa ulkonäön lisäksi hyvää koneistoa ja kestävää safiirilasia. Olen saanut häneltä monta kelloa lahjaksi ja kaikki ovat erittäin mieluisia.

      Poista
  2. Myöhästyneet synttärionnittelut <3 Ihanan rannekellon on Puuhis löytänyt! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mape! Tykkään itsekin kovasti tuosta kellosta ja ruusukullan väri on kivaa vaihtelua.

      Poista